Hallintoneuvoston katsaus 3/2021

Tarkastelujakso 17.6-22.9.2021

1 Jakson pääkohdat lyhyesti

Vuoden kolmannella katsauskaudella Sitra työskenteli vahvasti niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Uusi teema, Demokratia ja osallisuus, aloitti työskentelynsä Veera Heinosen johdolla 1.7.2021. Tavoitteena on käynnistää ensimmäiset uudet projektit kuluvan vuoden aikana.

Käynnistimme Suomen toiminnon 25 maan yleiseurooppalaisessa hankkeessa pelisääntöjen saamiseksi datan luotettavaan jakamiseen. Autoimme myös sijoittajia aivan uudella tavalla: arvioimaan luontokadon riskejä sijoituspäätöksissä.

Korjausliike-selvityksessä etsimme päätöksentekijöiden käyttöön kattavan listan keinoja, joita Suomi tarvitsee saavuttaakseen hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä. Kiertotalouden vuotuinen ykköstapahtuma Maailman kiertotalousfoorumi WCEF keräsi ennätysmäärän osallistujia. Foorumi järjestettiin syyskuussa ensi kertaa Pohjois-Amerikasta Sitran ja Kanadan virtuaalisena yhteistyönä.

Koordinoimme suuren suosion saaneet Osaaminen näkyviin -teemaviikot (30.8.–10.9.) yhdessä yli 300 järjestön, oppilaitoksen, yrityksen ja muun toimijan kanssa. Käytännön työkalut oman osaamisen tunnistamiseen auttavat osaltaan pyrkimyksissä parantaa Suomen työllisyyttä.

Aloimme valmistella seuraavaa heikkojen signaalien selvitystä, joka julkistetaan tammikuussa 2022. Tulevaisuuden ennakointiin liittyen selvitämme syksyllä myös suomalaisen talouskeskustelun nykytilaa ja tarpeita sekä Suomen tulevaan kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä.

Tarjosimme vuoden 2022 budjettineuvottelujen tueksi syötteitä, jotka tukevat Suomen kestävää kasvua ja kilpailukykyä, työllisyyttä sekä kansalaisten luottamusta yhteiskunnan toimijoihin.

Sitran asiantuntija-asema julkisuudessa pysyi vahvana vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla. Maakunnissa tehdyt hankkeet sekä keväällä aloitetut yliasiamiehen maakuntamediatapaamiset näkyvät julkisuusanalyysissa: päämedioiden osuus Sitra-aiheisten sisältöjen julkaisijana tasapainottui, ja Sitra-aiheisia sisältöjä julkaisi aiempaa useampi mediatalo eri puolilla maata.

Johtoryhmän uusi kokoonpano täydentyi 1.7.2021, kun viestinnästä ja yhteistyösuhteista vastaava johtaja Elina Ravantti aloitti työnsä Sitrassa.

2 Tätä teimme tarkastelujaksolla

2.1 Kestävyysratkaisut

Vahvistamme luonnon monimuotoisuutta ja vauhditamme ekologista jälleenrakentamista. Käytännössä edistämme siirtymää kohti ympäristön tilaa parantavaa yhteiskuntaa, jossa maapallon kantokykyyn sopeutuminen on kaikille mahdollista. Kiritämme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, vauhditamme reilua ja kilpailukykyistä kiertotaloutta ja kannustamme kansalaisia kestävyystoimiin.

Nostot tarkastelujaksolta:

Suomella on hyvät mahdollisuudet saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset tavoitteet, kertoi elokuussa julkaistu Korjausliike-selvitys. Ilmastotoimien tiellä on kuitenkin edelleen paljon esteitä, jotka pitää ylittää.
Maailman kiertotalousfoorumi WCEF2021 järjestettiin 13.–15. Syyskuuta yhdessä Kanadan ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Ilmoittautuneita oli yli 8000 jokaiselta mantereelta150 maasta. Sitran 2017 perustama tapahtuma järjestettiin nyt viidettä kertaa. Se on maailman suurin kiertotalouteen keskittyvä yhteistyöprosessi.
Sitran kokoama uusi Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1 -lista esittelee 41 edelläkävijäyritystä, jotka tarjoavat kiertotalousratkaisuja globaaliin kestävyyskriisiin. Uudelle listalle haki 168 yritystä, joista Sitran ja sen sidosryhmien kiertotalousasiantuntijoista koostuva raati valitsi mukaan 41 kiinnostavinta.

