sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Tulevaisuusbarometri on kansalaiskysely, jolla selvitetään suomalaisten näkemyksiä tulevaisuudesta ja tulevaisuuteen vaikuttamisesta. Sitran Tulevaisuusbarometriin vastasi tammikuussa 3 800 15–84-vuotiasta suomalaista. Suuren vastaajajoukon vuoksi kyselystä saatiin tällä kertaa myös maakuntakohtaisia tuloksia. Tulevaisuusbarometri on tehty kerran aiemmin, vuonna 2019. Kyselyn tulosten pohjalta on kirjoitettu selvitys Tulevaisuusbarometri 2021.
Tulevaisuusbarometrin mukaan tulevaisuus kiinnostaa lähes kaikkia suomalaisia (89 % vastaajista) ja kaikkialla Suomessa. Suhtautuminen tulevaisuuteen on pysynyt samana kahden vuoden takaiseen verrattuna koronasta huolimatta. Kaksi kolmasosaa suomalaisista kuitenkin arvioi koronalla olleen vaikutusta omaan näkemykseen tulevaisuudesta: eniten korona on vaikuttanut naisten ja heikoiten toimeentulevien näkemykseen.
Kokemus vaikutusmahdollisuuksista jakaa vastaajia
Suomalaisten mukaan tulevaisuuteen voi vaikuttaa (yli 80 %) ja myös vaikutuskeinot ovat tiedossa (liki 70 %). Mahdollisuuksiinsa vaikuttaa uskovat erityisesti nuoret, korkeasti koulutetut ja hyvin toimeentulevat. Vähiten vaikutusmahdollisuuksia näkevät vastaajat, jotka kokevat joutuvansa tinkimään kaikesta.
“On hienoa, että tulevaisuus kiinnostaa laajasti ja usko vaikutusmahdollisuuksiin on vankkaa. Huolestuttavaa kuitenkin on, ettei osallisuus jakaudu tasaisesti: heikoiten toimeentulevat ja äänestämistä epäröivät kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa muita heikommiksi. Jotta pääsemme kestävään tulevaisuuteen, ihan jokaisen täytyy löytää itsensä sieltä. Jos on täysin irrallaan tulevaisuuskuvitelmista, eikä koe voivansa tulevaisuuteen vaikuttaa, ei varmaan ole kauheasti intoa lähteä minkäänlaista muutosta toteuttamaankaan, sanoo ennakoinnin asiantuntija Christopher Rowley.
Puolet suomalaisista kokee tulevaisuuden välillä innostavana, välillä pelottavana. Neljäsosa odottaa tulevaisuutta innoissaan ja joka kymmenes näkee siinä paljon uhkakuvia. Alueellisesti muita enemmän innostusta löytyy Päijät-Hämeestä, Pohjanmaalta ja Kanta-Hämeestä, vähiten Pohjois-Savosta, Kainuusta ja Varsinais-Suomesta. Tulevaisuus monine uhkakuvine pelottaa eniten Etelä-Pohjanmaalla.
Kuntavaalit ovat tulevaisuusvaalit
Kesäkuun kuntavaaleissa valittavat uudet valtuustot ovat niin mukana hoitamassa koronakriisiä kuin rakentamassa kuntien tulevaisuutta koronan jälkeen. Miltä kuntien tulevaisuus näyttää suomalaisten mielestä ja mitkä asiat vaikuttavat äänestyspäätökseen?
Näkemykset siitä, onko Suomen tai oman asuinkunnan tulevaisuus parempi vai huonompi jakavat suomalaisia. Hieman suurempi osa näkee kuitenkin tulevaisuuden nykyhetkeä parempana. Oman asuinkunnan tulevaisuus arvioidaan huonoimmaksi Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa, Kainuussa, Satakunnassa, Pohjois-Savossa ja Kymenlaaksossa. Parhaimmaksi se arvioidaan Pirkanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Näkemyksiin vaikuttaa erityisesti asuinkunnan odotettu asukasmäärän muutos.
Äänestyspäätökseen kuntavaaleissa vaikuttavat etenkin talouskysymykset: merkittävimmiksi päätökseen vaikuttaviksi asioiksi valittiin hyvinvointivaltion säilyttäminen, työpaikkojen lisääntyminen sekä julkisen talouden tasapainottaminen ja velan ottamisen hillitseminen. Kun taas kysyttiin, minkä asioiden haluaisi nähdä toteutuvan tulevaisuudessa, hyvinvointivaltion ja työpaikkojen lisäksi kärkisijoille nousivat ympäristökysymykset.
”Tämä osoittaa, että ihanteet ja käytäntö eivät täysin kohtaa. Ympäristöarvot näyttävät vakiinnuttaneen paikkansa osana suomalaisten arvoja, ne nähdään tärkeinä, mutta kuntavaalipäätöksessä pitkän aikajänteen sijaan näyttää painavan enemmän lyhyt aikaväli ja ihmisen arkea lähempänä olevat tekijät. Tulevaisuus ei kuitenkaan tapahdu kuntalaisista irrallaan ja ratkaisuja ympäristökriisin kaltaisiin viheliäisiin ongelmiin tarvitaan kaikilta,” Rowley sanoo.
Kysyimme Tulevaisuusbarometrissa myös, millä adjektiiveilla vastaajat kuvaisivat toivottavaa tulevaisuutta Suomelle ja omalle asuinkunnalleen. Sanat ”tasa-arvoinen” ja ”turvallinen” nousivat niin Suomen kuin oman asuinkunnan kohdalla. Suomen toivotaan olevan myös esimerkiksi hyvinvoiva, itsenäinen ja demokraattinen, oman asuinkunnan taas elinvoimainen, kehittyvä ja viihtyisä.
”Tasa-arvoinen ja turvallinen tulevaisuus ei synny itsestään. Kun haluamme kehittää hyvinvointivaltiota, lisätä työllisyyttä ja parantaa ympäristön tilaa, meidän pitää tehdä töitä yhdessä niiden eteen. Toivottavasti Tulevaisuusbarometrin tulokset innostavat yhä laajempaa joukkoa niin keskustelemaan toisenlaisista, toivottavista tulevaisuuksista kuin myös toteuttamaan niitä yhdessä,” sanoo Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Katri Vataja.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.