(Katsaus on koottu Sitran hallintoneuvostolle ajalta 12.6.–24.9.2024)

1. Jakson pääkohdat lyhyesti

Sitran uusi strategia vahvistettiin hallintoneuvostossa 12.6.2024, ja se tuli voimaan syyskuun alussa.

Uusi strategia tuo työmme keskiöön hyvinvoinnin edistämisen ja talouskasvun vauhdittamisen luonnon kantokyvyn rajoissa.

Autamme Suomea uudistumaan: tuotamme ennakointitietoa tulevaisuuden suurista haasteista, edistämme uudistumista yhteiskunnallisilla innovaatioilla ja lisäämme yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ongelmien ratkaisemiseksi.

Uudistimme myös Sitran oman toiminta- ja organisaatiomallin. Entisten temaattisten yksiköiden tilalle perustettiin neljä toimintoa, joille valittiin uudet johtajat: Ennakointi ja koulutus (Veera Heinonen), Ratkaisut (Kalle Nieminen), Ohjelmat (Lasse Miettinen) ja Kansainvälinen työ (Kristo Lehtonen).

Lähivuosina Sitra hakee ratkaisuja etenkin neljään Suomen tulevaisuutta koettelevaan haasteeseen: kasvuun, kestävyyssiirtymään, demokratian vahvistamiseen ja polarisaation vähentämiseen sekä datan ja tekoälyn hyödyntämiseen.

Kestävän talouskasvun voimalliseksi edistämiseksi teimme kaksi uutta nimitystä: Sitran pääekonomistiksi on valittu Matti Paavonen. Osaamista erityisesti innovaatiokentästä tuo puolestaan osa-aikaisena vanhempana neuvonantajana aloittava Petri Rouvinen Etlasta.

Syyskuussa julkistimme ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemän arvioinnin Sitrasta. Arviointi tilattiin strategiauudistuksen pohjaksi, ja sen keskeiset suositukset on huomioitu uudessa strategiassa. Arviointiraportin mukaan tarve Sitran tulevaisuuteen suuntautuvalle työlle on tässä monimutkaisten ongelmien ajassa yhä vain suurempi.

Syksyn aluksi valmistui Sitran teettämä laaja haastattelututkimus, jossa selvitettiin 1 200 yrityspäättäjän ajatuksia T&K-investointien tarpeista, ajureista ja pullonkauloista. Lisäksi laadimme yhdessä Ulkopoliittisen Instituutin kanssa muistion Euroopan pitkän aikavälin kohtalonkysymyksistä, jotka vaatisivat Suomen EU-politiikalta ja -vaikuttamiselta lisää huomiota tässä ja nyt.

2. Tätä teimme tarkastelujaksolla

2.1 Ennakointi ja koulutus

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:

UPIn ja Sitran yhteinen keskustelunavaus EU:n tulevaisuusvalinnoista

Julkaisimme Sitran ja Ulkopoliittisen instituutin yhteistyönä elokuun lopulla muistion: Millaisen EU:n haluamme?. Se kutsuu keskusteluun EU:n vaihtoehtoisista tulevaisuuksista, isoista valinnoista ja niiden pitkän aikavälin vaikutuksista. Muistio pohjautuu keväällä järjestettyihin asiantuntijatyöpajoihin.

Järjestimme UPIn kanssa myös keskustelutilaisuuden Eurooppa-foorumissa Turussa otsikolla Euroopan tulevaisuus – EU-politiikan kova ydin vai alaviite?. Siihen osallistuivat mm. europarlamentaarikko Li Andersson, EU-nuorisodelegaatti Emilia Uljas (Allianssi ry), UPIn vanhempi tutkija ja muistion kirjoittaja Tuomas Iso-Markku sekä Suomen EU-edustuston päällikkö Markku Keinänen (1.9. asti).

