Esipuhe

Sitran Reilun datatalouden teeman tavoitteena on, että datatalouden hyödyt ja arvo jakautuvat reilulla tavalla yhteiskunnan, yritysten ja yksilöiden kesken. Uudistamme datataloutta parantamalla yksilöiden vaikutusmahdollisuuksia, toteuttamalla datan jakamiseen liittyviä kokeiluja sekä tuomalla käytännön työkaluja yrityksille ja organisaatioille datan valjastamiseksi keskeiseksi tuotannon tekijäksi ja uudistumisen ajuriksi.

Seuraava kehitysloikka Suomen terveysalalla ja ekosysteemeissä tehdään laventamalla horisonttia. Jos tarkastelemme terveysalaa hallinnon sijasta yksilön näkökulmasta, terveys ja hyvinvointi liittyvät suureen osaan meitä ympäröivää arkea sekä tuotteita ja palveluja. Juuri tästä syystä datan merkitystä kannattaa pohtia perinteistä terveysalaa laveammin. Sitran käynnissä olevissa hankkeissa reilun datatalouden teemaa lähestytään eri suunnista yhteistyössä laajan asiantuntijajoukon kanssa.

Suomi ponnistaa kohti reilua datataloutta hyvistä asemista. Meille on kehittynyt vetovoimaiset digi- ja startup-ekosysteemit ja olemme edelläkävijöitä muun muassa sosiaali- ja terveystietojen toissijaisessa käytössä (toisiokäyttö). Meidän tulee nyt pystyä vastaamaan kasvaneisiin odotuksiin. Kehityksen kärjessä pysyminen vaatii rohkeita uudistuksia ja kokeilukulttuuria myös jatkossa.

Tämä työpaperi käsittelee terveysalan datalähtöisten ekosysteemien nykytilaa: miten ne toimivat, mitä haasteita ja tulevaisuuden tarpeita ekosysteemeillä on sekä mitä hyötyä ne tarjoavat osallistujille. Lisäksi julkaisulla pyritään lisäämään ymmärrystä terveysalan datalähtöisten ekosysteemien tulevaisuuden mahdollisuuksista ja haasteista. Työpaperissa käsitellään myös Suomen terveysalan ekosysteemien tilaa ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä valmiuksia reilun datatalouden periaatteiden näkökulmasta.

Jatkamme työtä terveysalan ekosysteemien parissa seuraavat kaksi vuotta Terveysdata 2030 -projektissa ja toteutamme muun muassa työpajasarjan, jossa tarjoamme alan sidosryhmille mahdollisuuden aitoon yhteistyöhön. Selvitämme myös digitaalisten terapioiden sekä hajautettujen ja virtuaalisten lääketutkimusten tilaa ja tulevaisuutta. Näiden selvitysten ja työpajojen pohjalta käynnistämme vuonna 2022 rahoitushakuja konkreettisten kokeilujen käynnistämiseksi.

Haluan kiittää Gesund Partnersia hyvästä työtä ja kaikkia asiantuntijoita, jotka antoivat aikaansa haastatteluihin tämän työpaperin toteuttamiseksi.

29.10.2021

MARKUS KALLIOLA
projektijohtaja, Terveysdata 2030, Sitra

Tiivistelmä

Terveysalan hyötypotentiaali on suoria verotuloja ja tavaraviennin arvoa paljon suurempi. Hyvinvoiva ja toimintakykyinen väestö on kestävän ja tulevaisuuteen suuntaavan yhteiskunnan perusedellytys. Data ja digitalisoituminen mullistavat terveysalaa nyt ja myös alan ekosysteemit ovat mukana murroksessa. Tarkastelemme ekosysteemejä kolmen arkkityypin ja niitä mahdollistavien rakenteiden kautta sekä esitämme arvion kunkin arkkityypin kypsyysasteesta reilun datatalouden periaatteiden toteutumisen kannalta.

Suomen terveysalan ekosysteemien kilpailukyky datataloudessa perustuu toimijoiden vahvalle osaamiselle, jaetuille tietovarannoille sekä yhteistyön ja luottamuksen kulttuurille. Ekosysteemit ovat tärkeitä monelta kannalta. Niistä hyötyvät osaamisen rikastaminen, kehittämis-, innovaatio ja liiketoiminta sekä kasvavassa määrin myös sote-palvelujärjestelmän vaikuttavuus, kun hyvinvointialueiden TKI-toiminta käynnistyy. Lisää huomiota ja uusia keinoja tarvitaan erityisesti julkisen sote-palvelujärjestelmän ja muiden terveysalan ekosysteemitoimijoiden väliseen yhteistyöhön ja kumppanuuksiin – momentum on nyt!

Yhteinen arvonluonti on reilun datatalouden keskeinen periaate. Se tarkoittaa ekosysteemin jäsenilleen, asiakkailleen ja koko yhteiskunnalle tuottamaa arvoa. Kestävä kilpailukyky syntyy kokonaisuudessa, jossa ekosysteemitoimijoiden keskinen ja ekosysteemien välinen yhteistoiminta rikastuu yhteisen arvonluonnin kierteeksi. Data on kaiken perusta ja myös sen tuottajien on saatava yhteistyöstä arvoa, jotta perusta säilyy ja vahvistuu.

Data on valtaa. Kun analytiikka ja algoritmit nousevat yhä suurempaan rooliin hyvinvointiin vaikuttavassa päätöksenteossa, myös riski syrjiville tai muuten epäeettisille ratkaisuille kasvaa. Tämän riskin takia olisi kuitenkin kohtuutonta jättää datan ja tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet hyödyntämättä sairauksien ehkäisemisessä tai terveyttä ja hyvinvointia parantavien innovaatioiden kehittämisessä sekä liiketoiminnassa. Tarvitaan mahdollistavaa sääntelyä ja yhteinen arvopohja sekä reilun datatalouden periaatteet, jotka tukevat toimijoiden ja kansalaisten luottamusta.

Kasvava terveys- ja hyvinvointidatan määrä ja monenkirjava laatu korostavat yksilön roolia ja vastuuta kokonaisuuden hallinnoimisessa ja luvittamisessa. Tämä uusi aktiivinen rooli osana terveysalan tulevaisuuden ekosysteemejä vaatii väestön valmiuksien vahvistamista viestinnän ja koulutuksen keinoin. Reilussa ja ihmislähtöisessä datataloudessa pitää käydä avointa ja kriittistä kansalaiskeskustelua kehityksen suunnasta.

Suomen terveysalan ekosysteemeillä on hyvät edellytykset kestävään kasvuun ja kilpailukyvyn seuraavaan kehitysloikkaan. Paras osaamisemme on myös edelleen houkuttelevaa kansainvälisesti. Nyt tarvitaan valtiovallalta toimia, jotka osoittavat, että tahtotila datalähtöisen tutkimuksen ja kehittämisen tukemiseen on edelleen olemassa. Nykyisen lainsäädännön puutteiden korjaaminen ja uusien mahdollistavien lakien valmistelu on edellytys sille, että ekosysteemien uskottavuus ja kilpailukyky vahvistuvat. Kehitysloikassa onnistuminen vaatii myös ekosysteemitoimijoilta vahvaa yhteistä tahtoa ja tekoja reilun datatalouden sisältämän lupauksen lunastamisen eteen.

Terveysalan ekosysteemit Suomessa

Suomesta voi kehittyä sektorirajat ylittävien kumppanuuksien sekä datalähtöisten ja ihmiskeskeisten ekosysteemien kansainvälisesti kiinnostava solmukohta. Kansallisesti menestyminen hyvinvointia ja toimintakykyä tukevissa sosiaali- ja terveyspalveluissa vaatii datan hyödyntämistä laajasti. Sote-uudistuksen palveluintegraatio, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto yhdistetään ainutlaatuisella tavalla, vaatii nyt seuraavan askeleen: datalähtöinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tulee liittää osaksi kokonaisuutta.

Terveysalan käsite on laaja ja laajenee edelleen uusien dataa hyödyntävien toimijoiden astuessa esiin. Tuttujen terveydenhuollon palvelutoimijoiden ja järjestöjen lisäksi muun muassa lääketeollisuus ja terveysteknologia-ala sekä näihin vahvasti kytkeytyvät bioteknologiayritykset, unohtamatta noin sataa terveysalaan keskittynyttä suomalaista IT-yritystä, uudistuvat kehittämään datalähtöisiä tuotteita ja palveluita. Näiden lisäksi tunnistetaan terveysalan perinteiseltä kulmalta katsoen uusia toimijoita, joiden merkitys terveyteen ja laajemmin hyvinvointiin on keskeinen ja kasvava. Esimerkkeinä uusista toimijoista mainittakoon päivittäistavarakauppa eli ravitsemus ja kaupunkisuunnittelu eli hyvinvointia ja terveyttä tukeva asuminen ja liikkuminen.

Hyvinvointia lisäävien ja sairauksia ennaltaehkäisevien tuotteiden ja palvelujen rooli kasvaa sairauksien hoitamiseen keskittyvän terveydenhuollon kyljessä. Esimerkiksi erilaisten kuluttajatuotteiden kuten aktiivisuusrannekkeiden ja älypuhelinten hyödyntäminen terveydenhuollossa lisääntyy analytiikan, uusien sovellusten ja dataintegraation kehittyessä. Sosiaalisektorin palveluissa, kuten hoivassa, palvelut ovat kehittyneet etämonitoroinnista ja teknisistä apuvälineistä ratkaisuihin, joilla voidaan vastata myös ikäihmisten psykososiaalisiin tarpeisiin.

