Vantaalla asukkaat vaikuttavat myös siellä, minne politiikka ei yllä

”Pelkkä demokraattinen osallistuminen esimerkiksi äänestämällä ja poliitikkoja tapaamalla eivät riitä.”

Näin sanoo Korson Kyläneuvoston päätoimittaja Ari Tammi. 

Korsossa on pari vuotta toiminut Kyläneuvosto. Se on järjestänyt esimerkiksi paikallistapahtuma Korson Kyläpäivän. Koska neuvosto halusi elävöittää Korsoa entisestään, Korson Kyläneuvosto hakeutui viime vuonna Sitra Lab -muutosohjelmaan. 

Tammen mukaan Sitra Labissa oivallettiin, että Korson olisi syytä vauhdittaa yhteisöllistä, kokonaisvaltaista toimintaa alueen hyväksi.

Ratkaisuja lähdettiin etsimään kolmella osa-alueella: vaikuttamisella, viestinnällä ja tapahtumilla.

1 Vaikuttaminen:
Metsolan torin portaat

Demokratian lujittamisessa tärkeää on ”lobbaus” – päätöksiin vaikuttaminen ja yhteydenpito päättäjiin. Kyläneuvostossa aloitettiin vaikuttamistaitojen kurssit ja päätettiin tehdä Vantaan kaupungille aloitteita, joita Kyläneuvostoon palkattu aloitekoordinaattori vie eteenpäin päättäjille.  

Ensimmäinen Kyläneuvoston koordinoima aloite oli Metsolan torin portaiden kunnostus.

Keskellä Korson toria olevat portaat olivat päässeet huonoon kuntoon, ja moni oli loukannut niissä itsensä. Kyläneuvosto teki vetoomuksen, joka keräsi toista sataa allekirjoitusta, ja portaiden kunnostuksesta tehtiin aloite Vantaan kaupungille. 

”Sehän on kallis remontti, eikä sitä saatu heti toteutukseen, mutta se saatiin tämän vuoden budjettiin, ja nyt korjaus on käynnissä”, Tammi sanoo. 

Aloitteiden seurantaan on kehitteillä liikennevalomalli, jonka avulla voisi helposti seurata niiden etenemistä. Jotkut aloitteet menevät parissa kolmessa viikossa läpi, ja ne voitaisiin esittää vihreällä valolla. Joissain kestää pari vuotta, ja ne merkitään keltaisella. Hylätyt aloitteet saavat jatkossa punaisen valon.

2 Viestintä:
Kaksisuuntainen viestintä korsolaisille

Asukkaita Suur-Korsossa on keskisuuren kunnan verran, 36 000. Kyläneuvoston yhteistyöverkostoihin kuuluu jo nyt joka kymmenes Korson suuralueen asukkaista.

Sitra Labissä kokeilutiimit ovat kartoittaneet muutokseen tarvittavia verkostoja. Ajatuksena on ollut, että muutoksen tekeminen on vaikuttavampaa, kun mukaan saadaan aktivoitua kaikki lopputuloksen kannalta tärkeät kumppanit.

Tammi itse vetää Kyläneuvoston aiempaa aktiivisempaa viestintää. 

”Korso-lehden joka lehdessä on nyt ilmestynyt Kyläneuvostolta juttu, somessa on oltu aktiivisia, verkkosivustoa on päivitetty ahkerasti ja uutiskirjeellä on tavoitettu korsolaisia toimijoita ja omia jäseniä, joita on jo 165”, Tammi luettelee. 

”Yritämme saada viestintää kaksisuuntaiseksi.”  

3 Tapahtumat:
Kehittämistä yhteisönä yhteisölle

Kolmas osa-alue ovat tapahtumat eri yhteistyökumppanien kanssa. Kyläneuvosto kutsui esimerkiksi alueen työnantajat mukaan yhteisen hyvinvoivan Korson kehittämiseen.

Kyläpäivän lisäksi on järjestetty esimerkiksi yritysfoorumi, joka keskittyi Korson keskustan kehittämiseen ja yrittäjien mahdollisuuksiin tulevaisuuden Korsossa. 

Seuraavan kerran suuremmat joukot pääsevät nauttimaan korsolaisesta yhteisöllisyydestä 2. syyskuuta, kun Korson Kyläpäivä palaa Korson keskustaan, Lumon aukiolle.  

Sitra Labistä järjestelmällisyyttä

Ari Tammi sanoo, että Kyläneuvoston piti esimerkiksi analysoida kaikki alueen toimijat puolueista järjestöihin, luottamushenkilöihin ja kirjastoon saakka. Samalla pohdittiin, mikä kunkin ryhmän motivaatio olla mukana kehittämässä Korsoa olisi. 

”Piti miettiä, mitä meistä olisi hyötyä heille, ja heistä meille ja Korson Kyläneuvostolle.” 

Sitra Lab toi Kyläneuvoston työhön pontta ja järjestelmällisyyttä sekä konkreettisesti myös lisää käsipareja: Kyläneuvosto sai palkattua kolme henkilöä osa-aikaisesti kehittämään neuvostoa. Yksi viestintään, toinen edistämään vaikuttamistyötä ja kolmas vastaamaan tapahtumista sekä pitämään yllä yhteyksiä alueen seuroihin ja verkostoihin. 

Tuloksia nähdään jo. 

”Meidän suhteemme erilaisiin toimijoihin ja virkamiehiin ovat entisestään vahvistuneet”, Tammi sanoo. 

Vantaa: ”Erittäin arvokasta”

Vantaan kaupunki on ollut korsolaisten aktiivisuudesta ilahtunut. Kaupungininsinööri Henry Westlin sanoo, että kaupunki näkee asukkaat asuinalueidensa parhaina asiantuntijoina. 

”Aktiivisuus helpottaa meidänkin työtämme kovasti. On erittäin arvokasta, että kuntalaiset ottavat vastuuta asuinympäristönsä kehittämisestä.” 

Kun kaupunginosassa on aktiivisia asukasjärjestöjä, yhteistyö on Westlinin mukaan hedelmällisempää ja konkreettisempaa. Asiat etenevät vauhdikkaammin, ja asukkaat ottavat itsekin kokonaisvastuuta kaupungin kehittämisestä. 

Mikä Sitra Lab? 

Paikallisen osallistumisen ja paikallisdemokratian kehittäminen on ajankohtaista joka puolella Suomea. Sitran selvityksen mukaan yli puoli miljoonaa suomalaista haluaisi osallistua päätöksentekoon nykyistä enemmän, jos se olisi helpompaa. 

Sitra Lab on muutosohjelma kokeiluista innostuville tiimeille, jotka haluavat muuttaa ja uudistaa yhteiskuntaa. Neljännessä Sitra Lab -muutosohjelmassa seitsemän tiimiä kokeili uusia tapoja lisätä kuntalaisten osallistumista.