sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Tyynelän tila Etelä-Karjalassa, Joutsenossa, on ollut nykyisen isännän Juuso Joonan suvussa pian 80 vuotta, mutta 2000-luvulle tullessa maa oli ruvennut pistämään viljelijöilleen vastaan. Hiesu- ja savimaa oli alkanut köyhtyä 1990-luvulla, kun tilalla oli luovuttu karjasta ja sitä kautta nurmista ja lannankäytöstä. Peltomaa oli tiivistä ja vähämultaista ja tuotti vaatimattomia satoja. Silti pellot tarvitsivat entistä enemmän muokkausta, lannoitteita ja torjunta-aineita.
Kun parikymppinen Juuso Joona aloitti agronomiopintonsa Helsingin yliopistossa vuonna 2002, hän alkoi perehtyä esimerkiksi maaperän prosesseihin, pieneliötoimintaan ja orgaanisen aineksen dynamiikkaan. Hän alkoi oivaltaa, mikä panosintensiivisessä eli lannoitteisiin, torjunta-aineisiin ja energiaan nojaavassa maanviljelyssä oli pielessä. Se kulutti luonnonvaroja, aiheutti päästöjä ilmaan ja vesistöihin ja altisti maaperän tuholaisten ja säiden aiheuttamille vahingoille.
”Olen alkanut ymmärtää maaperää. Sen perusteella olen esimerkiksi tajunnut, miten tärkeää peltojen jatkuva kasvipeitteisyys on”, Joona sanoo.
Vähemmillä lannoitteilla enemmän satoa
Juuson oppien pohjalta hän ja hänen Markku-isänsä alkoivat siirtyä ekologisiin viljelymenetelmiin kuten monipuoliseen viljelykiertoon, ravinteiden kierrättämiseen ja seosviljelyyn. Vähemmillä panoksilla alkoi tulla parempaa satoa. Vuonna 2009 Tyynelän tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos ja Juusosta tuli tilan isäntä. Hän jatkaa yhä oman tilansa kehittämistä, mutta lisäksi hän pyrkii edistämään uudistavaa maataloutta monissa muissa rooleissaan.
”Noudatan kokonaisvaltaisen johtamisen periaatteita sekä maatilallani että elämässäni. Niihin kuuluu, että tekemiselläni pitää olla kokonaisvaltainen tavoite. Itselleni se on luoda mahdollisimman viihtyisää elinympäristöä. Tähän pyrin vaikuttamaan käytännön tekemisellä niin omalla tilalla kuin tutkimushankkeissa, yhdistyksissä ja muissa elimissä.”
Joonan mielestä Suomen nykyinen maatalouspolitiikka edustaa mennyttä aikaa. Se perustuu hänen mukaansa miljardien eurojen maataloustukiin, joita maksetaan pääasiassa pinta-alan, ei tuotosten mukaan.
”Ne eivät kannusta varmaan sadon tuottoon tai maan kasvukunnon korjaamiseen. Nykyisten tukien sijaan meidän tulisi tukea tulosperusteisesti ruuantuotannon edellytysten turvaamista, eli maan hyvää kasvukuntoa, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen torjumista, vesien hyvää ekologista tilaa ja luonnon monimuotoisuutta. Nykyiset tuet ovat ajaneet meidät tilanteeseen, jossa olemme riippuvaisia venäläisistä lannoitteista, ja jossa ruoka on halpaa, mutta lähinnä teollisuudelle ja kaupoille.”
Tukijärjestelmän uudistaminen ei ole helppoa, sillä nykyiset maatilat ovat rakentuneet pitkälti sen varaan. Maanviljelijöillä on tiloissaan kiinni miljoonia euroja. Siksi muutos pitäisikin Joonan mukaan tehdä hallitusti ja oikeudenmukaisesti.
”Mutta mitä pidemmälle sitä lykätään, sitä vaikeammaksi ja kivuliaammaksi muutos tulee. Siihen pakottaa ilmastonmuutos, lajikato ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen”, Joona sanoo.