llmasto- ja luontoratkaisut

Luonnon monimuotoisuus ja luontokatoon liittyvät riskit nousevat yhä vahvemmin sijoittajien ja rahoitusalan keskusteluihin. Kokosimme kesäkuussa maailman johtavia talousdatan tarjoajia ja varainhoitajia verkkotilaisuuteen kertomaan tavoista, joilla luonto voidaan huomioida sijoituspäätöksissä. Kesäkuussa julkaisimme selvityksen bioresurssien, kuten puun, riittävyydestä EU:ssa ilmastotoimien edetessä.

Elokuussa kerroimme, millaisia esteitä Suomen ilmastotoimien tiellä on ja miten niistä voitaisiin päästä yli. Laajan Korjausliike -selvityksen mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset tavoitteet.

Sitran asiantuntijoiden kirjoittama Pieni suuri maamme -työpaperi avasi, kuinka ilmastojohtajuus on pohjimmiltaan kansallisen edun puolustamista. Työpaperissa esitetään harkittavaksi 12 käytännön toimenpide-ehdotusta, joilla Suomi voi vaikuttaa ilmastokriisin ratkaisuun enemmän kuin ehkä ajattelemmekaan.

Sitran rahoituksella BSAG:n ja Reaktorin yhdessä kumppaneiden kanssa toteuttama Uudistavan viljelyn e-opisto on tarjonnut viljelijöille helmikuusta lähtien ilmaiseksi 60 tunnin verran tieteeseen pohjautuvaa tietoa maaperää, satoja ja ympäristön tilaa parantavista käytännöistä, jotka hyödyttävät myös viljelijän omaa taloutta. E-opiston verkkosivut ovat tavoittaneet tähän mennessä yli 65.000 ihmistä ja kurssille rekisteröityneitä on 900.

Ilmasto- ja luontoratkaisut -projektin työ jatkuu 30.6.2022 asti.

Luontoa vahvistava kiertotalous

Sitran kokoama uusi  Kiertotalouden kiinnostavimmat 2.1 -lista esittelee 41 edelläkävijäyritystä, jotka tarjoavat kiertotalousratkaisuja globaaliin kestävyyskriisiin. Lista on jatkoa erittäin suositulle Kiertotalouden kiinnostavimmat -listalle, jota Sitra on päivittänyt vuodesta 2017.

Tuoreelta listalta löytyy sekä aiemmalta listalta tuttuja yrityksiä että uusia nimiä. Useista tuotekehitysvaiheessa olleista ratkaisuista on kehittynyt kaupallisen tason innovaatioita. Listalla on mukana sekä startup-yrityksiä että kiertotaloutta kohti matkaavia suuryrityksiä.

Sitran rahoittamassa Kiertotalous -ja kauppapolitiikka -hankkeessa selvitetään koronapandemian vaikutuksia maailmankauppaan ja EU:n mahdollisuuksia edistää kiertotaloutta kauppapolitiikassaan. Tarkastelujakson aikana julkaistiin ajatushautomo IEEP:n (Institute for European Environmental Policy) toteuttaman hankkeen ensimmäinen taustaselvitys. Selvityksen mukaan pandemia ei ole muuttanut perusasioita: EU:n tulisi jatkaa kiertotaloustuotteiden ja -palvelujen kaupan esteiden purkamista.

Luontoa vahvistava kiertotalous -projektin työ jatkuu 30.6.2022 asti.

Kestävä arki

Kestävä arki -tiimin laatiman Elämäntapatestin ja kestävään arkeen innostavan konseptin suosio laajeni edelleen sekä Suomessa että EU:ssa. Esimerkiksi Elämäntapatestiä on tehty Suomessa jo yli 1 100 000 kertaa. EU-komission aloitteesta konsepti kansalaisten innostamiseksi kestäviin elämäntapoihin aiotaan tuoda käyttöön myös muissa EU-maissa.

Tiimi jatkoi kansainvälisen, EU-rahoitteisen PSLifestyle-hankkeen (Positive and Sustainable Lifestyle) valmistelua. Syksyllä 2021 alkavassa hankkeessa toteutetaan paikallisesti räätälöitävissä oleva kokonaisuus, jonka avulla yksilö voi löytää oman tapansa elää hyvää, kestävää elämää. Hanke on osa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa ja jatkuu kevääseen 2025.