Digitalisoituvan terveysalan kehitys siirtyy kovaa vauhtia yksittäisen toimijan arvonluontiin keskittyvästä arvoketjuajattelusta toimialarajat ylittäviin arvoverkostoihin ja ekosysteemipohjaiseen avoimempaan toimintaan. Samalla ekosysteemitoimijoiden keskinäisriippuvaisuus lisääntyy. Kuten Sitran työpajassakin (15.10.2021) nousi esille, tämä lisää tarvetta yhä avoimemmille sekä standardisoiduille rajapinnoille ja modulaariselle ajattelulle. Terveysalan moninaisia ekosysteemejä tuleekin tarkastella eri toimijoiden ja myös eri ekosysteemien väliset suhteet, vuorovaikutus ja jaettu arvonluonti ymmärtäen.

Terveysalan ekosysteemeillä on yhteiskunnassa laaja tehtävä ja merkitys. Ne tuottavat tietoa, osaamista ja ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Parempi terveys ja hyvinvointi tuottaa lisää työ- ja toimintakykyä, millä on myönteinen vaikutus myös kansantalouteen. Perinteinen teknologiakeskeinen innovaatiopolitiikka (eng. techology push) jättää asiakkaat ja loppukäyttäjät ulkokehälle, objektin ja maksajan rooliin.

Vahva linkki julkisen sote-palvelujärjestelmän ja suomalaisten terveysalan ekosysteemien välillä voi olla keskeinen menestystekijämme jo aivan lähivuosina. Tämä edellyttää laajaa ja avointa keskustelua, jossa perinteisiä ennakkoluuloja hälvennetään ja toimijoita autetaan ymmärtämään paremmin toistensa merkitys yhteiselle menestykselle. Hyvä lähtökohta uudelle yhteistyölle voisi olla ihmisten elämäntilanteiden sisältämien kysymysten kautta jäsennetty yhteinen päämäärä.

Keskeiset terveysalan ekosysteemien alueelliset keskittymät Suomessa ovat Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu. Kaiken kaikkiaan kartoituksessa tunnistettiin noin 300 terveysalan ekosysteemiä (Upgraded 2021, VTT 2020 ja niin edelleen) ympäri Suomea. Sekä ekosysteemit että terveysala ovat siis tässäkin mielessä isoja ilmiöitä ja laajalle levinneitä.

2. Terveysalan ekosysteemien arkkityypit

Terveysalan ekosysteemien kolme arkkityyppiä rakentuvat erilaisille kyvykkyyksille. Niiden kaikkien yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa korostuvat yhteistyö sekä kyky luoda jaettua arvoa toimijoidensa kesken ja myös ekosysteemirajat ketterästi ylittäen.

Terveysalan ekosysteemien kilpailukykyä kartoitettiin kolmivaiheisella prosessilla (liite 1). Aluksi tietoa kerättiin ekosysteemien kilpailukykytekijöitä ja toimintaympäristön muutoksia käsittelevästä kirjallisuudesta. Tietopohjaa syvennettiin 20 haastattelulla, joissa kerättiin suomalaisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden näkemyksiä terveysalalta ja sen ulkopuolelta. Havaintoja jalostettiin vielä sidosryhmätyöpajassa ennen lopullista analyysia.

Terveysalan ekosysteemien kilpailukykyä arvioitiin VTT:n Yhdessä kestävää kasvua -ekosysteemioppaan (2020) arkkityyppien mukaisesti. Arkkityyppejä on kolme: osaamisekosysteemit, liiketoimintaekosysteemit ja innovaatioekosysteemit. VTT:n mallia täydennettiin innovaatioiden mahdollistajilla, joka sisältää infrastruktuurin ja muita, tyypillisesti julkisomisteisia, ekosysteemien kehittymistä mahdollistavia puitteita ja rakenteita. Näihin kuuluvat esimerkiksi julkiset tietovarannot ja niiden käyttöä koskeva sääntely sekä TKI-kannustimet ja -rahoitus. Terveysalan ekosysteemien kilpailukyvyn osalta mahdollistajina on tärkeä huomioida myös sote-palvelujärjestelmän kannustimet ja ohjausmallit, joilla on merkittävä vaikutus sekä uusien innovaatioiden kehittämiseen että käyttöönottoon Suomessa.

Kuva 1. Terveysalan ekosysteemien arkkityypit: osaamisekosysteemit, liiketoimintaekosysteemit, innovaatioekosysteemit ja innovaatioiden mahdollistajat.

1. Osaamisekosysteemit

Osaamisekosysteemeillä tarkoitetaan osaamisen kansallisia ja alueellisia keskittymiä, joissa toiminta vastaa ekosysteemin määritelmää. Niiden ydin rakentuu tyypillisesti korkeatasoisen koulutuksen ja tutkimuksen ympärille sekä sieltä rajattuun aihealueeseen, kuten syöpätutkimukseen tai maantieteellisesti.

Osaamisekosysteemien ydintehtävä on luoda uutta tietoa ja edistää tiedon liikkumista toimijoiden välillä. Niissä voidaan kehittää myös uutta teknologiaa. Osaamisekosysteemit verkottavat toimijoita osaamisytimensä ja päämääränsä ympärillä. Niillä on usein keskeinen rooli, kun uutta tutkimusosaamista siirretään käytäntöön. Näin on tapahtunut muun muassa Meilahdessa, missä FIMMin ja HYKSin yhteistyössä on viety yksilöllisen lääketieteen menetelmiä kliiniseen käytäntöön ensimmäisten joukossa maailmassa. Tällainen osaamisekosysteemi houkuttelee myös ulkomaisia tutkimusinvestointeja Suomeen.

Osaamisekosysteemejä ovat myös kansalliset osaamiskeskittymät, kuten Kansallinen syöpäkeskus FICAN ja Kansallinen neurokeskus Neurocenter Finland sekä Spark Finland -ohjelma, hyvinvointi- ja terveysdatan Kansallinen innovaatioekosysteemi (HYTKI) ja kansainvälisen genomiyritysyhteistyön lippulaiva Finngen. Lisäksi on tärkeää huomioida alueelliset ja sektori- ja toimialaosaamista verkottavat osaamisekosysteemit kuten NeuroBiodesign (Helsinki).

2. Liiketoimintaekosysteemit

Liiketoimintaekosysteemit keskittyvät loppukäyttäjä- ja asiakasarvon luomiseen. Keskeisinä ajureina ovat kannattavuus, kasvu ja yhä useammin myös kestävyys. Pyrkimyksenä on usein nopea skaalautuminen uusille kansainvälisille markkinoille. Kansallisen infrastruktuurin varaan rakentuvat kahdenväliset tai muutaman toimijan kumppanuudet ovat edelleen tärkeitä toimijoiden tavoitteiden saavuttamisessa. Liiketoimintaekosysteemissä voi olla suljettuja, jopa toistensa kanssa kilpailevia, verkostoja ja rinnakkaisia hankkeita.

Liiketoimintaekosysteemejä ovat esimerkiksi Helsingissä GE Healthcaren ympärille syntynyt Health Innovation Village ja lääkeyhtiö Bayerin lääketutkimusta uudistava ekosysteemi (Bayer 2021). Liiketoimintaekosysteemejä voi syntyä myös julkisella sektorilla. Valtion omistaman VTT:n toimintamalli nojaa paljolti siihen, että julkisella investoinnilla luotua osaamista ja tutkimusinfraa myydään yritysten käyttöön usein hyödyntäen myös julkista TKI-rahoitusta. Toisena esimerkkinä HUS:n tietoaltaaseen kytkeytynyt CleverHealth-ekosysteemi, jolle on myönnetty Business Finlandin kasvumoottori-status roolistaan uuden liiketoiminnan edistäjänä. Alueilla paikalliset veturiyritykset ovat usein keskeisessä roolissa toimijoiden verkottamisessa ja liiketoimintaekosysteemeissä.

3. Innovaatioekosysteemit

Innovaatioekosysteemi on monipuolisin ekosysteemien arkkityypeistä ja siinä yhdistyvät liiketoiminta- ja osaamisekosysteemin piirteet. Innovaatioekosysteemin merkitys syntyy jaetusta päämäärästä tai missiosta. Mission toteuttaminen vaatii sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja kykyä luoda arvoa laajalti eri toimijoille. Innovaatioekosysteemeille on tyypillistä myös riskien ja hyötyjen jakaminen ekosysteemin jäsenten kesken.

Suomen kaupunkiseuduilla on omia painotuksiaan innovaatioekosysteemien toiminnassa. Kuopio Health, Oulu Health, Tampere Health HUB ja Health Capital Helsinki ovat esimerkkejä alueellisista innovaatioekosysteemeistä. Kuopiossa on panostettu innovaatioihin ikääntyneiden palveluissa, ja Helsingissä Kalasataman hyvinvointikeskus on toiminut digitaalisten ratkaisujen kehittämisen ja kokeilun alustana perusterveydenhuollossa. Health Capital Helsinki eli terveyden pääkaupunki -lupauksen lunastaminen vaatii koko laajasti määritellyn terveysalan ekosysteemin onnistumista.

Suomessa haasteet liittyvät usein alueiden väliseen yhteistyöhön ja jaetun arvon tunnistamiseen. Kansallisessa kilpailussa unohtuvat toisinaan kansainvälisen kilpailun vaatimukset: pieni maa pärjää puhaltamalla yhteen hiileen. Kansallisia temaattisia ekosysteemiaihiota on Suomessa useita muun muassa ikäihmisten, aivo- ja sydänterveyden sekä diabeteksen alueilla. Apotin ja vastaavien investointeinakin massiivisten ja ominaisuuksiltaan monipuolisten tietojärjestelmien ympärille voi toivoa syntyvän innovaatioekosysteemin, jonka ytimenä on vaikuttavuuteen tähtäävien uusien sote-ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto.