Tulevaisuusvalta-ohjelman tiimit valittu – 15 kokeilua alkaa eri puolilla Suomea

Keväällä haimme tiimejä ideoimaan ja kokeilemaan, miten yhteiskunnallista vaikuttamista laajennetaan tulevaisuuden osalta. Saimme 180 hakemusta, joiden pohjalta ohjelmaan valittiin 15 tiimiä – niin järjestöjä, yliopistoja, yrityksiä kuin julkishallinnon toimijoita. Esimerkiksi Finnish Consulting Groupin (FCG) hankkeessa lapset ja nuoret ottavat kantaa kaavoitukseen. Suomen kylät, Kymenlaakson kylät ja Satakylät puolestaan kokeilevat, miten maaseudun ääni kuuluisi paremmin tulevaisuuskeskustelussa. Tuusulan kunta tavoittelee moniäänisempää kuntastrategiaa eli pyrkii osallistamaan aliedustuttuja ryhmiä tulevaisuustyöhön.

Tiimit kehittävät samalla työkaluja ja toimintamalleja kaikille kiinnostuneille tulevaisuusvallan demokratisoinnin tueksi.

Kestävän talouspolitiikan koulutus (kurssi 22) käynnisti Sitran koulutussyksyn

Sitran yhteiskunnalliset koulutusohjelmat eli Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus ja EU:n tulevaisuuden johtamiskoulutus jatkuvat syksyllä. Kestävän talouspolitiikan kurssi 22 alkoi elokuussa.

2.2 Haaste: Talouden kasvu

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:

Valtion T&K-rahoitus yrityksille merkittävä kannustin

Valtion ennätykselliset panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan edellyttävät investointeja myös yrityksiltä. Selvitimme yritysten aikeita haastattelemalla 1 200 yrityspäättäjää asiasta. Tutkimuksen mukaan 60 prosenttia haastatelluista johtajista katsoo, että valtion tuki kannustaa lisäämään yrityksen omia T&K-panostuksia joko merkittävästi tai jonkin verran. Etenkin pienet, alle kymmenen hengen yritykset, ja toisaalta voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset ovat kiinnostuneita kasvattamaan panostuksiaan valtion vanavedessä. Pullonkaulat liittyvät yritysjohtajien mukaan etenkin osaajapulaan.

Tunnistamme TKI-järjestelmän haasteita ja haemme niihin ratkaisuja yhdessä kumppaniemme ja tutkimus- ja innovaationeuvoston (TIN) kanssa. Työn alla on mm. analyysi Suomen kansainvälisistä verrokeista ja alueellisia kokeiluja TKI-toiminnan yhteistyömalleista.

Hyvinvointialueiden TKI-ympäristön ripeä kehittäminen vauhdittaisi myös terveysalan kasvua

Terveysalan TKI-toimintaa on vauhditettu Suomessa jo pitkään. Alan yhteistyötä tukevat rakenteet ovat osin edistyksellisiä, mutta kehittämistä tulee jatkaa ja rahoitusta on lisättävä strategisesti ja ennustettavasti. Kokosimme keskeiset sisällöt Sitran ja STM:n järjestämistä asiantuntijakeskusteluista. Niissä käsiteltiin terveysalan kasvun edistämistarpeita, kuten terveysdatan ja tekoälyn hyödyntämistä, hyvinvointialueiden ja yritysten TKI-yhteistyötä sekä terveysalan osaamiskeskittymiä.

2.3 Haaste: Kestävyyssiirtymä

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:

Selvitimme, miten Suomi voisi olla proteiiniomavarainen kotimaisten kasviproteiinien avulla

Venäjän hyökkäyssodan ja maailmantilanteen kiristymisen seurauksena Suomen on entistäkin tärkeämpää varmistaa riittävä kotimaisen proteiinin tuotanto kaikissa olosuhteissa. Samaan aikaan ravitsemussuositukset kannustavat kansalaisia siirtymään terveyssyistä kohti kasvipainotteista ruokavaliota. Tilaamamme ja Luonnonvarakeskuksen toteuttama selvitys kertoo, että kotimaisilla kasviproteiineilla voi jatkossa olla merkittävä rooli Suomen proteiiniomavaraisuuden ja terveellisen ravitsemuksen varmistamisessa.

Taloudelliset mekanismit auttavat luontokadon torjunnassa

Taloudelliset kannustimet voivat tarjota merkittävää vetoapua luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä. Eri puolilla maailmaa on käytössä laaja valikoima luontohaittamaksuja, tukia ja yritysten vapaaehtoisia ratkaisuja, jotka kannustavat luontohaittojen vähentämiseen tai toisaalta luonnon tilan parantamiseen.