Tarkastelujakson aikana tiimi järjesti yrityksille suunnatun Kestävien ratkaisujen pikakaista -tapahtumasarjan ja julkaisi uudet Kestävän arjen motivaatioprofiilit.

Kestävä arki -projektin työ jatkuu 31.1.2022 asti.

2.2 Demokratia ja osallisuus

Demokratia voi toimia vain, jos ihmiset kokevat riittävästi luottamusta toisiinsa ja yhteiskunnallisiin instituutioihin. Tavoitteemme on etsiä ratkaisuja ja näkökulmia yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi, uusien teknologioiden hyödyntämiseksi ja demokraattisen luottamusyhteiskunnan vahvistamiseksi.

Mistä on kyse?

Liberaalia demokratiaa ja kansanvaltaisia toimijoita haastetaan monella tavalla niin Suomessa kuin maailmalla. Kansainvälisten demokratiaindeksien mukaan demokratiakehitys on taantunut viimeiset 15 vuotta ja viime vuonna osin koronapandemian vauhdittamana tasapaino demokratian ja autoritääristen järjestelmien välillä kallistui ”tyrannian voitoksi” (Freedom in the World katsaus).

Suomi ei ole isojen muutostrendien ulottumattomissa. Yhteiskunnallinen menestystarinamme on perustunut vahvaan keskinäiseen luottamukseen ja yhtä lailla vakaisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin. Vaikka olemme kansainvälisten luottamusmittarien mukaan yhä vahvan luottamuksen maa, suomalaistenkin usko julkisiin instituutioihin, hallintoon ja poliittiseen järjestelmään on laskevalla uralla. Näin arvioi teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD keväällä 2021 luottamustutkimuksessaan.

OECD:n selvitys paljasti myös ”suomalaisen yhteiskunnallisen osallistumisen paradoksin”: vaikka tyytyväisyys julkisiin instituutioihin on suhteellisen korkealla tasolla, usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin on vähäisempää. Tämä konkretisoitui muun muassa alhaisena äänestysaktiivisuutena kesäkuun kuntavaaleissa.

Näihin lähivuosien ja pidemmän aikavälin haasteisiin tarttuu Sitran uusi Demokratia ja osallisuus -teema, jonka tavoitteena on vahvistaa demokratiaa siten, että kaikilla Suomessa on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa innostavan tulevaisuuden rakentamiseen.

Teema pureutuu Sitrassa aiemmin tehdyn työn pohjalta myös siihen, mitä mediaympäristön nopea muutos tarkoittaa demokratian ja yhteiskunnallisen osallistumisen kannalta. Samalla selvitetään ja kokeillaan, miten algoritmi- ja datapohjaisen toiminnan sekä vaikuttamisen keinot voitaisiin valjastaa demokratian, osallisuuden ja yhteistoiminnan tueksi. Teemalla jatkuu myös Kansanvallan peruskorjaus -projektin käynnistämä yhteistyö eduskunnan ja valtioneuvoston kanssa päätöksenteon ja lainsäädäntöprosessien rakenteiden ja käytäntöjen uudistamiseksi.

Uusi teema aloitti työnsä heinäkuussa 2021 ja tavoitteena on käynnistää ensimmäiset uudet projektit loppusyksystä 2021.

Nostot tarkastelujaksolta:

Sitran uusi Demokratia ja osallisuus -teema aloitti työnsä kesällä ja sen ensimmäisten projektien on tarkoitus käynnistyä syksyn 2021 aikana.
Syyskuussa järjestettiin Demokratian tulevaisuudet -verkkotilaisuus, jossa futuristi ja tutkimusjohtaja Leah Zaidi haastoi oletuksiamme demokratian tulevaisuudesta laatimiensa skenaarioiden avulla.
Kansainvälisenä demokratiapäivänä 15.9. julkistettiin Demokratiahaaste kirjastoille -kampanja, joka on jatkoa Sitran vuosina 2020 ja 2021 toteuttamalle Kirjastoista kansanvallan foorumeita -hankekokonaisuudelle.

Tarkastelujaksolla jatkettiin teeman valmistelutyötä. Osana valmistelua syyskuussa järjestettiin Demokratian tulevaisuudet -verkkotapahtuma, joka oli rakennettu futuristi ja tutkimusjohtaja Leah Zaidin laatimien tulevaisuusskenaarioiden ympärille. Keskenään erilaisten skenaarioiden tavoitteena oli haastaa oletuksiamme demokratian tulevaisuudesta sekä herättää uusia kysymyksiä ja ajatuksia vaihtoehtoisista kehityskuluista.