Digitalisaatio on tehnyt erityisesti datalähtöisestä terveysalasta yhä kansainvälisemmän ja keskinäisriippuvaisemman. Ekosysteemien maantieteellisen rajauksen sijaan on usein hedelmällisempää tarkastella eri ekosysteemien roolia osana kansainvälistä verkostoa. Esimerkiksi globaaliin innovaatioekosysteemiin voi kuulua suomalaisen osaamisekosysteemin lisäksi osaamista, liiketoimintaa ja infraa eri puolilta maailmaa.

Missiolähtöisyys on hyvä alusta innovaatioekosysteemin kasvulle.  Hyvä esimerkki missiolähtöisestä innovaatioekosysteemistä on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä Lapset SIB, joka hyödyntää social impact bond (SIB) -rahoitusmallia, jonka ytimessä on data, tulosten mittaaminen ja vaikuttavuusperusteiset kannustimet. Lapset SIB kertoo toiminnastaan seuraavasti: ”Lapset SIB on vaikuttavuusinvestoimisen muoto – uudenlainen keino tuottaa lasten ja nuorten ehkäiseviä palveluita, kasvattaa hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lapset SIB yhdistää kunnat, palveluntuottajat sekä yksityiset rahoittajat lapsen parhaaksi. Tavoitteena on vaikuttavuus – tukea lasta tai nuorta vaikuttavasti, vähentää kuntien erityispalvelujen kustannuksia ja ehkäistä syrjäytymistä. Ohjelmassa oleville lapsille ja nuorille tarjotaan vaikuttavaa tukea.”

4. Innovaatioiden mahdollistajat

Innovaatioiden mahdollistajat ovat rakenteita ja tekijöitä, jotka luovat edellytyksiä ekosysteemien kehittymiselle ja menestykselle. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi sääntely, TKI-infrastruktuuri ja -rahoitus sekä tekniset ja dataympäristöt ja -järjestelmät sekä yhteistoiminnan mahdollistavat rajapinnat.

Kilpailukyky edellyttää, että innovaatioiden mahdollistajat tukevat teknologian kehittämistä ns. teknologiatyöntö (technology push), mutta luovat samalla kysyntää ja markkinoita innovatiivisille ratkaisuille. Hankintaosaamisella ja palvelujärjestelmän kannustimilla on merkittävä rooli erityisesti liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemien mahdollisuuksien kannalta. Lisäksi yhteistyön kulttuuri ja luottamuspääoma sekä yhteiskunnan vakaus ja ennakoitavuus ovat keskeisiä mahdollistajia ja kilpailutekijöitä. Monet näistä tekijöistä kuuluvat Suomen vahvuuksiin.

Innovaatioiden mahdollistajiin kuuluvat myös keskeiset yksittäiset lait, kuten biopankki- ja toisiolaki sekä viranomaiset kuten kansallinen tietolupaviranomainen Findata, jonka tehtävä on myöntää lupia terveystietojen toissijaiseen käyttöön, yhdistää aineistot tietoturvallisesti ja edistää kansalaisten tietosuojaa. Massiiviset ylialueelliset Apotin tyyppiset tietojärjestelmät sekä kansalliset Kanta- ja Omatietovaranto-rekisterit ovat valtavia julkisia investointeja ja potentiaalisesti merkittäviä innovaatioiden mahdollistajia. Tärkeä rooli on myös julkisilla innovaatio- ja kasvurahoittajilla, kuten Business Finlandilla ja Teollisuussijoituksella.

3. Arvio terveysalan ekosysteemien kilpailukyvystä

Suomen terveysalan ekosysteemien kilpailukyky datataloudessa perustuu vahvalle osaamispohjalle, tietovarannoille sekä yhteistyön ja luottamuksen kulttuurille. Terveysalaa ja ekosysteemejä tulee kehittää ihmislähtöisesti ja yhteistyössä, jossa alan palvelusektori on jatkuvassa dialogissa tutkimuksen sekä teknologian ja liiketoiminnan kehittäjien kanssa. Näin uudet ratkaisut kehittyvät kansalaisten ja kestävän kilpailukyvyn kannalta oikeaan suuntaan ja innovaatiot saavat vauhtia kotimaan referenssimarkkinasta.

Terveysalan moninaisten ekosysteemien ja niiden välisten suhteiden, vuorovaikutuksen ja jaetun arvon hahmottaminen on tärkeää. Ekosysteemien kokonaisuuden tarkastelussa arvioidaan innovaatioiden mahdollistajien, kolmen ekosysteemiarkkityypin ja arkkityyppien keskinäisiä suhteita.

Kuva 2. Erilaisten ekosysteemiarkkityyppien välinen vuorovaikutus ja toiminta

Ekosysteemiarkkityyppien SWOT-analyysi

Terveysalan ekosysteemien kilpailukykyä tarkastellaan yksittäisten ekosysteemien sijaan kolmen arkkityypin vertailulla:

• nykytilan sisäisiä vahvuuksia (Strengths) ja heikkouksia (Weaknessess), sekä
• tunnistettuja ulkoisia mahdollisuuksia (Opportunities) ja uhkia (Threats).

1. Osaamisekosysteemit keskittyvät tiedon vaihtoon sekä uuden tiedon ja teknologian luomiseen.

Osaamisekosysteemien vahvuudet ja heikkoudet:

Osaamisekosysteemien mahdollisuudet ja uhat:

Liiketoimintaekosysteemit keskittyvät asiakas- ja loppukäyttäjäarvon luomiseen

Liiketoimintaekosysteemien vahvuudet ja heikkoudet:

Liiketoimintaekosysteemien mahdollisuudet ja uhat:

2. Innovaatioekosysteemit keskittyvät toimijoiden välisen yhteistyön synnyttämään arvonluontiin

Innovaatioekosysteemien vahvuudet ja heikkoudet:

Innovaatioekosysteemien mahdollisuudet ja uhat:

Innovaatioiden mahdollistajien SWOT-analyysi

Innovaatioiden mahdollistajilla on merkittävä rooli terveysalan kokonaisuuden toimivuuden ja ekosysteemien kehityksen sekä kilpailukyvyn kannalta.

Innovaatioiden mahdollistajien vahvuudet ja heikkoudet:

Innovaatioiden mahdollistajien mahdollisuudet ja uhat:

Yhteenveto terveysalan ekosysteemien kilpailukyvystä

Terveysalan ekosysteemien kilpailukyvyn yhteenvedossa sovelletaan Porterin timanttimallia (Harvard 2021). Mallia on käytetty Suomessakin eri klustereiden kilpailukyvyn arvioinnissa. Yhteenveto tehdään edellä tunnistettuihin vahvuuksiin, heikkouksiin, mahdollisuuksiin ja uhkiin peilaten.

Kuva 3. Yhteenveto ekosysteemiarkkityyppien kilpailukyvystä, jota arvioitiin kilpailukyvyn lähteiden näkökulmasta. Kilpailukyvyn lähteitä ovat strategia- ja kilpailutausta, panostekijät, kysyntäolot sekä täydentävät lähitoimialat.

Nykyisessä terveysalan globaalissa kilpailuympäristössä Suomen terveysalan eri ekosysteemeistä kilpailukykyisin arkkityyppi on osaamisekosysteemi. Suomella on todistetusti kansainvälisesti kiinnostavia TKI-avauksia (esimerkiksi Finngen-hanke) ja vahvoja toimijoiden kansainvälistä yhteistyötä mahdollistavia TKI-verkostoja, kuten Fingenious. Myös Aalto-yliopiston koordinoiman MASSE-ekosysteemihankkeen kehittämä virtuaalinen hoidon ohjaamo on globaalisti uraauurtava.

Terveysalan osaaminen on Suomessa vahvaa ja puitteet kehitykselle ovat poikkeuksellisen hyvät erityisesti, jos katsotaan väestötason tietovarantoja. Piilevää potentiaalia on myös esimerkiksi digitalisoituvissa lääketutkimuksen aloitteissa. Resurssi- ja voimavarapula sekä tutkimusrahoituksen pätkittäinen luonne, uhkaavat kuitenkin osaamisekosysteemien kilpailukyvyn kehitystä.

Terveysalan liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemien haasteena on usein liian ohut kytkentä palvelujärjestelmään, mikä jättää niiden kokonaisvaikuttavuuden heikoksi. Sidosryhmätyöpajassakin korostettiin sote-järjestelmän merkitystä innovaatioiden ja ekosysteemien mahdollistajana. Innovaatioiden käyttöönoton hitaus ei synnytä viennin kannalta tärkeää referenssimarkkinaa eikä toisaalta uudista palvelujärjestelmää. Yritysvetoisia TKI-hankkeita toteutetaan sektorirajat ylittäen, mutta usein julkisen hankerahoituksen tukemana, mikä johtaa määräaikaisiin ponnisteluihin ilman jatkuvuutta ja toiminnan pysyvyyttä.

Ylialueellinen yhteistyö vahvistaisi terveysalan ekosysteemien kilpailukykyä. Sidosryhmätyöpajassa nousi esille, että innovaatioekosysteemit rajoittuvat liikaa alueellisiin keskittymiin ja pienen mittakaavan pilottialoitteisiin. Nykyinen toimintaympäristö ei tue riittävästi kilpailukykyisten innovaatioekosysteemien kehittymistä ja niiden kansainvälistä verkottumista, vaikka niissä voidaan nähdä Suomen osalta merkittävää potentiaalia. Esteinä ovat erityisesti osin epäterve kansallinen kilpailu alueiden välillä ja TKI-kannustimien ja rahoituksen kanavoituminen yksittäisiin hankkeisiin, mikä selittyy osin sillä, että hankkeita on paljon tarjolla rahoitettavaksi.

