Hallintoneuvoston katsaus 1/2022

Hallintoneuvoston toimintakatsaus 1 – tarkastelujakso 15.12.2021-23.3.2022 . 

1  Jakson pääkohdat lyhyesti

Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä lisääntyneet kansainväliset jännitteet ja epävarmuus lisäävät tarvetta hahmottaa pidemmän aikavälin kehityslinjoja.

Sitran strategiset painopisteet – Kestävyysratkaisut, Reilu datatalous sekä Demokratia ja osallisuus – ovat ajankohtaisia myös muuttuneessa toimintaympäristössä. Aikamme suuret haasteet eivät katoa kriisissä.

Sodan alettua Sitra käynnisti konkreettisia toimia, jotka auttavat Suomea uudessa tilanteessa. Tarkastelemme Ukrainan sodan vaikutuksia megatrendien valossa ja työstämme kaikille avointa tulevaisuustaulukkoa, jota voi käyttää työkaluna skenaarioiden tekemiselle. Kartoitamme myös huoltovarmuuden turvaamista eri näkökulmista. Maaliskuussa julkaisimme työpaperin toimenpiteistä, joilla Suomen ja Euroopan energiaturvallisuutta ja huoltovarmuutta on mahdollista parantaa.

Kriisiaika vaatii ihmisiltä resilienssiä. Dialogi on yksi työväline sen vahvistamiseksi. Kutsuimme 9.3. koolle suuren luontodialogipäivän, jossa ihmiset keskustelivat luonnon merkityksestä lähes 130 dialogissa eri puolilla Suomea. Pääsiäisen jälkeen suunnitelmissamme on järjestää kumppaneiden kanssa Demokratian puolustusdialogeja (työnimi).

Tammikuussa 2022 julkaisimme suuren suosion saaneen Heikot signaalit -selvityksen, johon on koottu kiinnostavia, ihmisten arkiseen elämään kytkeytyviä havaintoja mahdollisista muutoksista.

Helmikuussa kerroimme merkittävästä kansainvälisestä yhteistyöstä: Maailman kiertotalousfoorumi WCEF2022 järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Afrikassa, Ruandassa.

Kolmivuotinen Osaamisen aika -projekti päättyy maaliskuun lopussa. Sitra on tehnyt selvityksiä ja tuonut eri alojen ihmisiä saman pöydän ääreen rakentamaan yhteistä tilannekuvaa. Elinikäisen oppimisen politiikalla voidaan tukea tehokkaasti niin työllisyyttä, alueellista elinvoimaa kuin yksittäisten ihmisten hyvinvointia.

Selvitimme Suomen mahdollisuuksia datatalouden rakentamisessa: julkaisimme muistion, jossa vertailtiin Suomen tilannetta keskeisiin kilpailijamaihin. Lisäksi käynnistimme selvityksen EU:n voimakkaasti kehittyvästä datasääntelystä ja sen vaikutuksista.

Demokratia ja osallisuus -teema työskentelee uusien hyvinvointialueiden demokratian edistämiseksi. Sitran vetovastuulla oleva Demokratia-teemaryhmä aloitti työnsä. Se auttaa hyvinvointialueita luomaan pohjan uusille osallistumisen rakenteille ja tavoille.

Käynnistimme alkuvuonna myös kolme uutta projektia strategiamme mukaisesti. Kestävyysratkaisut -teema täydentyi Kestävä arki ja Talouden kestävyysratkaisut –projekteilla. Demokratia ja osallisuus -teemassa käynnistyy uusi Digitaalinen valta ja demokratia -projekti. Uudet projektit ovat kolmivuotisia.