Tilaisuus oli samalla lähtölaukaus prosessille, jossa Demokratia ja osallisuus -teema pyrkii laajassa yhteistyössä eri yhteiskunnan toimijoiden ja yli sektorirajojen hahmottamaan demokratian tulevaisuudennäkymiä. Samalla etsitään vaikuttavimpia keinoja puolustaa ja uudistaa suomalaisen demokratian toimintamalleja ja rakenteita.

Kansainvälisenä demokratiapäivänä 15.9., julkistettiin Demokratiahaaste kirjastoille -kampanja, joka on jatkoa Sitran vuosina 2020 ja 2021 toteuttamalle Kirjastoista kansanvallan foorumeita -hankekokonaisuudelle. Tämän hankkeen toimintamallien skaalaamiseksi kaikkiin Suomen kirjastoihin eduskunta myönsi kirjastotoimelle miljoonan euron määrärahan, jonka aluehallintoviraston kirjastotoimi jakaa ylimääräisenä valtionavustuksena syksyllä 2021.

Kirjastohaasteessa Sitra haastaa kaikki Suomen yleiset kirjastot mukaan järjestämään Erätauko-keskustelun ja myös mahdollisuuksien mukaan kytkemään tämän keskustelun Euroopan tulevaisuuskonferenssiin. Konferenssi on Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen hanke, jossa kannustetaan eurooppalaisia järjestämään keskusteluja Euroopan tulevaisuudesta.

Kansanvallan peruskorjaus 

Kolmivuotinen Kansanvallan peruskorjaus -projekti toteutettiin vuosina 2018-2021 ja se päättyi kesäkuussa 2021. Projektin tavoitteena oli vahvistaa Suomen asemaa uudistumiskykyisenä demokratian mallimaana. Työtä tehtiin yhteistyössä mm. eduskunnan, valtioneuvoston, puolueiden, tutkimuslaitosten ja tutkijoiden, Kuntaliiton, kuntien ja eri yritysten kanssa. Kaikki projektin hankkeet ja niiden työn tulokset löydät Kansanvallan peruskorjauksen projektisivulta.

2.3 Reilu datatalous

Rakennamme eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvaa ihmislähtöistä ja reilua datataloutta vaihtoehdoksi valtio- tai datamonopolilähtöiselle datataloudelle. Edistämme muutoksia talouden rakenteissa, kuten sääntelyssä ja pelisäännöissä, lisäämme yksilöiden vaikutusmahdollisuuksia datan käyttöön liittyen sekä tarjoamme käytännön työkaluja datamarkkinoilla toimiville yrityksille.

Nostot tarkastelujaksolta:

Jatkokehitimme edelleen yrityksille tarkoitettuja reilun datatalouden työkaluja, kuten Reilun datatalouden sääntökirjaa. IHAN-yritysohjelman kevytversiota, IHAN-yritysboostia pilotoitiin yhdessä Suomen Nuorkauppakamarien kanssa ja havaittiin, että pk-yritysten on edelleen vaikea tunnistaa datatalouden tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia.
Kesäkuussa TEHDAS-yhteistoimintahanke kokosi yhteen osallistujia 21 Euroopan maan terveys-, valtiovarain- ja tutkimusministeriöistä keskustelemaan eurooppalaisesta terveystietoalueesta. Tavoitteena oli osallistaa jäsenmaat komission tulevan lainsäädäntöehdotuksen valmisteluun.
Käynnistimme Gaia-X Suomen hubin koordinaatiotyön. Kutsuimme mukaan sidosryhmiä ja tuimme toimialakohtaisten työryhmien perustamista ja niiden työskentelyn käynnistämistä.

IHAN^® – Ihmislähtöinen datatalous

Kolmivuotinen IHAN-projekti päättyi kesäkuun lopussa, jolloin myös julkaistiin keskeiset tulokset materiaaleineen Projektissa lähdettiin rakentamaan reilun datatalouden mallia ja työkaluja. Hankkeilla pyrittiin vastaamaan yritysten, päättäjien ja tavallisten ihmisten tiedontarpeeseen sekä sen rinnalla vaikuttamaan päätöksentekoon. Lisäksi hankkeessa rakennettiin laajojen yhteistyöverkostojen kanssa konkreettisia työkaluja nykyistä reilumpaan datatalouteen.