Kokosimme 17 käytännöllistä esimerkkiä meiltä ja maailmalta taloudellisten mekanismien hyödyntämisestä. Suomenkielisessä Sitran muistiossa esitellään myös vaihtoehtoja, joita Suomessa voitaisiin harkita.

Vahvistamme suomalaisen finanssialan ennakointikykyä uuden koulutuksen avulla

Jotta Suomen finanssiala mukautuu luontoa vahvistavaan tulevaisuuteen ja pysyy kilpailukykyisenä, on tärkeää ottaa luonto päätöksenteon ytimeen. Työssä auttaa uusi kansainvälinen luontoraportoinnin menetelmä TNFD (Taskforce for Nature-related Financial Disclosures).

Järjestämme syksyllä Suomen finanssialan yrityksille koulutuksen, joka tukee TNFD-menetelmän käyttöönotossa. Visiomme on, että Suomen rahoitussektori olisi globaali edelläkävijä menetelmän hyödyntämisessä.

2.4 Haaste: Demokratian vahvistaminen ja polarisaation vähentäminen

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:

Kansalaispaneeleista painavia lausuntoja kuntien ja hyvinvointialueiden talouden suunnitteluun 

Sitran tavoitteena on juurruttaa kansalaispaneelit pysyväksi osallistumisen menetelmäksi Suomessa kaikilla päätöksenteon tasoilla. Jyväskylässä kokeiltiin kansalaispaneelia, jossa kuntalaiset ottivat kantaa kaupungin säästöohjelmaan. Rautalammilla paneeli puntaroi kunnallisen vuokrataloyhtiön saneeraamista.

Keski-Suomen hyvinvointialueella päästiin jo arvioimaan keväällä työskennelleen kansalaispaneelin vaikutusta tehtyihin päätöksiin. Palvelujohtajan mukaan paneelin julkilausumalla oli iso merkitys palveluverkkopäätöksessä. Paneelille onkin esitetty jatkoa.

Kansalaiset pohtivat ohjauskeinojen hyväksyttävyyttä metsien käytössä

Millaiset metsäratkaisut olisivat reiluja ja laajasti hyväksyttäviä? Tätä pohtii kansalaisten metsäpaneeli 45 osallistujan voimin tänä syksynä. Osallistujat on valittu satunnaisotannalla eri puolelta Suomea. Pohdintojen tuloksena syntyy kirjallinen kannanotto, joka sisältää päätöksentekijöille suosituksia luonto- ja ilmastopolitiikan tueksi. Kansalaisten metsäpaneelin rahoittaa Sitra ja sen toteuttavat Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus.

Pohdimme tekoälyä lasten oikeuksien näkökulmasta

Demokratia, lasten oikeudet ja tekoäly –keskustelutilaisuus kokosi syyskuussa yhteen kasvatuksen ja koulutuksen toimijoita sekä teknologia-alan, lasten oikeuksien ja demokratiakysymysten asiantuntijoita. Tavoitteenamme on rakentaa yhteistä kuvaa siitä, miten lasten ja nuorten toimijuutta voidaan lisätä tekoälyn kehittämisessä ja sitä koskevassa päätöksenteossa.

2.5 Haaste: Datan ja tekoälyn hyödyntäminen

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:

Kokeilujen loppuraportit: generatiivinen tekoäly tarjoaa hyötyjä lainvalmistelijoiden työssä

Lainvalmistelutyö on monivaiheinen prosessi. Generatiivinen tekoäly voi jatkossa auttaa tehostamaan sitä tukemalla suurten aineistomäärien käsittelyä. Rahoitimme ja konsultoimme valtionhallintoa generatiivisen tekoälyn kokeiluissa, joissa kehitettiin räätälöity työkalu lainvalmistelijan työn avuksi.

