EU-komissio arvioi datamarkkinoiden arvoksi 829 miljardia euroa vuonna 2025. Datamarkkinat tarjoavat kasvunäkymiä myös suomalaisille pk-yrityksille, jotka ovat merkittävässä asemassa palvelujen kehittämisessä jo pelkän yhteenlasketun volyyminsa ja pienen kokonsa tuoman ketteryyden ansiosta.

Suomalaisen yritysjohdon suhtautumista datatalouden luomiin uusiin mahdollisuuksiin selvitettiin osana Sitran reilun datatalouden IHAN-yritysohjelmaa. Svenska handelshögskolanin tutkijat tarkastelivat yritysohjelmaan osallistuneiden pk-yritysten johtajien vakiintuneita ajattelutapoja, niin sanottuja mentaalimalleja.

Pk-yrityksissä avainhenkilöiden ajatukset korostuvat

Pienen kokonsa vuoksi pk-yrityksissä korostuu joko yhden tai muutaman avainhenkilön rooli. Usein perustaja ideoineen on mukana toiminnassa sekä erityisesti johtamisessa ja kehittämisessä. Nämä avainhenkilöt mahdollistavat uusien ideoiden nopean lanseeraamisen, mutta saattavat myös olla esteenä kehittämiselle.

Yritysten strateginen päätöksenteko nojaa faktan ohella ihmisten tiedostamattomaan ajatteluun, joka on tärkeä voimavara. Pitää kuitenkin tunnistaa, että mentaalimalleja on erilaisia ja niiden syntyyn vaikuttavat muun muassa yksilön tausta ja aiemmat kokemukset. Datatalouden tarjoamien mahdollisuuksien, kuten muidenkin uusien asioiden arviointi edellyttää yrityksissä päätöksentekotilannetta, jossa pyritään tunnistamaan yksilö- ja ryhmäajattelun taustalla olevat erilaiset mentaalimallit.

Tarvitaan edelläkävijyyttä ja ajattelutavan muutosta

Tutkimuksen mukaan datan hyödyntäminen ei ole yrityksissä aina johdonmukaista ja suunnitelmallista. Erityisesti pk-yrityksissä datan hyödyntäminen pohjautuu johdon käsitykseen datan tarjoamista mahdollisuuksista ja toteutuksen haasteista. Pahimmillaan dataa hyödyntävät tuotteet ja järjestelmät ovat teknologialähtöisiä, vaikka esimerkiksi tietojärjestelmäinvestointien tulisi perustua yrityksen liiketoiminnan tarpeisiin. Usein niiden kehittämisessä käyttäjien tarpeet on jätetty huomiotta.

Ajattelutavat kaipaavat muutosta ja yrityksissä tulee erityisesti hahmottaa, voiko dataan liittyvä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa synnyttää uusia liiketoimintamalleja ja innovatiivisia palveluja sekä avata uusia markkinoita. Datan jakaminen organisaation ulkopuolisen kumppanin kanssa voi tuntua haastavalta, kun yrityksen johdolla ei ole tästä aiempaa kokemusta.

Mentaalimalli voi siis pahimmillaan rajoittaa mahdollisuuksien havaitsemista ja hyödyntämistä sekä estää liiketoiminnan kehittämistä. Toisaalta joustava mentaalimalli voi auttaa johtoa tunnistamaan liiketoiminnassa käytettyjen tietojen tarjoamat mahdollisuudet, asiakkaiden tarpeet ja millaista uutta dataa tarvitaan.

Ajatukset vaiheittain kohti reilua datataloutta

Oman ajattelun eli mentaalimallin muokkaaminen vaatii tietoista pohdintaa ja kykyä muuttaa uskomuksiaan. Analysoimalla mentaalimallia on helpompi ymmärtää päätöksentekoon liittyvää ajattelua ja muuttaa sitä suhteessa toimintaympäristöön, kuten datatalouden tuomiin mahdollisuuksiin. Datan tarjoamia mahdollisuuksia on hyvä arvioida uusista näkökulmista:

1. Tunnista ja haasta nykyinen ajattelumallisi (mentaalimalli). IHAN-yritysohjelmassa edellytettiin, että osallistujat pitävät dataa ja datataloutta pohdinnan arvoisina. Ovatko ne sinun mielestäsi?
2. Arvioi, miten asiakkaat, asiakkuudet ja markkinat muuttuvat datatalouden myötä. Arvioi, mitä dataa on tarjolla. Kartoita mahdolliset yhteistyökumppanit.
3. Arvioi, mitä arvoa ja vaikutusta datan käytöllä voisi olla yrityksen liiketoimintaan.
4. Arvioi yrityksen käytännön resurssit ja kyvykkyydet hyödyntää dataa.

IHAN-yritysohjelmaan osallistuneet yrittäjät ja johtajat suhtautuivat myönteisesti datatalouteen. Siitä huolimatta tutkimuksessa havaittiin kapeaa ajattelua, mikä johtuu mahdollisesti siitä, että haastatellut olivat toimineet alallaan pitkään perinteisellä tavalla. Tutkimuksen mukaan datan hyödyntämiseen ei voi osoittaa kaikille yhteistä ratkaisua, sillä pk-yritysten kirjo on laaja. Ei ole myöskään absoluuttisesti oikeaa tai väärää mentaalimallia.

Svenska handelshögskolanin tutkijat Maria Holmlund, Tore Strandvik ja Ilkka Lähteenmäki sekä pro gradun tekijä Jutta Koskinen selvittivät pk-yritysten johtajien mentaalimalleja ja haastattelivat kuutta IHAN-yritysohjelmaan osallistunutta johtajaa, yhtä ohjelman toteuttamiseen osallistunutta asiantuntijaa ja Sitran edustajaa. Tässä artikkelissa on hyödynnetty alustavia tutkimustuloksia. Tarkemmat tulokset julkaistaan myöhemmin tieteellisessä artikkelissa ja pro gradu -tutkielmassa.