Mikä ihmeen dataverkosto?

Dataverkosto on ryhmä toimijoita, jotka haluavat luoda uutta liiketoimintaa jakamalla dataa keskenään. Tietoa jaetaan yksilön luvalla dataverkoston sääntökirjassa sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Reiluin pelisäännöin toimivassa verkostossa arvoa muodostuu kaikille mukana oleville. Verkostossa dataa voidaan jakaa nykyistä helpommin, läpinäkyvämmin ja turvallisemmin.

Dataverkoston jäsenten päärooleja ovat seuraavat:

• Loppukäyttäjä käyttää palveluita ja hyödyntää dataverkoston tuottamaa arvoa.
• Palveluntarjoaja luo arvoa dataverkostossa tarjoamalla palveluita loppukäyttäjälle.
• Kumppani luo arvoa dataverkostossa tarjoamalla palveluita palveluntarjoajalle.
• Datalähde tarjoaa dataa ja etsii lisäarvoa dataverkostossa.
• Tekninen mahdollistaja tarjoaa identiteettiin, suostumuksen ja lokitietojen hallintaan sekä palveluiden hallintaan erikoistuneita palveluita dataverkostolle.
• Muut sidosryhmät ovat toimijoita, joilla on erityinen kiinnostus dataverkoston toimintaa kohtaan.
• Vetäjä koordinoi dataverkoston toimintaa.

Dataverkostoja tarvitaan, jotta tieto liikkuisi sujuvasti organisaatiosta toiseen ja kaikki verkoston jäsenet hyötyisivät yhteistyöstä. Verkostojen kautta eri toimijoille ja toimialoille siiloutunut data saadaan liikkeelle ja mahdollisimman moni pääsee hyödyntämään sitä. Verkostossa dataa voidaan yhdistää eri lähteistä.

Datan sujuva jakaminen vauhdittaa innovaatioita, uutta liiketoimintaa, yhteistyömahdollisuuksia sekä aiempaa parempien palveluiden ja tuotteiden syntymistä. Palveluntarjoajalle syntyy myös nykyistä parempi kokonaiskuva asiakkaasta, asiakkaan luvalla.

“

Dataverkostoja tarvitaan, jotta tieto liikkuisi sujuvasti organisaatiosta toiseen.

Esimerkki dataverkostossa tuotetusta palvelusta voi olla personoitu, terveellinen ja maukas ateria asiakkaan junaistuimelle toimitettuna. Asiakas antaa luvan palveluntuottajalle, joka hakee henkilön dataa 1) kauppatiedosta; mitä henkilö ostaa ja mistä hän pitää (lihapullat), 2) terveystiedoista; mitä allergioita ja sairauksia henkilöllä on (korkea verenpaine) ja 3) liikuntatiedoista; mikä treeniohjelma hänellä on (proteiinin tarve). Yhdistämällä tietoja eri datalähteistä palvelutuottaja toimittaa asiakkaalle hänen ruokatottumuksiinsa pohjautuvan ja korkean verenpaineen huomioon ottavan, terveellisen aterian.

Työkaluilla kohti luottamukseen nojaavia dataverkostoja

Kehitämme reilun datatalouden IHAN-projektissamme käytännönläheisiä työkaluja ja vinkkejä dataverkostojen kokoamiseen. Konseptoimamme työpajasarja on jaettu neljään teemaan: 1) roolit, 2) liiketoimintamallit, 3) sääntökirja ja 4) tekniset ratkaisut.

Ensimmäisessä työpajassa paneudutaan yhteiseen visioon ja tavoitteisiin, päärooleihin, arvomatriisiin sekä tarvittavaan dataan. Toisessa työpajassa keskustellaan roolipohjaisista liiketoimintamalleista, data- ja arvovirroista ja yhteisesti jaetuista kyvykkyyksistä. Kolmannessa työpajassa esillä ovat dataverkoston liiketoimintamalli sopimusmuodossa sekä toimijoiden vastuut, velvollisuudet ja roolit. Viimeisessä työpajassa pureudutaan rajapintoihin, tietosisältöihin ja tietojen muotoon sekä sääntökirjan tekniseen osaan.

Olemme testanneet ensimmäistä rooleihin keskittyvää työpajaa yhdessä useiden yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa. Dataverkostotyöpajojen aiheet ovat vaihdelleet työkyvyttömyyden ennaltaehkäisystä, kokonaisvarallisuuden hoitoon sekä lääkkeiden arkivaikuttavuuden tutkimuksesta arvoperusteiseen terveydenhoitoon.

Oppeja on kertynyt dataverkostojen synnyttämisestä ja kehittämisestä sekä niiden toiminnasta ja arvonluonnista. Jaamme kertynyttä osaamista muun muassa blogien ja materiaalien avulla. Oppeja hyödynnetään myös pk-yrityksille suunnatussa Reilun datatalouden yritysohjelmassa, jonka haku käynnistyy maaliskuussa.

Tämä on dataverkostoja käsittelevän blogisarjan ensimmäinen osa. Seuraavassa osassa kerromme, miten pääset alkuun oman dataverkostosi kanssa. Käymme läpi ensimmäisen dataverkostotyöpajan sisällön ja annamme vinkkejä uuden dataverkoston kokoamiseen.