Suomessa olisi kokonaisvaltaisen terveysajattelun ja datapohjaisten ekosysteemien kannalta täydentäviä digitalisoituneita toimialoja, kuten kaupan- ja finanssiala, joilla on erinomaista osaamista ja resursseja myös terveysalan kehityksen vauhdittamiseen. Esimerkiksi päivittäistavarakaupan eli ravitsemuksen merkitys terveydelle on aivan keskeinen, mutta modernien mahdollisuuksien hyödyntäminen on vielä alkutekijöissään. Vakuutusalan kiinnostus esimerkiksi terveyttä ylläpitäviin keinoihin on suuri, mutta käytäntöön vieminen vaatisi uudenlaisia kumppanuuksia esimerkiksi työantajien ja työterveyspalveluita tuottavien kanssa.

4. Terveysalan kypsyys reilun datatalouden näkökulmasta

Data on valtaa. Mitä suurempaan rooliin analytiikka ja algoritmit nousevat hyvinvointiin vaikuttavassa päätöksenteossa, sitä suurempi riski syntyy myös syrjiville ja epäeettisille ratkaisuille. Tunnistetut riskit eivät kuitenkaan ole peruste jättää tekoälyn potentiaalia hyödyntämättä sairauksien ehkäisemiseksi tai uusien hoitojen kehittämiseksi. Tulevaisuuden kestävien terveysekosysteemien kivijalaksi tarvitaan reilun datatalouden periaatteet, jotka turvaavat toimijoiden ja kansalaisten luottamuksen.

Reilun datatalouden periaatteiden mukaan terveysalan ekosysteemit rakentuvat yhteiselle arvopohjalle, mikä on keskeinen yhteistyötä ja verkostohyötyjä vauhdittava tekijä. Sidosryhmähaastatteluissa reilun datatalouden periaatteet saivat laajaa kannatusta, joten yhteistä ponnistelua kohti reilua ja kestävää datataloutta, ihmiskeskeisesti, on syytä jatkaa!

Datatalouden kolikon toiselta puolelta löytyy haasteita. Ne liittyvät erityisesti datatalouden varhaiseen kehitysvaiheeseen ja kypsymättömyyteen. Yritystoimijoiden ja yritysvetoisten ekosysteemien mahdollisuudet kehittää reilun datatalouden periaatteiden mukaista liiketoimintaa riippuvat ensisijaisesti markkinasta, koska yritysten ydintehtävä on vastata asiakkaiden tarpeisiin ja kysyntään. Toivo voidaan asettaa siihen, että ihmisten tulevaisuuden tarpeet ja kulutustottumukset suuntautuvat kohti reilun datatalouden periaatteita. Tähän on hyvä mahdollisuus, kun epäreilun datatalouden lieveilmiöt ovat nousseet esiin. Viime aikoina erityisesti esimerkiksi Amazonin kilpailua vääristävät käytännöt ja Facebookin nuorten naisten minäkuvaan vahingollisesti vaikuttavat algoritmit ovat olleet syystäkin paljon esillä.

Oman lusikkansa soppaan tuo muutoksen nopeus: kansalaisten ja ammattilaisten kyky osallistua riittävällä tasolla ja laajuudella terveysalan hallitun digitalisaation edistämiseen on rajallinen. Nykyisellään datataloutta koskevaan keskusteluun osallistuvat lähinnä vain kehitystä tarkoin seuraavat tahot. Usein kovaäänisimpiä ovat yritykset, jotka teknologiaa kehittävät.

Reilu datatalous ei ole itseisarvo, kuten ei ole teknologia tai ekosysteemitkään. Reilun datatalouden periaatteet valavat kuitenkin kestävää perustaa hallitulle ja datalähtöiselle systeemiselle uudistumiselle ja ekosysteemien kestävälle kilpailukyvylle.

1. Luotettavuus – Luotettava ekosysteemi kerää ja käyttää dataa läpinäkyvästi ja sillä on eettiset ohjeet algoritmien ja tekoälyn rakentamiseen ja käyttöön

Terveyteen liittyvää dataa keräävät pääosin yhä joko julkisorganisaatiot tai yksityiset terveys- tai teknologia-alan yritykset. Yksittäisillä terveysalan yrityksillä, jotka keräävät tietoja, on omat periaatteensa tietojen keräämiseen ja käyttöön. Niiden yläpuolella on EU:n tietosuoja-asetus GDPR, jota kaikkien toimijoiden tulee noudattaa.

Terveysalan ekosysteemitoimijat eli esimerkiksi yritykset eivät vielä hyödynnä reilua datan käyttöä maine- tai kilpailuetuna. Eivät ainakaan siinä mittakaavassa, missä esimerkiksi reilun kaupan periaatteita tai pientä hiilijalanjälkeään käytetään yritysten maineen nostattamisessa. Mainehyödyn tunnistamisessa piilee yksi reilun datatalouden periaatteiden leviämisen realistinen mahdollisuus.

Terveysalalla palvelujen ja innovaatioiden loppukäyttäjät ja maksajat ovat usein eri tahoja. Loppukäyttäjä eli potilas ei yleensä maksa palvelusta tai ratkaisusta, vaan rahoitus tulee julkiselta palvelujärjestelmältä tai vakuutuksesta. Julkiselle terveydenhuollolle myyvien yritysten kohdalla potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten ääni ei siis ratkaise, vaan suurin ohjausvoima tulee “maksaja-asiakkailta”, jotka vastaavat myös julkisista hankinnoista. Kysynnän keskiöön asettuvat näiden toimijoiden tarpeet ja vaatimukset. Jotta terveysalan yritykset investoisivat reilun datatalouden periaatteiden mukaisiin käytäntöihin, siihen tulisi kannustaa ohjaamalla julkisen sektorin kysyntää ja hankintoja palkitsemaan ja jopa edellyttämään reiluutta.

Tulevaisuudessa tarvitaan jatkuvaa yhteiskunnallista keskustelua datapohjaisten innovaatioiden sekä tiedolla johtamisen eettisistä kysymyksistä terveysalalla – tämä turvaa kestävän pohjan kehitykselle. Esimerkiksi tekoälyn tai analytiikkaan nojautuvan päätöksenteon eettisyydestä on asian merkittävyyteen nähden vielä vain vähän keskustelua.

2. Saatavuus – Reilu ekosysteemi tarjoaa asiakkailleen ja kumppaneilleen pääsyn heistä keräämäänsä dataan ja toimivat työkalut datan hallintaan

Yksilöillä on kasvava rooli kaikissa tietojensa luovuttamista koskevissa päätöksissä. Haastattelujen ja tiedonkeruun kautta muodostuneen ymmärryksen pohjalta tavoiteltavana ideaalina voidaan pitää yksilön aktiivista roolia häntä koskevan tiedon hyödyntämisessä ja siten tulevaisuuden datatalouden portinvartijana ja mahdollistajana.

Yhdistettynä tekoälyn kehitykseen, datan ketterämpi saatavuus luo puitteet merkittäville kehitysloikille. Erityisesti perinteisen potilas- eli ”sairausdatan” lisäksi hyvinvointi- ja elintapatiedot (muun muassa ruokakori), kuten myös avoimen datan lähteet (ympäristötekijät, kuten tieto ilmanlaadusta ja muu avoin kaupunkidata) voivat mahdollistaa aivan uudenlaisia tutkimus- ja innovaatiotoiminnan ekosysteemejä.

Vaikka yksilön aktiivinen rooli datan luvittamisessa häntä itseään koskevissa palveluissa onkin keskeinen, erikseen tapahtuva luvittaminen ei toimi esimerkiksi väestötason aineistoihin perustuvissa tutkimuksissa. Lainsäädännöllä on turvattava jatkossakin sekä mahdollisuus kerätä että hyödyntää terveysdataa eettisiksi arvioiduissa ja aiheeltaan rajatuissa tutkimus- ja innovaatiohankkeissa. Se on yksilön ja yhteiskunnan etu sekä terveysalan datalähtöisten ekosysteemien kehityksen edellytys.

Nykyinen laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (toisiolaki) mahdollistaa laajojen, sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa syntyneiden asiakas- ja rekisteritietojen hyödyntämisen TKI-toiminnassa ja opetuskäytössä. Tulevaisuudessa terveysalan tutkimus ja liiketoiminta siirtyy yhä yksilöllisempään suuntaan. Tällöin tarkastelua pitää laajentaa potilastietojen lisäksi yhä enemmän yksilön arjen valintoihin ja kokonaisvaltaisempaan hyvinvointiin kuten ympäristötekijöihin, ravitsemukseen ja aktiivisuuteen sekä sosiaalisiin ja yhteisöllisiin kysymyksiin. Jos ekosysteemien tietopohjaa halutaan rikastaa kansalaisen hyvinvoinnista ja arjesta kertyvällä tiedolla, yksilön rooli näiden tietojen kerääjänä, tallentajana ja käytön luvittajana korostuu.

Kansalaisviestintään ja -koulutukseen tulee investoida systemaattisesti jo nyt. Osallisuuden ja avoimuuden kulttuuria pitää vahvistaa tietojen luvittamisessa ja palvelujen kehittämisessä. Reilun datatalouden hengessä tavoitteena tulisi olla ihmisten mahdollisuudet jatkuvaan suostumuksen hallintaan ja omien tietojensa käyttöön liittyvä tiedonsaanti.

3. Ihmiskeskeisyys – yksilöiden ja organisaatioiden oikeuksien kunnioittaminen sekä ihmisten aidoista tarpeista ja elämäntilanteista lähtevä palvelujen kehitys

Terveystilit ovat periaatteessa hieno esimerkki ihmiskeskeisyydestä. Kanta Omatietovaranto on kuitenkin hyvin rajallisessa käytössä ja sen kytkentä palvelujärjestelmään on ohut. Siksi Omatietovarannon houkuttelevuus on ekosysteemitoimijoidenkin näkökulmasta vähäinen. Myös kaupalliset toimijat, erityisesti teknologiajätit kuten Apple ja Google, ovat tehneet omia terveystiliavauksiaan.