Tarkastelujaksolla on viety päätökseen viimeisiä hankkeita suunnitelman mukaisesti. Digitaalisuus on vahvasti mukana koulujen ja oppilaitosten arjessa. Yhteistyössä Opetushallituksen ja OAJ:n kanssa toteuttamamme kyselyn mukaan opettajat kannattavat datatalouden perusteiden lisäämistä peruskoulun ja toisen asteen opetusohjelmaan.

Datatalouden merkityksen kasvu haastaa koulutussektoria päivittämään osaamista, joten opettajille ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle tulee tarjota tarpeista lähteviä työkaluja datatalouden pulmiin, jotta koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu.

Yrityksille tarkoitettuja reilun datatalouden työkaluja kehitettiin edelleen. Reilun datatalouden sääntökirjan päivitetyt versiot sisältävät dataverkoston rakentamista helpottavia työkaluja ja sopimuspohjia. Lisäksi IHAN-yritysohjelman kevytversiota, IHAN-yritysboostia pilotoitiin yhdessä Suomen Nuorkauppakamarien kanssa ja havaittiin, että pk-yritysten on edelleen vaikea tunnistaa datatalouden tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia.

IHAN^® – Ihmislähtöinen datatalous -projektin työ päättyi 30.6.2021.

Terveysdata 2030

Rakennamme Terveysdata 2030 -projektissa ratkaisuja ja pelisääntöjä terveysdatan hyödyntämiselle Suomessa ja Euroopassa. EU-rahoitteinen 25 maan TEHDAS-yhteistoimintahanke tukee Euroopan komissiota eurooppalaisen terveystietoalueen luomisessa. Tavoitteena on terveystietojen parempi hyödyntäminen maiden rajojen yli.

Hankkeen tuoreimman selvityksen mukaan EU:n nykyisten toimijoiden toimivallan puitteissa se ei ole mahdollista. Selvitys käy läpi vaihtoehtoisia datan hallintamalleja. Hankkeen aiemman selvityksen mukaan terveysdatan käyttö tarvitsee erityistä EU-lainsäädäntöä. Sitra osallistui Euroopan komission julkiseen kuulemiseen antamalla lausunnon eurooppalaisesta terveystietoalueesta.

TEHDAS-hankkeessa Sitra tekee aktiivista yhteistyötä EU:n neuvoston puheenjohtajatrion kanssa. Yhteistoimintahankkeen lisäksi projektissa kiinnitetään huomiota terveysdatan primääri- ja toisiokäyttöön Suomessa. Pyrimme hahmottamaan kilpailukykymme kannalta keskeisiä teemoja ja tekemään selvityksiä niiden kehittämiseksi ja kokeiluja muutoksen tueksi. Tällä hetkellä käynnissä ovat digitaalisiin terapioihin (DTx), hajautettuihin ja virtuaalisiin lääketutkimuksiin ja terveysdataekosysteemeihin keskittyvät selvitykset. Sitra järjestää 30.9. avoimen keskustelutilaisuuden terveysdatan tarjoamista mahdollisuuksista.

Terveysdata 2030 -projektin työ jatkuu 31.12.2023 saakka.

Suomen Gaia-X hubin koordinaatio -projekti

Eurooppalaisen Gaia-X-aloitteen tavoitteena on määritellä, kuinka hajautettua dataa voidaan jakaa luotettavasti. Se pyrkii myös vahvistamaan Euroopan kilpailukykyä ja dataan liittyvää itsemääräämisoikeutta. Hankkeessa määritellään eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvat datan jakamisen standardit ja toimintamallit.

Suomessa maakohtaista työtä ohjaa keväällä toimintansa aloittanut Gaia-X hub, joka kokoaa kotimaiset yritykset, innovaatiotoimijat ja julkishallinnon yhteen. Sitra koordinoi työtä. Suomen Gaia-X hub julkaisi toiminnalleen suuntaviivat antavan strategian kesäkuussa. Ensimmäiset kaikille avoimet toimialakohtaiset työryhmät käynnistyivät elokuussa. Työryhmissä asiantuntijat määrittelevät ja muotoilevat vaatimuksia ja periaatteita kullekin data-avaruudelle eli toimialakohtaisille datakokonaisuuksille. Kaikkiaan hubissa toimii seitsemän työryhmää (maatalous, kiertotalous, geoinformaatio, terveys, teollisuusdata, liikkuminen, älykaupungit).