2  Tätä teimme tarkastelujaksolla

2.1 Kestävyysratkaisut

Vahvistamme luonnon monimuotoisuutta ja vauhditamme ekologista jälleenrakentamista. Käytännössä edistämme siirtymää kohti ympäristön tilaa parantavaa yhteiskuntaa, jossa maapallon kantokykyyn sopeutuminen on kaikille mahdollista. Kiritämme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, vauhditamme reilua ja kilpailukykyistä kiertotaloutta ja kannustamme kansalaisia kestävyystoimiin.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Venäjän sotatoimilla Ukrainassa on huomattavia vaikutuksia energia-alan kehitykseen. Julkaisimme työpaperin toimenpiteistä, joilla Suomen ja Euroopan energiaturvallisuutta ja huoltovarmuutta on mahdollista parantaa sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä.
2. Sadat suomalaiset keskustelivat luonnon merkityksestä Sitran koolle kutsumana suurena luontodialogipäivänä 9.3. Erätauko-menetelmällä käytyjä keskusteluja oli kymmenillä paikkakunnilla, yhteensä lähes 130.
3. Kerroimme helmikuussa, että maailman kiertotalousfoorumi WCEF2022 järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Afrikassa. Sitä isännöivät Afrikan kiertotalousliitto ACEA, Ruandan tasavalta ja Sitra yhdessä kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vauhdittaa Suomen ja muun Euroopan irtautumista Venäjän fossiilisista polttoaineista. Maaliskuun puolivälissä julkistimme työpaperin, jossa analysoidaan menneiden vuosikymmenien energiakriisejä: miten ne ovat syntyneet ja mitä niistä on opittu. Lisäksi harkittavaksi esitetään toimenpiteitä, joilla Suomen ja Euroopan energiaturvallisuutta ja huoltovarmuutta on mahdollista parantaa sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä.

Kriisin seurauksena kiertotalouden merkitys huoltovarmuuden kannalta kasvaa: osa kriittisistä mineraaleista hupenee, ellei niitä kerätä talteen ja käytetä uudestaan.

llmasto- ja luontoratkaisut

Sadat suomalaiset keskustelivat luonnon merkityksestä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta suurena luontodialogipäivänä 9.3. Sitran koolle kutsumat keskustelut käytiin Erätauko-menetelmällä. Dialogeja oli kymmenillä paikkakunnilla, yhteensä lähes 130. Järjestäjinä oli laaja joukko järjestöjä ja organisaatioita eri aloilta. Dialogit ovat osa Sitran laajempaa luontovisiotyötä, jonka tuloksia esitellään myöhemmin tänä vuonna.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi helmikuun lopussa uuden arviointiraportin. Siinä käytiin läpi tuorein tieteellinen tieto ilmaston kuumenemisen vaikutuksista ja keinoista sopeutua muutoksiin. Tulevaisuudessa yhä useammat turvallisuusriskit liittyvät ilmaston kuumenemiseen. Kokosimme raportin päähavainnot blogiin.

 Ilmasto- ja luontoratkaisut -projektin työ jatkuu 30.6.2022 asti.

Luontoa vahvistava kiertotalous 

Sitran ja Suomen käynnistämä, kiertotalouden keskeisin kansainvälinen tapahtuma järjestetään tänä vuonna ensimmäistä kertaa Afrikassa. Maailman kiertotalousfoorumi WCEF2022:n isännöivät yhdessä Ruanda, Afrikan kiertotalousliitto ACEA ja Sitra kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Myös WCEF-sivutapahtumia järjestetään läpi vuoden.

Helmikuussa tarjosimme suomalaisyrityksille käsikirjan kiertotalousmuutoksen tueksi. Deloitten kanssa laadittuun ”Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista” -käsikirjaan on koottu Sitran aiempien kiertotalouden työkirjojen opit, mutta sisältö on päivitetty vastaamaan 2020-luvun haasteisiin. Käsikirja sisältää tietoa ja työkaluja esimerkiksi digitalisaation mahdollisuuksista, luonnon monimuotoisuudesta sekä lainsäädännöstä, joka yritysten tulisi ottaa huomioon. Työkirjan oppeja testataan yritysten kanssa myöhemmin keväällä järjestettävissä työpajoissa.

ICT-sektorin päästöistä merkittävä osa syntyy kansainvälisissä toimitusketjuissa. Yksittäisen sektorin tai yrityksen päästöjen tarkastelu antaa puutteellisen kuvan ympäristövaikutuksista, kertoo tammikuussa julkaistu Sitran rahoittama Etlan tutkimus

Suomen ja Sitran pitkäjänteinen työ kestävän tulevaisuuden puolesta kiinnostaa maailmalla. Kansainvälinen aikakauslehti TIME kävi joulukuussa tutustumassa Suomen kiertotaloustyöhön. Laaja reportaasi esittelee suomalaisia kiertotalousmuutoksen tekijöitä: esimerkiksi Sitran asiantuntijoita, kiertotalouden periaatteita hyödyntävää päiväkotia sekä kiertotalouden liiketoimintamalleja toteuttavia yrityksiä.

Luontoa vahvistava kiertotalous -projektin työ jatkuu 30.6.2022 asti.