Kesäkuussa päättyneisiin kokeiluihin osallistuivat liikenne- ja viestintäministeriö, valtioneuvoston kanslia ja oikeusministeriö. Kokeilussa selvisi, että tekoäly voi auttaa syventämään asiantuntijatyötä, mutta suomenkielisiä kielimalleja on kehitettävä pidemmälle hyötyjen saamiseksi. Kokosimme kokeilujen oppeja ja suosituksia yhteen. Kehitystyön antiin voi tutustua myös liikenne- ja viestintäministeriön sekä valtioneuvoston kanslian loppuraporteissa.

Kokeilutiimit kehittivät datan avulla parempia palveluja

Keväällä valitsimme avoimen haun perusteella kahdeksan kokeilutiimiä mukaan Sitra Lab -muutosohjelmaan kehittämään parempia palveluita datan avulla. Tiimien kehityskohteina olivat mm. alueellisten työllistymispalveluiden innovatiiviset dataratkaisut, nuorten syrjäytymisen ehkäisy tekoälyä hyödyntäen sekä suomalaisen urheilun ja liikunnan tietovaranto. Tiimit jakoivat kokeilujen tuloksia ja oppeja päätöstilaisuudessa.

Gaia-X Suomi rakensi datan jakamisen yhteistyöverkostoja

Gaia-X Suomi -projektin tavoitteena oli synnyttää yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyömalli, joka varmistaa suomalaisten toimijoiden osallisuuden Euroopan yhteisissä data-avaruuksissa. Data-avaruudet ovat yhteisesti sovittujen periaatteiden ja pelisääntöjen kokonaisuuksia, joiden avulla datan jakaminen ja vaihto tietyllä toimialalla tai toimialojen välillä helpottuu. Kesäkuussa päättyneessä projektissa rakennettiin pilottirahoituksella neljä kansainvälisesti merkittävää data-avaruusaihiota meriliikenteen, ilmailurahtiliikenteen, maatalouden ja henkilöstön kehittämiseen. Sitran aloittamaa työtä jatkaa Suomessa Data Spaces Alliance Finland, jota koordinoivat Teknologiateollisuus ja TIEKE.

2.6 Kansainvälinen toiminta

Esimerkkejä työmme etenemisestä ja tuloksista:

EU:n kiertotalouden osaamiskeskus ja sisämarkkinat rakentuvat

Euroopan komission uutta kiertotalouden osaamiskeskusta (EU Circular Economy Resource Centre) ja sen toiminnan käynnistämistä valmistellaan parhaillaan. Komissio investoi keskukseen 15 miljoonaa euroa viiden vuoden aikana. Lisäksi Suomen valtio rahoittaa sitä 2 miljoonalla eurolla.

Brysseliläinen ajatuspaja Bruegel julkaisi Sitran tilaaman selvityksen EU:n kiertotalouden sisämarkkinoista taloudellisen turvallisuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Se tarjoaa syöteitä hallitusohjelmankin mukaiseen tavoitteeseen luoda EU:lle aidot kiertotalouden sisämarkkinat. Bruegelin vanhempi neuvonantaja Heather Grabbe kävi Helsingissä esittelemässä selvitystä ministeriöille ja Suomen Pankille.

Uusi EU-lainsäädäntö parantaa terveystietojen hyödyntämistä – Sitra koordinoi yhdenmukaista toteutusta

EU:n terveystietoaluetta kehittävään TEHDAS2-hankkeeseen osallistuvat 29 maata laativat parhaillaan Sitran johdolla EU-lainsäädännön toteutukseen tähtääviä ohjeita.

Osana Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamaa VALO-hanketta käynnistimme julkisen kilpailutuksen kokeilusta, jossa testataan pohjoismaisten terveystietojen turvallista tutkimuskäyttöä yli maarajojen.

Elämäntapatesti esillä BBC:n uudessa sarjassa – yksi jaksoista kuvattu Suomessa

Uudistimme Elämäntapatestin viime syksynä osana EU:n rahoittamaa PSLifestyle-hanketta, jota Sitra koordinoi. Uusi testi on otettu käyttöön jo yhdeksässä Euroopan maassa, Puola uusimpana, ja testi kiinnostaa muitakin maita. Elämäntapatestiä on tehty EU-maissa jo noin 260 000 kertaa.

Brittiläinen yleisradioyhtiö BBC esittelee Elämäntapatestiä uuden Purchasing powers -sarjansa yhdessä osassa.