Gaia-X Suomen hubin koordinaatio -projektin työ käynnistyi 1.5.2021 ja jatkuu 30.6.2024 asti.

Näiden lisäksi teemalla valmistellaan uusia projekteja datatalouden vahvistamiseksi Suomessa.

2.4 Ennakointi ja strategia

Ennakoinnissa tuotamme tulevaisuustietoa yhteiskunnallisella ennakoinnilla ja analyysilla sekä vahvistamme ihmisten tulevaisuusajattelua ja kykyä vaikuttaa tulevaisuuden kehityssuuntiin. Työssämme painottuu tulevaisuusajattelun yhdistäminen muutoksentekokykyyn sekä yhteistyö ja vuoropuhelu tulevaisuustiedon tuottamisessa ja tulkinnassa.

Lisäksi toiminnossa tuemme Sitran strategista johtamista, fasilitoimme strategiatyötä ja vastaamme Sitran vaikuttavuuden arvioinnista. Tänä vuonna olemme keskittyneet erityisesti Sitra Impact -mallin kehittämiseen.

Nostot tarkastelujaksolta:

Tulevaisuustaajuus-kumppanuusohjelman haku käynnistyi ja Haasta, kuvittele, toimi -koulutussarja starttasi.
Heikot signaalit -työ eteni signaalien keruusta signaalien tulkintaan sekä Sitran sisäisissä että ulkoisissa työpajoissa.
Haku Suomen kilpailukyvyn tulevaisuutta pohtivaan työpajaprosessiin käynnistyi.

Ennakointitoiminnossa käynnisteltiin talouden tulevaisuuteen liittyvää työtä: avasimme haun työpajaprosessiin, jossa asiantuntijat ja päättäjät tunnistavat kansantalouden kilpailukyvyn tulevaisuuteen liittyviä haasteita, jännitteitä, riskejä, mahdollisuuksia ja avoimia kysymyksiä.

Heikot signaalit -työ eteni signaalien keruusta signaalien tulkintaan Sitran sisäisissä sekä ulkoisissa työpajoissa, jotka täyttyivät hetkessä. Heikot signaalit -työ julkistetaan 13.1.2022.

Tulevaisuuden uudistajat -projektissa on syksyn aikana tarkoitus saada Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmää yhä laajemmalle käyttöön ja erilaisten organisaatioiden hyödynnettäväksi ja sovellettavaksi. Avasimme syyskuussa haun Tulevaisuustaajuus-kumppanuusohjelmaan, jonka tarkoituksena on tukea tiimejä ja organisaatioita Tulevaisuustaajuus-menetelmän hyödyntämisessä osana omaa toimintaansa. Järjestimme myös ensimmäisen osan kaikille avoimesta Haasta, kuvittele, toimi -koulutussarjasta. Koulutussarja täyttyi hetkessä. Tulevaisuustaajuus on osoittautunut erittäin suosituksi työpajamenetelmäksi. Tulevaisuustaajuus.fi-sivustolla on vieraillut ensimmäisen puolen vuoden aikana yli 8 700 kävijää.

Sivistys+-projekti

Sivistys+-projektissa tavoiteltiin tarkastelujakson aikana uusia yleisöjä sivistysteemalle. 17.6. järjestettiin aamukahvitilaisuus Mustan feminismin näkökulmat oivalluksen lähteinä sivistyskeskustelussa, jossa heräteltiin tarkastelemaan sivistystä erilaisista näkökulmista. Syyskuussa Sivistys+-tiimi herätteli kuntatoimijoita Kuntamarkkinoilla Kansankynttilöistä kestävään kehitykseen – sivistys kuntien tulevaisuuden rakentajana -tilaisuudessa. Järjestimme myös sivistystoimijoille Tulevaisuustaajuus-työpajan toisenlaisten tulevaisuuksien rakentamiseen.

