Luhistuuko toivo paremmasta tulevaisuudesta?

Tämä artikkeli esittelee viisi havaintoa viimeaikaisista kyselytutkimuksista, jotka kertovat ihmisten kokemuksista ja odotuksista liittyen yhteiskunnan kehitykseen eri maissa. Nostot ovat osa tausta-aineistoa Edistyksen uusi kytkentä -muistiolle, joka hahmottelee, mitä edistys voisi olla 2020-luvun jälkiteollisissa yhteiskunnissa.

Katso nostot alta:

1. Eurooppalaiset ja amerikkalaiset uskovat seuraavalla sukupolvella menevän huonommin

Kehittyneiden ja kehittyvien maiden väestön tulevaisuudenuskossa on dramaattinen ero: Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa yli puolet ihmisistä uskoo seuraavan sukupolven pärjäävän taloudellisesti nykyistä aikuissukupolvea paremmin. Sen sijaan Euroopassa ja Yhdysvalloissa alle kolmannes uskoo tulevan sukupolven olevan aikuisina nykyistä sukupolvea vauraampia.

2. Elämä oli parempaa vuonna 1966?

Kysyttäessä “Onko kaltaistesi ihmisten elämä nyt parempaa vai huonompaa kuin 50 vuotta sitten” on suurempi joukko yhdysvaltalaisista vastaajista sitä mieltä, että elämä on nyt huonompaa.

3. Korruptio suurin yhteiskunnallinen huolenaihe

Korruptio syö yhteiskunnan toimintakykyä ja luottamusta. Sen on todettu vaikuttavan merkittävästi monien maiden epävakauteen ja talouden ongelmiin. Edelman Trust Barometerin eri maissa toteutetussa kyselyssä korruptio onkin selvästi tärkein yhteiskunnallinen huolenaihe – suurempi kuin vaikkapa maahanmuutto tai teknologisten innovaatioiden kiihtyvä tahti.

4. Luotamme vertaisiin enemmän kuin johtajiin

Luottamus pitää yhteiskuntia kasassa. Viime vuosien suuri ilmiö on instituutioita kohtaan koetun luottamuksen rapautuminen, joka heijastuu esimerkiksi kasvavaan kritiikkiin politiikkaa kohtaan. Samalla Internet ja sosiaalinen media ovat avanneet mahdollisuuksia ihmisten vertaiskommunikaatiolle ja oman äänen ilmaisulle.

Viimeisen 15 vuoden aikana ihmisten luottamus on siirtynyt virallisista auktoriteeteistä (virkamiehistä ja yritysjohtajista) vertaisiin, “ihmisiin kuten sinä itse”. Akateemisiin ja teknisiin asiantuntijoihin luotetaan yhtä paljon kuin vertaisiin.

5. Pelkkä teknologian kehitys ei riitä ratkaisuksi

Ilmastonmuutos on aikamme suurin, koko ihmiskuntaa koskeva uhka. Ilmastonmuutoksen hillinnässä teknologia on keskeisessä asemassa: kyse on sellaisista asioista kuin energiajärjestelmän muutos, uudenlaiset liikenneteknologiat ja uudet energiatehokkaat ratkaisut teollisuudessa ja rakentamisessa. Pelkkä teknologinen kehitys ei silti riitä, vaan sitä täydentämään tarvitaan luultavasti myös muutosta elämäntavoissa ja niiden taustalla olevissa arvoissa. Tästä esimerkkinä on vaikkapa uusiin liikkumisratkaisuihin tai omistamisen korvaaviin jakamistalouden palveluihin.

Varsinkin kehittyneissä maissa enemmistö ihmisistä uskoo, että ilmastonmuutoksen ratkaisu edellyttää ihmisten käyttäytymisen muutosta. Pelkkään teknologiseen ratkaisuun uskovat ovat selvässä vähemmistössä.

Nostot ovat osa tausta-aineistoa kesän alussa julkaistulle Edistyksen uusi kytkentä -muistiolle. Muistio hahmottelee edistystä 2020-luvun jälkiteollisissa yhteiskunnissa ja se on osa Sitran ja Demos Helsingin Seuraava erä -visiotyötä, joka tähtää pohjoismaisen mallin uudistamiseen, hyvinvoinnin seuraavaan erään.