Kestävä arki

Sitra on valittu yhdessä 16 kansainvälisen kumppanin kanssa kehittämään keinoja eurooppalaisten aktivoimiseksi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Viime syksynä alkanut PSLifestyle on Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluva hanke. Työn alla on innostava työkalu kestävän elämän rakentamiseen kahdeksaan maahan. Sitra vastaa projektin vetämisestä ja eri maissa toteutettavien kansalaisosallistamisen pilottien koordinoinnista. Työ pohjautuu Sitran Kestävä arki -projektissa tehdylle yhteistyölle kansalaisten, järjestöjen ja yritysten kanssa. Verkkotyökalu valmistuu loppuvuodesta 2022.

Kestävä arki -projektin työ jatkuu kevääseen 2022 asti. 

2.2 Demokratia ja osallisuus

Demokratia voi toimia vain, jos ihmiset kokevat riittävästi luottamusta toisiinsa ja yhteiskunnallisiin instituutioihin. Tavoitteemme on etsiä ratkaisuja ja näkökulmia yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi, uusien teknologioiden hyödyntämiseksi ja demokraattisen luottamusyhteiskunnan vahvistamiseksi.

 Nostot tarkastelujaksolta:

1. Hyvinvointialuedemokratian edistäminen: Sitran vetovastuulla oleva Demokratia-teemaryhmä on tavannut kolme kertaa. Ryhmän tavoitteena on mm. auttaa hyvinvointialueita luomaan pohja osallistumisen rakenteille sekä valmistella osallistumisen tapojen kirjaamista alueiden hallintosääntöön ja osallistumisen ohjelmaan.
2. Kansainvälinen selvitys kansalaisen mahdollisuuksista osallistua lainsäädäntöprosessiin valmistui. Siitä käy ilmi, että Suomella on opittavaa edelläkävijämailta siinä, miten lainsäädäntötyön eteneminen olisi läpinäkyvämpää.
3. Demokratia ja osallisuus -teemassa alkaa huhtikuussa uusi Digitaalinen valta ja demokratia -projekti. Se tuottaa tietoa ja ymmärrystä digitaalisen vallan uusista muodoista sekä datan yhteiskunnallisesta merkityksestä ja mahdollisuuksista.

Venäjän aloittaman sodan aiheuttama toimintaympäristön muutos vahvistaa entisestään demokratian puolustamisen ja uudistamisen tärkeyttä. Huoli turvallisuudesta on aktivoinut laajan joukon puolustamaan demokratiaa, ja kriisi on tehnyt näkyväksi demokratioiden laajat vaikutuskeinot. Toiseksi kriisi on nostanut ulko- ja turvallisuuspolitiikan kansalaiskeskustelun keskiöön. Tärkeää olisi mahdollistaa se, että kaikki halukkaat voivat olla mukana päätöksenteossa tulevaisuudesta. Kolmas huomiomme on, että kriisiaikoina nopean keskitetyn päätöksentekokyvyn merkitys korostuu. Uhkana voi olla demokratian uudistamisen jääminen muiden asioiden jalkoihin.

Uudistuva päätöksenteko

Projektissa julkistetaan maaliskuussa selvitys Parlamenttiryhmien ja puolueiden roolista Pohjoismaissa (toteutettu syyskuussa 2021). Selvityksen tuottamaa tietoa voidaan käyttää Suomessa eri toimijoiden keskinäisen kehittämistyön tukena erityisesti parlamenttityöhön liittyvissä poliittisen prosessin tukipalveluissa. Selvityksessä todetaan mm., että puolueiden ja niitä edustavien parlamenttiryhmien roolit ja suhteet toisiinsa eivät ole selkeitä. Kansalaisten silmissä puolue ja sitä edustava parlamenttiryhmä ovat yksi ja sama taho.

Maaliskuussa valmistui selvitys kansalaisen osallistumisesta lainsäädäntöprosessiin eri maissa. Suomea verrattiin viiteen maahan. Selvityksestä ilmenee, että vaikka Suomessa valtioneuvoston avoimuus ja osallistavuus toteutuvat erinomaisesti, eduskunnassa lainsäädäntötyö etenee ilman läpinäkyvyyttä. Suomi voisi ottaa oppia selvityksen esittelemistä kansainvälisistä esimerkeistä.

Projektin selvitykset ja hankkeet ovat osa Sitran työtä julkisen päätöksenteon kehittämiseksi kohti siilotonta yhteistoimintaa. Näin tuetaan eduskunnan omaa uudistamistyötä sekä eduskunnan ja valtioneuvoston ylittävien lainsäädäntöprosessien uudistamista.

Uudistuva päätöksenteko -projekti jatkuu 30.6.2023 asti.

Uudet vaikuttamisen tavat

Marraskuussa käynnistynyt projekti vahvistaa osallistuvaa demokratiaa Suomessa, pyrkii levittämään uusia vaikuttamisen tapoja laajempaan käyttöön ja vahvistamaan niiden kytkentää päätöksentekoon.