Kuten sidosryhmätyöpajassa sekä useissa asiantuntijahaastatteluissa nousi esille, ihmiskeskeisyyttä pidetään hyvin arvokkaana periaatteena ja läpileikkaavana ohjenuorana terveysalan kehittämiselle. Ihmiskeskeiset ja tarvelähtöiset palvelut eivät takerru hallinnon siiloihin, vaan ne rakentuvat yksilön elämäntilanteen kannalta relevanttien kysymysten ympärille muodostuvien ekosysteemien varaan. Esimerkiksi tulevat hyvinvointialueet pyrkivät sote-uudistuksen toimeenpanossa ilmiö- ja tarvelähtöisempiin palveluihin, mikä toivottavasti luo puitteita ja kysyntää ihmiskeskeisille innovaatioille.

Ekosysteemien toiminnassa elämäntilannepohjaisuus on edelleen poikkeus. Ekosysteemien kuvauksissa korostuvat pikemmin alueellisuus, akateemiset tai teknologiset sisältökärjet sekä liiketoiminnalliset tavoitteet. Ihmisten elämäntilanteisiin kytkeytyvä palvelujen verkosto edellyttäisi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden alojen ammattilaisten läheistä yhteistyötä ja tietojen käytettävyyttä yli rekisterirajojen. Perinteinen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastieto sijaitsee tällä hetkellä useissa rekistereissä. Sote-henkilöstö joutuu palvelupolun eri vaiheissa pyytämään asiakkaalta suostumuksen tietojen käsittelyyn. Tietosuoja-asetuksen hengessä heidän on varmistettava, että asiakas oikeasti ymmärtää suostumuksensa merkityksen. Jatkuvaan suostumukseen ja yksilön omien tietojen käyttöä koskevaan tiedonsaantiin liittyvät käytänteet ovat vielä kehittymättömiä.

Kansalaisilla on melko pieni rooli terveysteknologian ohjauksessa (Sailab 2020). Yritysten markkinan keskeisimpiä yhteistyötahoja hankintojen kehittämisessä ovat hankinta-asiantuntijat sekä ammattikäyttäjät (muun muassa lääkärit ja hoitajat). Alle joka viides yrityksistä nosti loppukäyttäjät eli potilaat, omaiset ja järjestöt mukaan kolmen tärkeimmän yhteistyötahon listalle, mikä on sekä yllättävää että ei kovin ihmislähtöistä.

Osallisuuden ja osallistamisen elementit tulee liittää kiinteäksi osaksi mahdollistavaa datainfrastruktuuria ja ekosysteemien toimintaa. Suomen väestön hyvä yleinen koulutustaso ja teknologiset valmiudet mahdollistavat digitaalisia osallisuuden keinoja – huomattavaa on, että datatalous koskettaa myös niitä, jotka eivät itse digipalveluja osaa tai halua käyttää. Siksi osallisuuden ja osallistumisen keinot on aina muotoiltava käyttäjäryhmittäin.

Ihmiskeskeisyys ei saa jäädä vain yksityisten sektorin tarjoamien palvelujen ilmiöksi. Kestävän uudistumisen näkökulmasta julkisen sektorin sekä sote-järjestäjän rooli on keskeinen datapohjaisten terveysinnovaatioiden mahdollistamisessa, kehittäjäkumppaneina ja hyödyntäjinä.

4. Arvonluonti – Reilu ekosysteemi luo arvoa datalla oman toimintansa (arvoa kaikille kumppaneille) lisäksi myös asiakkailleen ja laajemmin yhteiskunnalle

Terveysalan datapohjaisen kehittämisen kunnianhimon taso tulisi asettaa riittävän korkealle laajan yhteiskunnallisen arvonluonnin varmistamiseksi. Koska reilun datatalouden periaatteisiin kuuluu myös ihmiskeskeisyys, tulee kaikessa toiminnassa varmistaa, että yksilön keräämä tai hänestä kertyvä hyvinvointi- ja terveystiedon käyttö tuottaa joko suoraa tai välillistä hyötyä yksilölle tai väestölle laajemmin.

Haastatellut asiantuntijat näkevät terveysalan ekosysteemien olevan vielä pitkälti organisaatiokeskeisiä ”EGOsysteemejä”, joissa jaetun arvon luominen on pienessä roolissa. Tällöin arvo ei jakaudu tasapuolisesti kumppaneiden kesken, vaan toimijat keskittyvät lähinnä oman arvon maksimoimiseen. Huolia heräsi myös julkisen sektorin taipumus kehittää digiratkaisuja itse ja konsulttiyrityksiltä työtä tilaten, vaikka terveysalan ekosysteemitoimijoilla olisi valmiitakin ratkaisuja tarjolla. Epätasa-arvo tutkimusorganisaatioiden ja yritysmaailman välillä nousi myös esille useassa keskustelussa, esimerkiksi tietojen toissijaiseen hyödyntämiseen liittyen.

Suomen kannattaa olla hyödyn ja arvon jakamiseen liittyvässä keskustelussa rakentavan aloitteellinen ja näyttää esimerkkiä maailmalle. Uudet hyödynjakomallit ja kumppanuusmuodot tarjoavat mahdollisuuksia laajaan arvonluontiin ja globaalisti kiinnostavien innovaatioekosysteemeiden syntymiselle.

Terveysalalla on nähty allianssimalleillakin toteutettuja palvelutuotannon ekosysteemejä, joissa yhteisiin tavoitteisiin pääseminen hyödyttää kaikkia osapuolia. Yksi esimerkki näistä on Tesoman hyvinvointiallianssi (Sitra 2021a). Suomella onkin hyvät lähtökohdat nousta innovatiivisten, jaettuun hyötyyn ja arvoon pohjautuvien kumppanuuksien edelläkävijäksi. Tätä tavoitetta tukee myös hallitusohjelmaan kirjattu strateginen tavoite: Suomi tunnetaan teknologisen kehityksen, innovatiivisten hankintojen ja kokeilukulttuurin edelläkävijänä.

Muita innovatiivisia yhteistyön muotoja ovat tulosperusteiset rahoitussopimukset ja vaikuttavuusperusteiset julkiset hankinnat. Isossa-Britanniassa on esimerkiksi käynnissä ohjelma ”Findacure – The rare disease drug repurposing social impact bond”, jossa yksityinen ja julkinen TKI-rahoitus yhdessä mahdollistavat uusien hoitojen kehittämistä harvinaissairauksiin. Vastineeksi TKI-toiminnan rahoittamisesta rahoittajat saavat osuuden uusien hoitojen tuomista yhteiskunnan säästöistä.

Selkeiden tavoitteiden mukaan johdettu ja systemaattisesti vaikutuksia seuraava toimintaympäristö luo hyvät mahdollisuudet Suomelle nousta vaikuttavan sosiaali- ja terveydenhuollon esimerkkimaaksi. Jo lähitulevaisuuden Suomessa julkinen hallinto voisi kutsua ekosysteemien erilaiset toimijat ratkomaan yhteiskunnan isoja ongelmia yhdessä ilmiölähtöisesti.

5. Osaaminen – Jatkuva osaamisen kehittäminen ja kokeilukulttuuri ovat tärkeä osa organisaatioiden johtamista

Suomi on profiloitunut kokeilukulttuurin kärkimaana. Haastamme kuitenkin tätä käsitystä terveysalan osalta. Erilaisia pilottiprojekteja on paljon, mutta ratkaisujen skaalaaminen ja pysyvämpi käyttöönotto eivät tunnu toimivan. Tärkeitä kokeiluja tulee johtaa tavoitteellisesti ja selkeällä prosessilla, vaikuttavuutta mitaten ja onnistumisista palkiten.

Osaamisen jatkuvan kehittämiseen liittyvien prosessien ja johtamismallien lisäksi TKI-resurssien vähäisyys herättää huolia osaamispohjan tulevaisuuden osalta. Rajallisilla resursseilla pärjäävän pienen maan tulisi hyödyntää ennakoivampaa ja ketterämpää sääntelyä, minkä merkitys korostuu teknologisen kehityksen kiihtyessä. Suomen pitää onnistua aiempaa paremmin terveysalan datalähtöisen innovaatioiden hallitussa eli vaikuttavuuteen perustuvassa käyttöönotossa.

Maat kuten Iso-Britannia, Alankomaat, Tanska ja Singapore ovat meitä edellä innovaatiomyönteisen sääntelyn osalta (VNK 2020). Tilanne johtuu osaltaan useiden samanaikaisten lakialoitteiden sekä sote-uudistuksen kuormituksesta resursseihin nähden. Ongelmia aiheuttavat myös hyvin erilaiset tulokulmat joihinkin ratkottaviin kysymyksiin: kansalaisten yksityisyyden sekä oikeuksien turvaamisen ja toisaalta parempien modernien terveys- ja hyvinvointiratkaisujen kehittämisen näkökulmat tulee pystyä yhteensovittamaan ratkaisukeskeisesti.

Innovaatiomyönteinen sääntely tukee osaamisen jalostumista liiketoiminnaksi ja orastavien ekosysteemien kykyä tuottaa vaikuttavia tuloksia. Kehittämisen varaa löytyy erityisesti lainsäätäjien ja ekosysteemitoimijoiden välisessä vuoropuhelussa. Maa, joka osallistaa toimijoita sääntelyn kehittämiseen, myös vaikuttaa vastaanottavaiselta ja yhteistyökykyiseltä eli on houkutteleva myös sijoittajalle.

6. Jakaminen – Reilussa datataloudessa datan jakaminen on organisaatioiden johtamisen ytimessä

Reilussa datataloudessa datan jakaminen siivilöi jyvät akanoista. Yhteistyö ja datan jakaminen toimijoiden kesken synnyttävät yhteiskunnallisen arvonluonnin sekä kasvun mahdollisuuksia. Terveysalalla lisähaasteen tuo tyypillisesti yksilöistä kertyvän tiedon arkaluontoisuus, joka asettaa erityisen paljon painoarvoa tietosuoja ja -turvakysymyksille. Luottamuspääoma on reilun datalähtöisen terveysalan tärkein edellytys, jota ei voi laiminlyödä.