Talouden tulevaisuus -hankekokonaisuus

Talouden uudistamistarpeesta vallitsee kasvava yksimielisyys. Sitran uuden Talouden tulevaisuus -kokonaisuuden tavoitteena on tunnistaa reiluun, kestävään ja kilpailukykyiseen talouteen vaikuttavia muutostekijöitä ja mahdollisia kehityssuuntia sekä lisätä tietoisuutta vaihtoehtoisista kehityskuluista. Kilpailukykyennakointi-hanke luotaa Suomen kansantalouden kannalta tärkeitä tulevaisuuden kilpailutekijöitä. Talouskeskustelun tila ja tulevaisuus -hanke kartoittaa puolestaan taloutta koskevan tulevaisuuskeskustelun kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia.

2.5 Yhteiskunnallinen koulutus

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta vahvistaa päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä ja halua rakentaa kestävää tulevaisuutta yhdessä. Koulutustoiminnon rooliin kuuluu myös Sitran sisäisen muutoksentekokyvykkyyden vahvistaminen.

Nostot tarkastelujaksolta:

Osaaminen näkyviin -viikot 30.8.-12.9.2021 yhteistyössä yli 350 kumppanin kanssa saavuttivat suuren suosion. Tarjosimme käytännön välineitä, joilla tunnistaa omaa osaamistaan nykyistä paremmin. Osaamisen tunnistaminen tukee pyrkimyksiä parantaa Suomen työllisyyttä. OECD:n suositukset Suomen valtion ennakoivasta ohjauksen kehittämisestä 1.9. nostaa muutoskykyä vahvistavia lähestymistapoja. Kehitystyö jatkuu mm. jatkuvan oppimisen ilmiöjohtamisen pilottihankkeella Sitran työstä ammentaen.
OECD suosittelee myös dialogien jatkamista. Kansallisen dialogi -mallin kehittäminen etenee VM:n johdolla. Poikkeusajan kansalliset dialogit nostettiin OECD:n suosituksiin.
Sitra Lab -tulevaisuuslaboratorion Demokratian kapeikot 3 -koulutusohjelman kokeiluhankkeet, jotka etsivät ratkaisuja demokratian ja osallistumisen kapeikkopaikkoihin, ovat loppusuoralla. Lisäksi Lab-konseptin uutta muotoa on pilotoitu Osaamisen aika -projektin vaikuttavuuden varmistamisessa alueellisen muutoskyvyn edistämiseksi.

Osaamisen aika

Sitran koollekutsumia ja koordinoimia, valtakunnallisia Osaaminen näkyviin -viikkoja vietettiin 30.8.–12.9. Tavoitteena oli herättää työikäisiä huomaamaan omaa osaamistaan ja auttaa tekemään sitä näkyväksi. Yli 350 yhteisöä liittyi toteuttamaan yhteisten periaatteiden mukaista monipuolista ohjelmaa viikkojen aikana omille kohderyhmilleen. Mukana oli yrityksiä, oppilaitoksia, opistoja, työmarkkinatoimijoita, järjestöjä ja julkisen sektorin organisaatioita. Sitra mm. kokosi verkkosivuilleen toimijoilta työkaluja ja harjoituksia osaamisen tunnistamiseen ja näkyväksi tekemiseen. Aihe saavutti suuren huomion. Esimerkiksi Twitterissä aihetunniste #OsaaminenNäkyviin oli ensimmäisen viikon ajan Suomen suosituin aihe.

Alueiden osaamisen aika -hankkeessa luotiin yhdeksällä alueella keväällä 2021 toimintamalli, jossa alueen toimijat kuvaavat verkostoyhteistyössä alueen osaamisen ja yhteistyön tarpeet. Työ loi pohjan alueen pysyvämmälle yhteiskehittämisen mallille. Toimintamallia alkaa hyödyntää useampi uusi alue syksyn aikana. Lisäksi Sitra Lab -koulutusohjelmassa kymmenen tiimiä jatkaa alueellaan luodun tilannekuvan pohjalta kokeiluja elinvoiman edistämiseksi. Hanke tukee alueiden omien elinvoimaratkaisujen syntyä ja toimijoiden muutoskyvykkyyttä.

Osaamisen aika -projektin työ jatkuu 31.03.2022 saakka.

Muutoksen menetelmät

Uutena tarkastelujaksolla on käynnistynyt ”Yhteiskunnallinen muutoskyky ja muutoksen menetelmät” -hankekokonaisuus, jonka avulla Sitran ja toimijoiden kehittämät yhteiskunnalliseen muutokseen tarvittavat menetelmät, toimintamallit ja koulutusaineistot saadaan osaksi samaa kokonaisuutta.

