sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Suomi ohjaa tulevina vuosina huomattavan määrän julkisia varoja tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että julkiset TKI-panostukset suunnataan tehokkaasti ja vaikuttavasti valittujen painopisteiden mukaisesti.
Sitran uudessa muistiossa selvitetään, miten Suomelle keskeisissä verrokkimaissa tehdään valinnat julkisten TKI-investointien kohdentamiseksi strategisesti.
Muistiossa tarkastellaan Alankomaiden, Ruotsin, Tanskan ja Norjan innovaatiojärjestelmiä ja tehdään niiden hyvistä käytännöistä havaintoja, jotka voivat toimia innoituksena myös Suomen kehittäessä nyt omaa järjestelmäänsä.
Laaja yhteistyö ja suunnittelun pitkäjänteisyys tärkeää
Euroopan maat ovat kehittäneet omia tapojaan tehdä strategisia valintoja TKI-panostusten kohdentamiseksi. TKI-politiikkaan ja strategisten painopisteiden valintaprosesseihin, valintoihin ja toimintatapoihin vaikuttavat vahvasti kunkin maan kulttuuri ja perinteet sekä maassa vakiintuneet tavat toteuttaa uudistuksia.
Analysoiduista verrokkimaista ei tunnistettu yhtä yksittäistä prosessia, jonka voisi sellaisenaan siirtää suoraan Suomeen.
Eri maiden toimintatavoista löytyi kuitenkin useita yhdistäviä tekijöitä, joista voi ammentaa mahdollisia suuntaviivoja Suomen toimintatapojen kehittämiseen. Näistä keskeisimmät ovat:
Hallituskaudet ylittävä suunnittelun aikajänne tuo vakautta. Toimintaympäristö näyttäytyy etenkin yrityksille vakaana ja ennakoitavampana, ja pitkän aikavälin suunnittelu on sitonut puolueet pitkäjänteiseen parlamentaariseen yhteistyöhön. Painopisteiden vakaus tukee myös kansainvälisten TKI-investointien ja osaajien houkuttelemista.
Esimerkiksi Norjassa kymmenvuotinen pitkäaikaissuunnitelma ohjaa strategisten valintojen prosessia ja auttaa huomioimaan pitkän aikavälin tavoitteet. Suunnitelmaa päivitetään neljän vuoden välein, mikä mahdollistaa toimintaympäristön muutosten huomioinnin.
Hallinnonalojen välinen yhteistyö auttaa ohjaamaan TKI-toimintaa kokonaisuutena ja johdonmukaisesti. Se myös tukee nousevien alojen edistämistä. Ruotsissa ja Alankomaissa tällaista yhteistyötä tehdään ajoittain mutta se ei ole vielä jatkuvaa.
Yhteistyö julkishallinnon, elinkeinoelämän ja tutkimuksen välillä sitouttaa yhteiseen suuntaan. Yhteistyössä muodostetaan yhteistä tilannekuvaa eri sektorien näkökulmista ja luodaan yhteinen tahtotila siitä, miten TKI-toimintaympäristöä kannattaa vahvistaa. Etenkin niin sanottu missiolähtöinen toiminta, jossa etsitään ratkaisuja yhteiskunnan suuriin haasteisiin, nojaa eri näkökulmien yhteensovittamiseen ja yhteistyön rakentamiseen toimijoiden kesken.
Alankomaissa kolmikantainen yhteistyö on jatkuvaa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ajoittaisempaa.
Ennakointitietoa hyödynnettävä. Järjestelmällinen ennakointi auttaa huomioimaan globaalin toimintaympäristön ja kilpailun kehittymisen laajasti. Tulevaisuuteen suuntautuminen oli kaikissa verrokkimaissa vasten kehittymässä, joskin monissa tarve on tunnistettu.
TKI-panostuksilla ja strategisilla valinnoilla saavutettuja tuloksia on lisäksi seurattava järjestelmällisesti.
Muistion on Sitralle laatinut Gaia Consulting Oy (nyk. Sweco Finland).
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Julkiset TKI-panostukset kirittävät yritysten investointeja
Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot neljään prosenttiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Julkisen sektorin osuus panostuksesta on noin kolmasosa ja yritysten osuus noin kaksi kolmasosaa.
Panostukset tehdään tilanteessa, jossa julkinen talous on yhä huomattavan alijäämäinen säästöistä huolimatta.
Muistiolla Sitra haluaa nostaa esiin oppeja ja näkökulmia, jotka voivat olla avuksi, kun Suomen TKI-panostusten painopisteiden määrittämistä kehitetään.
Valtioneuvoston tutkimus- ja innovaationeuvosto päätti lokakuussa TKI-politiikan ja -toiminnan strategisten valintojen prosessin käynnistämisestä. Sitran rahoittama muistio on tehty yhteistyössä neuvoston kanssa.
”On tärkeää varmistaa, että julkiset panostukset vivuttavat yritysten investointeja, jotta neljän prosentin tavoite saavutetaan. TKI-panostusten rinnalle tarvitaan strategisia valintoja, yhteistyötä sekä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kehittämistä, jotta saamme taloutemme kestävään kasvuun ja lisää hyvinvointia yhteiskuntaamme”, toteaa projektin vetäjä Helena Mustikainen Sitrasta. Mustikainen johtaa Sitran Kestävän kasvun innovaatiot -projektia.
”Kiristyvässä innovaatiokilpailussa pienet maat tarvitsevat strategista TKI-politiikkaa, jotta suomalaiset innovaatiot voivat kehittyä kansainvälisiksi menestystarinoiksi. Strategiset, yhteistyössä toteutetut TKI-painopistevalinnat auttavat rakentamaan vahvan perustan innovaatiotoiminnalle,” sanoo Mustikainen.
Sitra tukee TKI-järjestelmän kehitystyötä
Sitran tavoitteena on jatkaa TKI-järjestelmän kehittämistä edistämällä tutkimuslaitosten, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä. Sitran tehtävänä on edistää hyvinvointia ja talouden kestävää kasvua Suomessa.
TKI-kentän toimijat ovat arvioineet keväällä 2024 Sitran luotsaamassa yhteistyössä, että TKI-painopisteet tulee valita siten, että ne vastaavat globaaleihin ja kansallisiin haasteisiin sekä hyödyntävät Suomessa olevaa vahvaa osaamista.
Yksityiskohtaisemmat painotukset tulee tehdä pitkäjänteisessä yhteistyössä yksityisen ja julkisen sektorin sekä tutkimusyhteisön toimijoiden kesken.
Sitran syksyllä julkaiseman yrityskyselyn mukaan kasvuhakuiset ja pienet yritykset ovat kiinnostuneimpia kasvattamaan T&K-investointejaan. Yrityskyselyn mukaan 67 prosenttia vastaajista katsoi, että tutkimusyhteistyön helpottaminen saisi yrityksen lisäämään tutkimus- ja kehittämistoimintaansa Suomessa.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.