sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Arvoisat tuoreet kansanedustajat, lämpimät onnittelut valintanne johdosta!
Edesmennyt valtioneuvos Johannes Virolainen opetti aikanaan kunnioittamaan vaalitulosta lentävällä lauseellaan ”kansanvalta on puhunut, pulinat pois”.
Aikana, jolloin vaalituloksia on kyseenalaistettu myös vahvoina pitämissämme demokratioissa, tämä on edelleen arvokas ohjenuora. Suomi menestyy kansainvälisissä demokratiavertailuissa hyvin muun muassa siksi, että vaalimme ovat tunnetusti luotettavat ja hyvin toimitetut.
Käsityksemme demokratiasta on kuitenkin muuttunut ja monipuolistunut Virolaisen ajoista. Vaaleissa äänestäminen ei ole enää yksin demokratian keskiössä. Ihmisten vaikuttamishalu kohdistuu yhä useammin kiinnostaviin ilmiöihin puolueiden edustamien kattoideologioiden sijaan. Tästä kertovat myös maailmalla leviävät suoran osallistumisen muodot, kuten kansalaispaneelit, kansalaisaloitteet ja osallistuva budjetointi.
Vaikka kansa onkin nyt puhunut (tai 71,9 % äänioikeutetuista), emme Sitrassa toivo pulinan loppuvan neljäksi vuodeksi.
Syksyllä 2022 toteutetun kansalaiskyselymme mukaan yli 700 000 suomalaista haluaisi osallistua päätöksentekoon aktiivisemmin myös vaalien välillä, jos se olisi vain nykyistä helpompaa.
Osallistumiseen motivoisi etenkin avoin ja oikea-aikainen tieto. Sitä pitäisi olla helpommin saatavilla sekä päätöksenteon asialistalle tulevista asioista että kuulluksi tulemisen keinoista. Tiedon lisäksi, tällä vaalikaudella tulisi panostaa siihen, että kansalaisten osallistumisella olisi vahvempi kytkentä, eli vaikutusta, viralliseen päätöksentekoon.
Vaaleissa äänestäminen ei enää ole yksin demokratian keskiössä.
Teillä, arvoisat kansanedustajat, on keskeinen rooli suomalaisen demokratian tulevaisuuden suunnannäyttäjinä. Lukuisat esimerkit maailmalta todistavat, että uudet osallistumisen tavat, demokratiainnovaatiot, ovat saavuttaneet vankan aseman vain paikoissa, joissa poliittiset päätöksentekijät ovat niistä itse innostuneet ja lähteneet aktiivisesti edistämään.
Irlannissa vaikeita arvokysymyksiä ratkoneet kansalaispaneelit eivät olisi nousseet maailmanmaineeseen ilman sitoutuneita poliitikkoja. Tanskassa Kööpenhaminan ylipormestarilla Sophie Hæstorp Andersenilla on ollut keskeinen rooli ”kööpenhaminalaiskäräjien”, eli kaksivuotisen kansalaispaneelikokeilun, käynnistäjänä.
Kansalaisten suorien osallistumismahdollisuuksien vahvistamisella, emme tarkoita Sveitsin kaltaiseen suoraan demokratiaan siirtymistä. Suomalainen edustuksellinen demokratia toimii hyvin ja on osoittanut vahvuutensa myös kriisiaikoina. Edustuksellista järjestelmää täytyy kuitenkin jatkuvasti kehittää, jotta se pystyy vastaamaan ympärillä olevan yhteiskunnan muutokseen.
Yksi varoittava merkki paikoilleen pysähtymisestämme on kansalaisten heikko luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Tällä mittarilla olemme jääneet kauas jälkeen pohjoismaisista naapurimaistamme. Myös osallistuvan demokratian osalta olemme valahtaneet kauaksi kärkimaista.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Onneksi emme kuitenkaan enää elä siinä härkävankkureiden ja lankapuhelimien maailmassa, jossa suomalaisen demokratian perustukset luotiin. Meillä on kaikki kulttuuriset ja teknologiset edellytykset saada kansalaisten ääni kuulumaan vahvemmin myös vaalien välillä.
Kyselytutkimuksemme mukaan suomalaiset päätöksentekijät haluavat edistää kansalaisosallistumisen tapoja, jotka perustuvat kasvokkaisiin kohtaamisiin. Kansalaiset taas suosisivat kevyitä ja digitaalisia kanavia.
Tarvitsemme ehdottomasti molempia. Digitaaliset ratkaisut voivat soveltua joukkoistettuun ongelmien ja yhteisymmärryksen etsintään. Oppimiseen perustuvilla keskustelumuodoilla kuten kansalaispaneeleilla voidaan taas saavuttaa harkittuja kansalaismielipiteitä nopeiden reaktioiden ja ennakkoasenteiden sijaan.
Sitrassa teemme kokeiluja esimerkiksi Polis-keskustelualustan kanssa, jonka keskeinen tarkoitus on rakentavan keskustelun mahdollistaminen, eripuraisen huutelun sijaan. Alustan avulla suuri joukko ihmisiä voi ketterästi osallistua aiheen käsittelyyn, jolloin tavanomaiselta ja arkiseltakin tuntuva aihe saattaa lähteä kansalaisten käsissä versomaan yllättäviä näkökulmia.
Visioksi ehdotamme Suomea, joka on osallistuvan ja digitaalisen demokratian kärkimaa maailmassa.
Vaalikeskusteluissa kärkiteemaksi nousi talouden tasapainottaminen. Monet polttavat asiat kuten turvallisuus, luontokato tai vaikka nopeasti kehittyvän tekoälyn tuoma murros jäivät vähäiselle huomiolle. Siksikin me Sitrassa uskomme, että toimiva demokratia edellyttää kansalaisten mahdollisuutta osallistua poliittiseen keskusteluun ja päätösten valmisteluun – sellaisten tapojen avulla, jotka sopivat heille itselleen.
Ensimmäiset askeleet kohti tulevaisuutta otetaan juuri nyt vaalien jälkeisenä aikana. Visioksi ehdotamme Suomea, joka on osallistuvan ja digitaalisen demokratian kärkimaa maailmassa. Se on halutessamme omissa käsissämme!
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.