Haastatteluiden ja sidosryhmätyöpajan pohjalta voidaan todeta “EGOsysteemiajattelun” olevan vielä valtavirtaa terveysalalla. Käytänteiden ja toimintamallien lisäksi rohkaisevia esimerkkejä datan jakamisen tuomista mahdollisuuksista liiketaloudellisessa mielessä kaivataan lisää. Inspiraatiota voi hakea terveysalan ulkopuoleltakin. Julkisella sektorilla edelläkävijänä on toiminut muun muassa Verohallinto, palvelukehittämistä mahdollistavilla rajapinnoillaan.

Haastatteluissa nousi esiin sekin, että muurit terveysalan ympärillä koetaan hyvin korkeiksi: terveysalan toimijat voisivatkin miettiä, miten yhteistyöstä kiinnostuneet terveysalan ulkopuoliset toimijat saadaan mukaan. Sillä on vaikutusta, että lähes kaikki sosiaali- ja terveydenhuollosta kertyvä data on lähtökohtaisesti henkilökohtaista, eikä yksityisyyden ja tietojen käytön eri tasoja oteta juurikaan huomioon: ääripäiden välissä on tilaa ja olisikin hyödyllistä pohtia innovatiivisten palvelujen terveyshyötyjä suhteessa riskeihin. Terveysalan rekisterinpitäjien kannalta datan jakamisen oleellisena esteenä on merkittävä vastuu ja hyvin rajalliset keinot hallita sitä, miten heidän luovuttamiaan tietoja lopulta hyödynnetään. Toisaalta monessa tapauksessa hyvään lopputulokseen päästäisiin jakamalla varsinaisten terveystietojen sijasta siitä tehtyjä jalosteita: ruokakassin sisällön voi räätälöidä sydänystävälliseksi paljastamatta sitä, että henkilöllä on verenpainetauti.

Esimerkit muilta toimialoilta voisivat auttaa terveysalaa havaitsemaan uusia mahdollisuuksia reiluun datan jakamiseen perustuvassa liiketoiminnassa. Esimerkiksi avoimen kaupunkidatan pohjalta on Suomessa kehitetty monia asukkaiden liikkumista helpottavia datalähtöisiä palveluita.

Rationaalisesti päätöksiä tekevät yritykset sekä sijoittajat edellyttävät uskottavia kasvumahdollisuuksia investoidakseen uuteen ja vielä pieneen reilun datatalouden markkinaan. Julkisen sektorin rooli reilun datatalouden periaatteilla toimivan ja datan jakamiseen perustuvan markkinan avaajana on keskeinen.

Nyt on aika tarttua reilusti toimeen

Datatalous on nupullaan ja pelisäännöt hakevat muotoaan. Sidosryhmätyöpajassa reilun datatalouden periaatteiden arvioitiin olevan monelta osin vielä hyvin kypsymättömiä, mutta toisaalta erittäin keskeisiä kilpailukyvyn lähteitä tulevaisuuden ekosysteemeille. Datan käyttöön liittyvien suurten odotusten ja myös Suomesta ulkomaille annettujen lupausten lunastaminen vaatii lisää työtä. Ymmärrystä reilun datatalouden periaatteista tulee vahvistaa, jotta terveysalan uudet palvelut muodostuvat ihmiskeskeisiksi ja aiempaa useammin elämäntilannelähtöisiksi.

Liikkeelle on lähdettävä nykytilanteen realiteetit huomioiden ja innovatiivisesti uusia mahdollisuuksia kokeillen. Ketteryys ei saa kuitenkaan muuttua ennakoimattomaksi tempoiluksi. Yritysten investointien kannalta ennakoitavuus on välttämätöntä, koska monet tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeet ovat pitkäkestoisia. Niitä ei perusteta sinne, missä ympäröivän yhteiskunnan linjaukset muuttuvat tiheään ja yritysten julkisen sektorin kumppaneiden rahoitus on epävarmalla pohjalla.

Esimerkin voima on valtava. Reilun datatalouden periaatteet leviävät vasta kun voidaan konkreettisesti osoittaa datan jakamisessa sekä ihmiskeskeisessä datan yhdistelemisessä piilevä hyöty eri osapuolille. Esimerkkien kautta toimijoiden intressit voivat yhdistyä ja reilun datatalouden periaatteet voidaan elää todeksi.

Terveysalalla julkinen terveydenhuolto on päämarkkina useimmille alalla toimiville yrityksille Suomessa ja monissa Euroopan maissa. Suomessa sitä pitäisi kehittää sekä tärkeänä referenssimarkkinana täällä kehitettäville alan tuotteille ja palveluille että reilun datatalouden periaatteisiin sitoutuneena kysyntäympäristönä valmiille datalähtöisille ratkaisuille.

5. Suositukset terveysalan ekosysteemitoimijoille

Terveysalan ihmiskeskeinen tulevaisuus ja reilun datatalouden lupaukset saavat laajalti kannatusta ekosysteemitoimijoilta. Niiden saavuttaminen vaatii lujaa yhteistä tahtoa, ekosysteemitoimijoiden välistä avointa keskustelua ja kansallista, mahdollistavaa johtajuutta. Ekosysteemeillä on kaikki edellytykset kestävään kasvuun ja kilpailukykyloikkaan, jos niiden toimijat eri tasoilla sitoutuvat reilun datatalouden periaatteisiin ja tekevät parhaansa jaetun arvon kasvattamiseksi.

Kuva 4. Terveysalan monitasoinen järjestelmä koostuu vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä. Keskeiset roolit ovat kansallisella ohjauksella ja yhä aktiivisemmalla ihmisellä.

Jotta datalähtöisen terveysalan reilu kilpailukyky ottaisi seuraavan kehitysloikan Suomessa, tulee monia tärkeitä keskeneräisiä hankkeita työntää rivakasti tavoitteeseen ja lisäksi on syytä käynnistää myös uusia toimia, joista osa liittyy nyt toteutuvan Sote-uudistuksen hyödyntämiseen ekosysteemien kannalta.

Julkinen sektori johtaa jämäkästi kehitystä, jonka tavoitteena on edistää reilun datatalouden periaatteiden juurtumista ekosysteemien toimintaan terveysalalla ja laajemmin.

• Rohkeasti reilun datatalouden periaatteisiin uskoen yhteisiin ponnisteluihin:
  Kirkas, yhdessä ekosysteemitoimijoiden kanssa muodostettu ja laajasti jaettu visio reilun datalähtöisen terveysalan kehityksen merkityksestä ja potentiaalista tukee ja vauhdittaa muutosta.
• Innovaatiomyönteinen sääntely on edellytys kilpailukyvyn kasvulle:
  Valtion tulisi lisätä sääntelyn innovaatiomyönteisyyttä muun muassa poikkihallinnollisen yhteistyön ja sektorirajat ylittävän vuoropuhelun lisäämisellä, rajatuilla kokeiluilla (ns. regulatory sandbox -toimintamallit) ja neuvovalla sääntelyllä.
• Julkinen tuki ja rahoitus ekosysteemitoimijoille tulee kytkeä osaksi reilun datatalouden strategian toteutusta:
  Terveysalan ekosysteemejä tulisi ohjata (muun muassa resurssi- ja verkosto-ohjaus) ja johtaa tavoitteellisesti perustuen yhteisiin arvoihin. Toiminnan vaikutuksia sekä yhteiskunnallista arvoa tulisi mitata ja toimintaympäristön muutoksiin tulisi reagoida nopeasti.
• Johdetaan muutosta tiedolla ja tavoitteilla:
  Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää hallittua prosessia ja mittareita, joilla etenemistä seurataan systemaattisesti. Reilun datatalouden kannalta erilaiset kestävän datatoiminnan vertailut voisivat nopeuttaa reilun datatalouden periaatteiden leviämistä. Näin edelläkävijyys tehtäisiin näkyväksi ja siitä tulisi osa toimijoiden tarjoamaa ja kilpailukykyä. Myös julkinen TKI-tuki ja -rahoitus voitaisiin rajata toimijoille ja hankkeille, jotka sitoutuvat reilun datatalouden periaatteisiin. Sama pätee julkisiin hankintoihin.

Korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja osaamiskeskittymät osallistuvat reilun datatalouden periaatteiden siirtämiseen osaksi tarjottavan koulutuksen sisältöä ja tutkimuskäytäntöä, vaatimalla samaa myös yhteistyökumppaneiltaan. Vahvistetaan monialaisuutta ja tieteenalojen välistä vuoropuhelua: datan tuottamisen, analytiikan ja hyödyntämisen kannalta keskeiset osaamiset otetaan mukaan monitieteisen huippuosaamisen vahvistamiseksi. Terveysalan kehitysmahdollisuuksia tarkastellaan muilla aloilla kehitettyjen teknologioiden ja mallien pohjalta.

• Ammattilaisten mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen varmistettava:
  Korkeakoulujen ja osaamiskeskittymien yhteistyötä työnantajien ja esimerkiksi 2023 aloittavien hyvinvointialueiden kanssa on tiivistettävä, jotta osaamisen siirtyminen käytäntöön tehostuu. Erityistä huomiota tulee kiinnittää digitalisaatioon ja datalähtöisyyteen liittyviin työelämätaitoihin.

Hyvinvointialueet ovat merkittävin tulevaisuuden kotimarkkina datalähtöisen terveysalan innovaatioille. Jotta tämä korvaamaton referenssimarkkina saadaan palvelemaan yhteiskunnan kokonaisetua, tarvitaan toimivat prosessit ja osaamista uusien menetelmien ja teknologioiden vaikuttavuuslähtöiseen käyttöönottoon.