Muutoksen menetelmät -hanketiimi on aloittanut työnsä ja konseptikehitys on käynnissä. Hankkeelle antaa viitekehyksen suomalaista muutoskyvykkyyttä ja Sitran roolia sen tukemisessa käsittelevä Näkemyksiä suomalaiseen muutoskykyyn -työpaperi, joka perustuu sidosryhmähaastatteluihin. Työpaperi ilmestyy syyskuussa.

Jatkuva koulutustoiminta

Jatkuvia koulutuskokonaisuuksia ovat Sitran oma tulevaisuuslaboratorio Sitra Lab ja Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus. SitraLabissa on tulevaisuuslaboratoriotoiminnan lisäksi alkanut HAUSin e-Oppivan kanssa Oppimissprintit-hanke, jossa yhdistyvät nopea oppiminen, tavoitteellinen työskentely ja käytännön kehittäminen yhdessä viikossa julkisen hallinnon strategiaa noudattaen.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen 15. kurssi päättyi elokuussa. Kursseille kutsutaan aina noin 30 osallistujaa – päättäjiä ja yhteiskunnallisia vaikuttajia eri sektoreilta. Kurssilaiset paneutuvat kestävän talouspolitiikan reunaehtoihin luentojen, keskustelujen ja intensiivisen hallitusohjelmaharjoituksen avulla. Seuraava kurssi alkaa marraskuussa. Koulutukseen on osallistunut yhteensä jo yli 500 asiantuntijaa.

Toiminnossa koostetaan lisäksi yhteistyössä oikeusministeriön, valtiovarainministeriön ja DialogiAkatemian kanssa oppeja Poikkeusajan dialogeista. Julkaisu osallistavien dialogien merkityksestä yhteiskunnan luottamuksen rakentajana ilmestyy 2022.

3 Sitran tiedotteet

Sitran julkaisemat tiedotteet löytyvät kootusti Stt info:sta

4 Julkaisut 17.6.-7.9.2021

4.1 Sitran selvityksiä

Korjausliike: Suomi kohti 1,5 asteen tavoitteen mukaisia ilmastotoimia

Mariko Landström, Alexander Kohl, Samuli Puroila, Rasmus Sihvonen ja Saara Tamminen
Helsinki: Sitra, 2021
ISBN 978-952-347-236-5 (PDF) www.sitra.fi

ISSN 1796-7112 (PDF) www.sitra.fi
Sitran selvityksiä 193

4.2 Työpaperit

Pieni suuri maamme: Miten Suomen ilmastojohtajuus voisi hyödyttää meitä ja muita

Oras Tynkkynen, Mari Pantsar, Antonios Sfakiotakis, Rasmus Sihvonen
Helsinki: Sitra, 2021
ISBN 978-952-347-233-4 (PDF) www.sitra.fi

ISSN 2737-1042 (PDF) www.sitra.fi
Työpaperi

4.3 Sitran muut julkaisut

Reilun datatalouden sääntökirja (versio 1.2): Dataverkostojen sääntökirjamalli
Helsinki: Sitra, 2021

Suomen Gaia-X-strategia

Suomen Gaia-X-ohjausryhmä: Sitra, VTT, Business Finland, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö
Helsinki: Sitra, 2021

Finland’s Gaia-X strategy

The Finnish Gaia-X streering group: VTT Technical Research Centre of Finland, Business Finland, Sitra, the Ministry of Economic Affairs and Employment, the Ministry of Finance and the Ministry of Transport and Communications
Helsinki: Sitra, 2021

Mitä suomalaiset ajattelevat megatrendeistä?: Sitran Tulevaisuusbarometrin 2021 tuloksia

Mikko Dufva, Christopher Rowley, Katri Vataja, Anna Solovjew-Wartiovaara
Helsinki: Sitra, 2021

Sitra’s climate strategy for investments
Helsinki: Sitra, 2021

Sitras klimatstrategi för investeringar
Helsingfors: Sitra, 2021

Guidelines for responsible investment
Helsinki: Sitra, 2021

Anvisningar för ansvarsfull placeringsverksamhet
Helsingfors: Sitra, 2021

Työn tulevaisuudet megatrendien valossa.

Mikko Dufva, Anna Solovjew-Wartiovaara, Katri Vataja

Helsinki, Sitra 2021.