Ovatko hajautetut rahoituspalvelut tulleet jäädäkseen? 

Rahamaailmassa on käynnissä muutoksia, jotka on aika ottaa tosissaan. Kyse on <a href="https://staging.sitra.fi/tulevaisuussanasto/lohkoketju/" target="_blank" rel="noreferrer noopener">lohkoketjuihin</a> lohkoketjuihin pohjautuvien järjestelmien päälle rakentuneista hajautetun mallin rahoituspalveluista hajautetun mallin rahoituspalveluista (DeFi). Jatkuvasti suosiotaan kasvattavat uuden ajan rahoituspalvelut haastavat nyt perinteisiä rahoitusalan toimijoita keveydellään ja kustannustehokkuudellaan.  

Yksi käännekohta oli vuoden 2008 finanssikriisi. Se toi esiin lukuisia perinteisen rahoitusmaailman ongelmia aina vääristyneistä kannustimista epätasaisesti jakaantuneeseen taloudelliseen informaatioon. Myös pankkien läpinäkyvyydessä nousi esille selkeitä puutteita. Tämä kaikki murensi ihmisten luottamusta tunnettuihin rahoitusmaailman instituutioihin. Aika oli kypsä uusille vaihtoehdoille  – hajautetun mallin rahoituspalveluille.  

Hajautetun rahoituksen tulevaisuutta ei kukaan kykene ennustamaan. Siihen liittyy useita etuja, mutta myös lukuisia sen valtavirtaistumista vaikeuttavia haasteita. On myös epäselvää, mitkä ongelmista liittyvät hajautetun rahoituksen teknologiaan ja mitkä vain sitä käyttäviin ihmisiin. Muutoksen suuntaan vaikuttaa myös alan sääntely, joka toistaiseksi laahaa perässä. Voisiko hajauttamisen tuoma lisäarvo tehdä näistä palveluista valtavirtaa, kun alan sääntely tuodaan ajan tasalle? 

“

Hajautetun rahoituksen tulevaisuutta ei kukaan kykene ennustamaan. Siihen liittyy useita etuja, mutta myös lukuisia sen valtavirtaistumista vaikeuttavia haasteita.

Hajautettu rahoitus pyörii älysopimusten avulla 

Hajautetulla rahoituksella on useita kilpailevia määritelmiä. Tavallisesti kuitenkin ajatellaan, että se on kokoelma rahoituspalveluita, jotka on rakennettu hajautettujen ja avoimien lohkoketjujen varaan, ja ne toimivat autonomisesti ilman välikäsiä älysopimuksia älysopimuksia hyödyntäen.

Hajautus poistaa keskitetyt toimijat – ainakin paperilla – vallankahvasta. Hajautettu rahoitus lupaa uudenlaisten kannustimien ja teknologioiden avulla luoda aiempaa parempia, reilumpia ja läpinäkyvämpiä rahoituspalveluita. Samalla myös käyttäjien pitää kyetä toimimaan avoimesti.  

Suurista lupauksista, vahvasta kasvusta ja valtavista rahasummista huolimatta hajautettu rahoitus kärsii myös lukuisista ongelmista, kuten petoksista, markkinamanipulaatiosta, hakkeroinneista ja jopa rikollisesta toiminnasta.  

Toimijoita ja palveluita on useita 

Hajautetun rahoituksen ydin muodostuu niin sanotuista hajautetuista sovelluksista (engl. decentralized applications, dapps), jotka ovat eri lohkoketjujen päälle rakennettuja älysopimuksista koostuvia palveluita. Käyttäjät voivat solmia esimerkiksi lainajärjestelyjä suoraan toistensa kanssa älysopimuksia hyödyntämällä ja ilman välikäsiä. Älysopimusten palikkamainen luonne ja niiden keskinäinen vuorovaikutus mahdollistavat hyvinkin monimutkaisten ja -kerroksisten rahoituspalveluiden toteuttamisen.  
 
Hajautetun rahoituksen palveluista tunnetuimpia ovat maksaminen, anto- ja ottolainauspalvelut, hajautetut markkinapaikat ja pörssit, johdannaismarkkinat, tokenisointi eli varojen muuttaminen digitaalisiksi rahakkeiksi, varainhoitopalvelut ja vakuutukset. Toisin sanoen hajautetun rahoituksen palvelut muistuttavat monilta osin perinteisiä rahoituspalveluita, mutta erona on se, että mikään yksittäinen taho ei hallitse niitä.  