• Hyvinvointitalouden mukaiset päämäärät – hankintaosaaminen keskeisessä roolissa:
  Parhaaseen vaikuttavuuteen tulevaisuuden sotessa eli hyvinvointialueille päästään vain valitsemalla vaikuttavimmat ja kustannustehokkaat tavat tuottaa palveluita kansalaisille. Jotta vaikuttavan soten positiivinen kierre saadaan syntymään, pitää hyvinvointialueiden talous- ja hankintaosaamista kehittää kohti yli budjettivuoden ulottuvaa vaikuttavuusinvestointinäkökulmaa.
• Osallisuus ja tarvelähtöisyys ydintavoitteeksi:
  Terveysalan ihmiskeskeinen kilpailukyky edellyttää kysyvää ja keskustelevaa, luottamusta rakentavaan sekä innovaatioita ja yhteistyötä mahdollistavaa, tavoitelähtöistä johtajuutta sekä yrityksissä että julkisella sektorilla.
• Datan saatavuus innovaatiotoiminnan käyttöön on haastavaa erityisesti terveysalan ulkopuolisille toimijoille:
  Luokittelemalla terveysdataa tulevaisuudessa säädöstasolla nykyistä hienojakoisemmin, voitaisiin päästä tilanteeseen, jossa ylätason yhdisteltyä ja miksei yksilötason synteettistä dataa voitaisiin luovuttaa turvallisesti myös muiden kuin perinteisten terveysalan toimijoiden, kuten päivittäistavarakaupan, tutkimus- ja kehitystoimintaan. Tällä voisi olla kauaskantoisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia väestössä.

Julkisen palvelutuotannon on panostettava tiedolla johtamiseen ja tarvelähtöisyyteen.

• Elämäntilanne- ja ihmiskeskeisen ajattelun avulla tulee pyrkiä merkittävään yhteiskunnalliseen lisäarvoon. Hallintolähtöisen tekemisen sijaan on siirryttävä toimimaan ihmiskeskeisessä ekosysteemissä, jossa toimintaa ohjataan tarvelähtöisesti ja vaikuttavuuteen keskittyen, ihmisen parhaaksi.
• Innovaatiojohtaminen on erityisosaamista vaativa ala, johon on panostettava myös julkisella sektorilla:
  Innovaatio- ja kehittämistoiminnan johtamisen resursoiminen erityisesti uusilla hyvinvointialueilla edistäisi tarpeisiin sopivien innovaatioiden löytämistä sekä vauhdittaisi prosessien muotoilua innovaatioiden käyttöönottoon ja vaikutusten seurantaan.
• Ekosysteemiajattelun vahvistaminen:
  Terveysalan ekosysteemien kilpailukyvyn loikka edellyttää julkiselta palvelutuotannolta yhä verkostomaisempaa toimintatapaa ja kykyä nähdä oma toiminta laajemman tavoitteen kannalta ja sen osana.

Ratkaisujen tarjoajat kuten teknologia-, lääke-, palvelutuotanto- ja muut yritykset sekä järjestöt ovat terveysalan ekosysteemien kestävän kilpailukyvyn kannalta keskeisiä toimijoita.

• Aloitteellinen kehittämisote:
  Ekosysteemien ytimessä on tiedon ja tavoitteiden jakaminen ja sen mukaisesti myös uusien toimijoiden pitää päästä mukaan rakentavaan vuoropuheluun kokonaan uusien vaikuttavien hyvinvointia ja terveyttä edistävien innovaatioiden synnyttämiseksi.
• Tavoitteeksi arvon ja hyödyn jakaminen:
  Kannustetaan yrityksiä rakentamaan kumppanuuksia yhteiskunnallisten haasteiden, kuten sairauksien ennaltaehkäisyn ympärille sekä käynnistämään hyötyjä ja riskejä jakavia, sektori- ja toimialarajat ylittäviä ekosysteemejä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.
• Suomen tunnettuuden vahvistaminen:
  Suomen tarjoamien mahdollisuuksien tunnettuuteen on jatkuvasti panostettava. Kansainvälisten yritysten maaorganisaatioiden potentiaali viestinviejinä, verkottajina ja Suomen tunnettuuden vahvistajina on saatava paremmin käyttöön lisäämällä yhteistyötä julkisten toimijoiden kuten Business Finlandin kanssa.
• Osallisuus datataloutta koskevaan keskusteluun:
  Terveysalan kilpailukyvyn kannalta on tärkeää varmistaa yritysten ja järjestötoimijoiden osallisuus datataloutta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Osallisuus sekä ihmiskeskeisyyden että ekosysteemien kannalta on avain menestykseen.

Rahoittajia ja sijoittajia tulee kannustaa uusien reilun datatalouden kumppanuuksiin ja esimerkiksi vaikuttavuusinvestoimiseen ja -sijoittamiseen (impact investment).

• Vastuullisia sijoittajia ja rahoittajia tulee kannustaa ja auttaa valitsemaan kestävään ja reiluun datatalouteen sitoutuneita yrityksiä sijoitus- ja rahoituskohteiksi. Tällä on markkinakysynnän ohella keskeinen merkitys yritysten sitouttamisessa ja suuntaamisessa kohti reilun datatalouden periaatteita.
• Julkisen innovaatiorahoituksen kohdentaminen missiolähtöisiin avauksiin:
  Terveysalan ekosysteemien kilpailukyvyn vahvistamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä TKI-rahoitusta, joka myös pyrkii tavoiteltujen yhteiskunnallisten päämäärien saavuttamiseen reilun datatalouden periaatteita noudattaen. Tämän osalta tärkeä rooli on julkisilla innovaatiorahoittajilla ja säätiöillä.

Yksilöistä terveysalan ekosysteemien aktiivisia yhteiskehittäjiä ja toimijoita.

• Ihmisille tulee tarjota räätälöityjä osallistumisen ja osallisuuden kanavia:
  Kestävä datatalous rakentuu vain, jos kaikilla halukkailla on mahdollisuuksia ja keinoja osallistua datataloutta koskevaan keskusteluun.
• Kansalaisviestintään, -keskusteluun ja -koulutukseen tulee panostaa riittävästi:
  Kansalaisten rooli reilun datalähtöisen terveysalan kehityksessä on aivan keskeinen. Tulevaisuuden kansalaistaitoja ovat muun muassa tekoälyn ymmärtäminen ja kyvykkyys datan hyödyntämistä koskevaan keskusteluun. Tietoa ja koulutusta tulee tarjota yhdessä parhaiden toimijoiden kanssa ja tuottaa avoimia verkkokursseja, kuten Reaktorin ja Helsingin yliopiston Tekoälyn perusteet (Elements of AI).

Sanasto

Allianssimalli: Toimittajat ja tilaaja perustavat yhteisen organisaation, jossa molemmat sitoutuvat yhteiseen sopimus- ja kaupalliseen malliin sekä toimintakulttuuriin.

Digitaaliset terapiat ovat itsenäisesti toimivia tai esimerkiksi lääkehoitoon liitettäviä ja tutkimukseen perustuvia sovelluksia. Ne keräävät potilaasta tietoja ja optimoivat yksilöllistä hoitoa. Digitaaliset terapiat voivat esimerkiksi muistuttaa potilasta lääkkeen ottamisesta.

Innovaatiotunneli (innovation tunnel) koostuu tutkimus- ja ideointivaiheesta, kehitys- ja valmistusvaiheesta sekä tuotteen kaupallistamisesta ja viemisestä markkinoille.

Ilmiö: Syystä tai toisesta huomionarvoinen aihe, johon kohdistetaan toimenpiteitä. Esimerkiksi potilaan tai asiakkaan elämäntilanne.

Missio: Yhteiseksi koettu näkemys organisaation tai ekosysteemin tarkoituksesta ja tehtävästä.

Reilu datatalous: Se talouden osa-alue, joka keskittyy luomaan palveluja ja dataan perustuvia tuotteita eettisesti. Reiluus tarkoittaa sitä, että yksilöiden oikeuksia suojellaan ja kaikkien sidosryhmien tarpeet otetaan huomioon datataloudessa.

Regulatory sandbox: Innovaatioiden testiympäristö. Luodaan ympäristö, jossa yrityksille annetaan mahdollisuus testata innovatiivisia toimintamalleja valvojan ennalta määrittelemässä testaus- ja toimintakehikossa.

Synteettinen data: Tietokonealgoritmilla tuotettu tieto.

Tulosperusteinen rahoitussopimus: (Social Impact Bond, SIB) Institutionaaliset ja yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistäviä interventioita ja kantavat toteutukseen liittyvät taloudelliset riskit. Hankkeille määritellään tarkat, mitattavat tavoitteet, jotka heijastavat haluttua hyvinvoinnin lisäystä. Julkinen sektori maksaa vain tavoitteiden mukaisista tuloksista.

Vaikuttavuus, vaikuttavuustavoite: Laadullisesti tai määrällisesti osoitettava muutos yhteiskunnassa, tavoitellaan 10–20 vuoden aikajänteellä.

Vaikutus, vaikutustavoite: Laadullisesti tai määrällisesti osoitettava muutos yhteiskunnassa, tavoitellaan 1–4 vuoden aikajänteellä.

Vaikuttavuusinvestoiminen: Sijoitukset, joiden tarkoituksena on aikaansaada toivottuja vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan kaupallisen tuoton rinnalla.

Vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon järjestämisosaaminen: Vaikuttavuusperusteinen terveydenhuolto mittaa toiminnan vaikutuksia ja perustaa päätöksenteon ja ohjauksen mitatulle vaikuttavuudelle; järjestämisosaaminen viittaa sote-järjestäjän rooliin, jossa sote-palveluiden järjestäjä ja tuottaja voi olla eri taho.