”Olen huolissani, että nykyisellä politiikalla ollaan tekemässä maataloudesta seuraavaa turvealaa. On surullista, että viljelijäperheet joutuvat ahdinkoon, koska kestävyyssiirtymään ei ole osattu varautua aiemmin.”
Päättäjien pitäisi uskoa tutkittuun tietoon
Joona on asiastaan varma, koska hänellä on tukenaan sekä teoria että käytäntö. Hän on ollut perustamassa esimerkiksi metsien jatkuvaa kasvatusta edistävää Silva ry:ta sekä teollisuuden sivuvirtoja hyödyntävää Soilfood-yritystä, joka myy viljelijöille muun muassa orgaanisia lannoitteita ja maanparannusaineita.
Kasvukaudella hän on pitkälti kiinni tilallaan, mutta talvisin hän tekee tutkimusta maan hiilensidontapotentiaalista ja uudistavasta viljelystä. Hän myös kouluttaa muita viljelijöitä.
”Melkein kaikki muut vaikutuskanavat ovat käytössä paitsi puoluepolitiikka.”
Siihen hän ei ole ainakaan vielä lähtemässä, sillä kokee käyttävänsä aikansa tehokkaammin asiantuntijaroolissa taustalla. Joonaa myös turhauttaa se, että poliittinen päätöksenteko ei hänen mielestään perustu tarpeeksi tutkittuun tietoon. Se antaisi eväitä maatalouspolitiikkaan, josta hyötyisivät sekä maapallo että viljelijät itse. Joona kokee, että nykyinen politiikka luottaa liikaa maatalouden edunvalvojiin, jotka keskittyvät puolustamaan saavutettuja etuja ja nykytilannetta eivätkä sen takia hänen mielestään oikeastaan edes aja viljelijöiden etuja.
”Kaiken toiminnan edellytys maapallolla on toimiva ekosysteemi. Siksi politiikan ja päätöksenteon tulisi nojata etenkin tutkijoiden, ekologien ja kestävyyssiirtymätutkijoiden, viesteihin. Maataloustukien osalta voi todeta, että näin ei ole. Se syö motivaatiota vaikuttaa politiikkaan.”
Jotta Suomen maatalous saataisiin kestävälle pohjalle, tänne tarvittaisiin Joonan mukaan kokonaisvaltainen visio suomalaisesta ruuantuotannosta esimerkiksi vuonna 2050. Siitä pitäisi päättää yhdessä ja sen pitäisi ulottua yli hallituskausien.
”Maailmassa on monta kriisiä meneillään ja ne kaikki kytkeytyvät toisiinsa. Maatalouspolitiikkaakaan ei voi ratkoa ilman verotuksen tai sosiaalipolitiikan huomioimista.”
Hyvin hoidettu maa kestää huonotkin vuodet
Maataloudesta on kerrottu viime vuosina lähinnä synkkiä uutisia. Tilat eivät kannata, säät syövät satoja, vesistöt likaantuvat. Uudistava viljely auttaisi kaikkiin näihin ongelmiin, Joona ajattelee.
”Tämän ajan kriisit eivät tulleet itselleni mitenkään yllätyksenä. Säät vaikuttavat kaikkien viljelijöiden elämään, mutta vaikka on ollut kaksi kuivaa kesää, ne eivät ole olleet meidän tilallamme katastrofi, koska maaperä on kunnossa.”
Sota Ukrainassakaan ei ole ollut ongelma, koska tila kuluttaa fossiilisia polttoaineita suhteellisen vähän ja keinolannoitteita ei ollenkaan.
”Juuri nyt kun maailmaa katsoo, tulevaisuus näyttää synkältä. Mutta henkisellä tasolla siitä voi päästä yli tekemällä asioita. Vaihtoehtoinen tulevaisuus pitää itse tehdä.”
Tässä juttusarjassa haastattelemme ihmisiä, jotka hahmottavat millaisia erilaisia vaikutuksia megatrendeillä on ja voi olla elämäämme. Toiminnallaan he myös haluavat vaikuttaa niiden suuntaan. Juttusarja liittyy vuoden 2023 megatrendi-päivitykseen.