MakerDAO on vanhin esimerkki hajautetun rahoituksen palvelusta. Se on lohkoketjupohjainen virtuaaliosuuskunta, jota kutsutaan myös eräänlaiseksi hajautetuksi keskuspankiksi. MakerDao-virtuaaliosuuskunnan hallinnoima DAI on myös tunnetuin vakaavaluutta eli kryptovaluutta, jonka arvo pysyy muuttumattomana eli vakaana. MakerDAO on vuodesta 2014 alkaen tarjonnut lainaa ilman perinteisiä rahoituksen välittäjiä ja nojaamalla yksinomaan lohkoketjualusta Ethereumin päällä toimiviin älysopimuksiin. Sen rinnalla kilpailevat nykyisin myös hieman toisenlaisilla liiketoimintamalleilla toimivat Aave– ja Compound-nimiset lainapalvelut. 

Hajautettu rahoitus sai alkunsa hajautetuista lainapalveluista, mutta niiden rinnalle on noussut myös hajautettuja markkinapaikkoja ja pörssejä. Näistä tunnetuin on vuonna 2018 lanseerattu Uniswap, joka on rakennettu Ethereum-lohkoketjun varaan. Uniswap tarjoaa vaihtoehtoisen tavan vaihtaa kryptovaroja. Uniswapin lisäksi Curve, PancakeSwap, Balancer ja Sushi ovat tunnettuja hajautettuja markkinapaikkoja, jotka kilpailevat keskenään, mutta myös täydentävät toisiaan. Hajautettujen markkinapaikkojen sääntely ja valvonta on osoittautunut hyvin vaikeaksi, mikä vuoksi niiden toimintaan on viime vuosina kiinnitetty merkittävästi enemmän huomiota. 

Satumaisten voittojen mahdollisuus houkuttelee riskinottoon 

Osa hajautetun rahoituksen viehätyksestä liittyy ahneuteen ja holtittomaan riskinottoon, sillä monet palvelut ovat luvanneet satumaisia tuottoja. Hajautettu rahoitus kasvoi räjähdysmäisesti vuosina 2020-luvun alussa, mutta vuoden 2022 kryptofinanssikriisi sai monet epäilemään huimia lupauksia. Vuoden 2021 huipussa sen markkina-arvo huiteli lähes 200 miljardissa eurossa. Hajautetun rahoituksen osuus kryptomarkkinoiden kokonaismarkkina-arvosta oli kasvanut tällöin lähemmäs puoleen. Tämä houkutteli keinottelemaan mitä eriskummallisimmilla rahoitusinnovaatioilla, koska hinnat näyttivät jatkuvasti nousevan. 

“

Osa hajautetun rahoituksen viehätyksestä liittyy ahneuteen ja holtittomaan riskinottoon, sillä monet palvelut ovat luvanneet satumaisia tuottoja. 

Hajautetun rahoituksen räjähdysmäinen kasvu kääntyi kuitenkin viime vuonna globaalin rahoitus- ja rahaympäristön kiristymisen myötä romahdukseksi. Markkina-arvosta katosi vuoden aikana lähes 75 prosenttia ja lukemattomat sijoittajat kadottivat varojaan.  

Hajautetun rahoituksen markkina-arvo on siihen lukitulla kokonaisarvolla ​​​​​​mitattuna hieman alle 50 miljardia euroa, kun bitcoinin markkina-arvo on noin 520 miljardia euroa ja kryptomarkkinoiden kokonaismarkkina-arvo on yli biljoona euroa. Hajautettu rahoitus on siis vielä vasta tippa valtameressä. Toisaalta monet uskovat, että takapakit kuuluvat uusien järjestelmien varhaisiin kehitysvaiheisiin.  

Sumea menneisyys, tahmea tulevaisuus? 

Hajautetussa rahoituksessa huijaukset, petokset ja muut ikävät ilmiöt ovat myös tasaisesti nostaneet päätään. Esimerkiksi käyttäjien nimettömyys on kaksiteräinen miekka: käyttäjä voi suojautua pahantahtoisilta toimijoilta, mutta toisaalta huijareita ja rikollisia voi olla hankala tunnistaa ja saattaa vastuuseen. Palvelu voi myös markkinoida itseään hajautettuna, mutta todellisuudessa se saattaa osoittautua hyvinkin keskitetyksi. 

Hajautettuun rahoitukseen liittyy valtavia lupauksia ja odotuksia, joita se ei ole vielä onnistunut lunastamaan. Teknologisissa vallankumouksissa ei ole kyse vain teknologisesta muutoksesta, vaan ne vaikuttavat laaja-alaisesti myös yhteiskuntaan.

Teknologiatutkija Carlota Perezin mukaan teknologisessa vallankumouksessa on käyttöönottojakso ja hyväksikäyttöjakso, joiden välissä on yleensä epävakauden leimaama käännekohta. Hajautetun rahoituksen alkuvaiheen epäonnistumiset ja haasteet ovat saaneet monet pohtimaan, miten se kykenee tulevaisuudessa luomaan arvoa käyttäjilleen. Vakiintuneeseen arvonmuodostukseen tarvitaan kuitenkin myös sääntelyä tueksi, jotta käyttäjät voivat luottaa palvelujen toimivuuteen.  