Liitteet

Liite 1. Terveysalan ekosysteemien kilpailukykyanalyysin vaiheet

Liite 2. Reilun datatalouden periaatteet kilpailukyvyn lähteenä nyt ja vuonna 2030 – sidosryhmien arvio

Lähteet

Haastattelut

Jeff Elton, CEO, ConcertAI
Mikael von und zu Fraunberg, dosentti, Itä-Suomen yliopisto, johtaja, Kansallinen neurokeskus
Ekaterina Gianelli, Partner, Inventure
Julia Hagen, Director Regulatory & Politics, Health Innovation Hub (HIH-2025)
Saara Hassinen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry
Ulla Hiekkanen-Mäkelä, Head of Talent Boost, Business Finland
Visa Honkanen, kehittämisjohtaja, HUS
Jaana Laitinen-Pesola, hankejohtaja, Sailab
Sanna Lauslahti, toimitusjohtaja, Lääketeollisuus ry
Sandra Liede, säädösasiantuntija, Teknologiateollisuus ry
Marja Makarow, professori, Helsingin yliopisto
Mika Mustonen, johtaja, Eteläinen Syöpäkeskus, HUS
Pekka Neittaanmäki, professori, Jyväskylän yliopisto
Sebastian Nyström, muutosjohtaja, SOK
Arto Pakkalin, Digital & Innovation Lead, Bayer
Jarmo Reponen, professori, Oulun yliopisto
Mikael Rinnetmäki, Founder, Sensotrend Oy
Lisäksi kolme henkilöä, jotka eivät toivoneet nimeään julkaistavan.

Kirjalliset lähteet

Aalto-yliopisto 2021a. MASSE – Yksilöllistä huolenpitoa massatuotannon tehokkuudella. (haettu 20.10.2021)

Aalto-yliopisto 2021b. Tuore politiikkasuositus: Yksilön roolia terveysdatan hallinnassa pitää vahvistaa. (haettu 20.10.2021)

Avance 2019. Terveysalan innovaatioekosysteemi 2040. Kuinka tiedolla johdetaan päivitettyä terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa? (PDF).

Bayer 2021. Transforming Clinical Trials with Data Science and Patient Centricity (PDF).

Business Finland 2019. Digitaalisen alustatalouden tiekartasto (PDF).

Business Finland & Capful Oy 2020. Business Finlandin Skenaariot. (haettu 20.10.2021)

Brenzikofer Thomas, Fink Alexander, Meyer Beat, Ohse Sarah 2021. Shaping the health data future – the DayOne Scenarios.  DayOne (PDF).

Dealroom 2021. Helsingin startup- ekosysteemin raportti 2021 (PDF).

Demos 2017. Julkinen valta ja alustatalous – globaalien alustojen kolme haastetta politiikan teolle. (haettu 20.10.2021)

EC 2021. National strategies on Artificial Intelligence: A European perspective, 2021 edition. (haettu 20.10.2021)

Eckelman Matthew J., Huang Kaixin, Lagasse Robert, Senay Emily, Dubrow Robert, and Sherman Jodi D. 2020. Health Care Pollution And Public Health Damage In The United States: An Update. Health Affairs 12/2020. (haettu 20.10.2021)

EDRi 2021. Beyond Debiasing: Regulating AI and its inequalities (PDF).

Etla 2021. Kilpailun rooli Suomen t&k-panostusten heikossa kehityksessä 2010-luvulla. (haettu 20.10.2021)

EU 2021. EU Mission: Cancer. (haettu 20.10.2021)

FiBAN 2021. FiBAN and Tesi study: The healthcare industry attracts angel investors – Biotechnology is the fastest-growing trend. (haettu 20.10.2021)

Findacure 2021. The rare disease drug repurposing social impact bond. (haettu 20.10.2021)

Frost & Sullivan 2019. Health & Well-being in a Digital World – Vision 2025. Smart life Program, Business Finland (PDF). (haettu 20.10.2021)

FVCA 2021. Raportti: Kansainväliset venture capital -sijoittajat Suomessa. (PDF).

Harvard 2021. The Diamond Model. (haettu 20.10.2021)

Haukilahti Aki (toim.) 2021. Parempia palveluita verkostomalleilla. (2. uudistettu laitos). Sitra.

Hoffecker E. 2021. Understanding Innovation Ecosystems: A Framework for Joint Analysis and Action. (haettu 20.10.2021)

Hämäläinen Hannu, Malkamäki Saara, Räsänen Ilkka, Sinipuro Jaana, Olesch Artur (editor) 2020. Towards trustworthy health data ecosystems: How the reuse of data can create new services for the benefit of all. Sitra.

Inkef capital, MTIP, Dealroom.co 2021. Digital healthcare: patient-first? Proactive, decentralized, personalized, value-based (PDF). (haettu 20.10.201)

Intersystems 2021. Terveydenhuollon tietojärjestelmät 2021 -raportti. Kysely: lähes puolet terveydenhuollon hallinnossa toimivista kokee tiedonjaon toimivan huonosti eri toimijoiden välillä. Terveydenhuollon tietojärjestelmät 2021 -raportti. (haettu 20.10.2021)

Jalavisto Maria 2021. Yksilöiden luottamuspula datatalouden kompastuskivenä -artikkeli. Sitra. (haettu 20.10.2021)

Karsikas Joni 2019. Näkymiä terveysliitännäisten hankkeiden vc-rahoitukseen. (PDF). Tesi. (haettu 20.10.2021)

KEINO 2019. Suomi edelläkävijä innovatiivisten julkisten hankintojen edistämisessä. (haettu 20.10.2021)

Kuntaliitto ym. 2021. Asiakas hyötyisi käyttötarkoituksiin ja -tarpeisiin perustuvasta henkilötietojen käsittelystä sote-palveluissa. (haettu 20.10.201)

Laitinen Tarja, Virkki Arho 2019. Potilastiedon louhinta mullistaa tutkimuksen ja hoidon. Duodecim. 135(10): 997–1002. (haettu 20.10.2021)

McBride Aloha, Hall Rachel, O´Neill Kenny. 2021. How can an intelligent health ecosystem create a smarter health experience? EY. (haettu 20.10.2021)

McKinsey & Company 2021. How the medtech industry can capture value from digital health. (haettu 20.10.2021).

MedTech Europe & Deloitte 2020. The socio-economic impact of AI in healthcare (PDF). (haettu 20.10.2021)

Newey Stephanie, Young Mei, Sridhar Manoj, Pawijit Pornteera 2021. L.E.K 2021. Unlocking the Benefits of Patient-Centric Healthcare. L.E.K. (haettu 20.10.2021)

Piirainen Kalle A., Järvelin Anne-Mari, Koskela Hanna, Lamminkoski Helka, Halme Kimmo, Laasonen Valtteri, Talvitie Jere, Manu Samuli, Ranta Tommi, Haavisto Ira, Rissanen Antti, Leskelä Riikka-Leena 2019. Toimintamalleja sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan edistämiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:55. (haettu 20.10.2021)

Porsche Consulting 2021. Well-being and Healthcare: A Converging Ecosystem on the Rise. (haettu 20.10.2021).

PwC 2021. Global Top Health Industry Issues 2021. (haettu 20.10.2021).

Rethinking Health 2021. Rethinking health-The fundamentals of value-based healthcare. (haettu 20.10.2021).

Rinkkala Maria, Launonen Pentti, Weckström Niklas, Koponen Pekka 2020. Internationally significant innovation and growth ecosystems in Finland. (PDF). Spinverse Oy.

Roche 2021. Europe Personalised Health Index. (haettu 20.10.2021)

Roland Berger 2021. Megatrend 2: Healthcare (PDF). (haettu 20.10.2021)

Sailab 2020. Terveysteknologian toimialaselvitys 2020. (haettu 20.10.201)

Seppälä Anto, Puranen Kaija 2018. Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 strategian väliarviointi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2019:1. (haettu 20.10.2021)

Stamm Tanja, Bott Nick, Thwaites Rob, Mosor Erika, Andrews Margaret R., Borgdorff Joris, Cossio-Gil Yolima, de Portu Simona, Ferrante Marc, Fischer Felix et al. 2021. Building a Value-Based Care Infrastructure in Europe: The Health Outcomes Observatory. NEJM 2021. (haettu 20.10.2021)

STM 2015. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. SOTE-tieto hyötykäyttöön strategia 2020 (PDF). Valtioneuvoston julkaisut.

TEM 2020. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia. Tiekartta 2020–2023 – kestävää kasvua ja hyvinvointia (PDF). Valtioneuvoston julkaisuja 2020:33.

TEM 2021. Tutkimus: Suomi jäänyt tutkimus- ja kehittämisrahoituksessa kauas kilpailijamaista – osaajapula jarruttaa t&k-investointeja. (haettu 20.10.2021)

The Bertelsmann Stiftung 2021. Good practices in mission-oriented innovation strategies and their implementation. (haettu 20.10.2020)

Upgraded 2021. Health ecosystem maps. (haettu 20.10.2021)

VNK 2020. Selvitys: Innovaatiomyönteisen sääntelyn nykytila ja hyvät käytännöt – miten sääntelyä voidaan hyödyntää innovaatiopolitiikan välineenä? (haettu 20.10.2021)

Valkokari Katri, Hyytinen Kirsi, Kutinlahti Pirjo, Hjelt Mari 2020. VTT. Yhdessä kestävää kasvua -ekosysteemiopas. (haettu 20.10.2021)

VTV 2018. Tuloksellisuustarkastuskertomus. Paljon palveluja tarvitsevat ja käyttävät asiakkaat perusterveydenhuollossa (PDF). (haettu 20.10.2021)

WHO 2019. Finland: health system review. (haettu 20.10.2021)

WHO 2021. Council on the Economics of Health For All issues brief on equitable health innovation. (haettu 20.10.2021)

Suosittelemme