Historiallisesti kaikkiin teknologisiin vallankumouksiin on aina liittynyt pelkoa ja epäilyksiä. Hajautetun rahoituksen luonne kuitenkin lähes varmasti johtaa siihen, että sen läpinäkyvyys, avoimuus ja tehokkuus houkuttelevat sen piiriin sekä uusia käyttäjiä että innovatiivisia palveluntarjoajia. Nähtäväksi jää, yliarvioimmeko hajautetun rahoituksen sumeaa lähitulevaisuutta sen valoisan tulevaisuuden kustannuksella. 

Thomas Brand työskentelee institutionaalisista asiakkaista ja tutkimuksesta vastaavana johtajana virtuaalivaluuttoihin erikoistuneen suomalaisen Coinmotionin palveluksessa. Ennen tätä hän on työskennellyt muun muassa Accenturella johtavana liikkeenjohdon konsulttina omaisuuden- ja varainhoidon toimeksiannoissa niin Suomessa kuin Pohjoismaissa ja Nordnet Bank Ab Suomen sivuliikkeessä liiketoiminnan kehittäjänä ja asiakasvastaavana. 

Kirjoittaja haluaa kiittää KTM Ville Kirvesojaa ja KTM Ilari Karhua kommenteista ja hyödyllisistä aihetta koskevista keskusteluista, mutta kirjoittaja on yksin vastuussa mahdollisista puutteista. Kirjoituksessa esitetyt näkemykset ja tulkinnat ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä vastaa hänen työnantajansa kantoja. 

Kirjoitus on osa ”Miten kestävää maailmaa web 3.0 rakentaa” -muistiota, jossa pureudutaan web 3.0 -teknologioiden taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen.  Web 3.0 -kehityskulun tarkastelu sisältyy tulevaisuustalo Sitran työhön reilumman datatalouden hyväksi.

Tutustu muistioon tarkemmin:

Miten kestävää maailmaa web 3.0 rakentaa?
Puheenvuoroja hajautetun verkon merkityksestä ympäristölle, taloudelle ja yhteiskunnalle

Perinteisten rahoituspalvelujen ja hajautetun rahoituksen vertailua

Lähteet ja kirjallisuus:  

Yan Chen & Cristiano Bellavitis (2020): Blockchain disruption and decentralized finance: The rise of decentralized business models. Journal of Business Venturing Insights. 

Dirk A. Zetzsche, Douglas W. Arner & Ross P. Buckley (2020): Decentralized Finance. Journal of Financial Regulation. 

Campbell R. Harvey, Ashwin Ramachandran & Joey Santoro (2021). DeFi and the Future of Finance. John Wiley & Sons. 

Tamás Katona (2021): Decentralized Finance – The Possibilities of a Blockchain ‘Money Lego’ System. Financial and Economic Review. 

Patrick Schueffel (2021). DeFi: Decentralized Finance – An Introduction and Overview. Journal of Innovation Management. 

Fabian Schär (2021): Decentralized Finance: On Blockchain- and Smart Contract-Based Financial Markets. Review, Federal Reserve Bank of St. Louis. 

Martin Brennecke, Tobias Guggenberger, Benjamin Schellinger & Nils Urbach (2022): The De-Central Bank in Decentralized Finance: A Case Study of MakerDAO.  

Simon Dingle & Steven Boyken Sidley (2022). Beyond Bitcoin Decentralised Finance and the End of Banks. Icon Books. 

Peterson K. Ozili (2022): Decentralized finance research and developments around the world. Journal of Banking and Financial Technology. 

Igor Makarov & Antoinette Schoar (2022): Cryptocurrencies and Decentralized Finance. BIS Working Papers, No 1061. 

Ville Kirvesoja (2022): Advantages and disadvantages of decentralized financial (DeFi) services. Jyväskylän yliopiston pro gradu -tutkielma 

ESRB Task Force on Crypto-Assets and Decentralised Finance (2023): Crypto-assets and decentralised finance: Systemic implications and policy options. Selvitysraportti. 

Raphael Auer, Bernhard Haslhofer, Stefan Kitzler, Pietro Saggese & Friedhelm Victor (2023): The Technology of Decentralized Finance (DeFi). BIS Working Papers, No 1066. 

H. Kent Baker, Hugo Benedetti, Ehsan Nikbakht & Sean Stein Smith (2023). The Emerald Handbook on Cryptoassets: Investment Opportunities and Challenges. Emerald 

Thomas K. Birrer, Dennis Amstutz & Patrick Wenger (2023): Decentralized Finance: From Core Concepts to DeFi Protocols for Financial Transactions. Springer.