Projekti vetää uusiin hyvinvointialueisiin liittyvän Demokratia-teemaryhmän työtä. Ryhmä on perustettu yhdessä sosiaali- ja terveys-, valtiovarain- sekä oikeusministeriön kanssa. Siihen kuuluvat hyvinvointialueiden asukkaiden osallistumisesta ja demokratiasta vastaavat viranhaltijat. Teemaryhmän tavoitteena mm. auttaa hyvinvointialueita luomaan pohja osallistumisen rakenteille ja valmistella yhteistyössä alueiden kanssa osallistumisen tapojen kirjaaminen hyvinvointialueiden hallintosääntöön ja osallistumisen ohjelmaan.

Sitran vetovastuulla Demokratia-teemaryhmä on pitänyt kolme tilaisuutta hyvinvointialueille 18.11.2021, 20.1.2022 ja 9.2.2022.

Uudet vaikuttamisen tavat -projekti jatkuu 31.12.2025 asti.

Digitaalinen valta ja demokratia – päätös uudesta projektista

Teknologian kehitys, digitalisaatio ja datan määrän nopea kasvu sekä poliittisen kulttuurin muutos ovat laajoja ilmiöitä, joihin vaikuttaminen ei voi olla minkään yksittäisen toimijan vastuulla.

Digitaalinen valta ja demokratia -projektin tarkoitus on tuottaa tietoa ja ymmärrystä digitaalisen vallan uusista muodoista sekä datan yhteiskunnallisesta merkityksestä ja mahdollisuuksista. Projekti myös parantaa kansalaisten valmiuksia vaikuttaa heidän merkityksellisiksi kokemiinsa asioihin. Näitä valmiuksia ovat esimerkiksi nykyistä parempi teknologia-, informaatio- ja demokratialukutaito. Projektissa myös kehitetään ja kokeillaan uudenlaisia vaikuttamisen ja yhteistoiminnan malleja digitaalisissa ympäristöissä.

Digitaalinen valta ja demokratia -projekti alkaa huhtikuussa 2022 ja jatkuu vuoteen 2026 asti. 

2.3 Reilu datatalous

Rakennamme eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvaa ihmislähtöistä ja reilua datataloutta vaihtoehdoksi valtio- tai datamonopolilähtöiselle datataloudelle. Edistämme muutoksia talouden rakenteissa, kuten sääntelyssä ja pelisäännöissä, lisäämme yksilöiden vaikutusmahdollisuuksia datan käyttöön liittyen sekä tarjoamme käytännön työkaluja datamarkkinoilla toimiville yrityksille.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Selvitimme Suomen mahdollisuuksia datatalouden rakentamisessa julkaisemalla muistion, jossa kansainvälisen vertailun kautta tarkasteltiin Suomea suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin.
2. Avasimme digitaalisiin hoitomuotoihin liittyvän pilottihaun, jonka tavoitteena on kerätä kokemuksia digiterapioiden hyödyntämisestä osana hoitotyötä.
3. Käynnistimme selvityksen EU:n voimakkaasti kehittyvästä datasääntelystä ja sen kokonaisvaikutuksista. Tarjosimme datasääntelystä yleistajuista tietoa ja analyysiä suomalaisten käyttöön.

Ukrainan sodan seurauksena digitaalisen yhteiskunnan huoltovarmuus, kyberturvallisuus ja eri toimijoiden keskinäisen luottamuksen varmistaminen korostuvat entisestään. On mahdollista, että jo ennen sotaa alkanut teknologinen eriytyminen ja internetin pirstaloituminen kiihtyvät. Kansalaisille on hyödyksi tunnistaa esimerkiksi informaatiovaikuttamista, ja datataloudessa toimimisen kansalaistaidot nousevat tärkeiksi. Datan parempi hyödyntäminen voi olla avuksi, kun rakennamme kriisejä paremmin kestävää yhteiskuntaa.

Se edellyttää kuitenkin parempaa ymmärrystä datavetoisen yhteiskunnan toimintalogiikasta, niin mahdollisuuksista kuin uhkista.

Terveysdata 2030

Lääketieteelliseen näyttöön perustuvia digitaalisia hoitomuotoja hyödynnetään jo useissa maissa esimerkiksi masennuksen ja syövän hoitoon lääkehoidon rinnalla. Avasimme digitaalisiin hoitomuotoihin liittyvän rahoitushaun, jonka tavoitteena on kerätä kokemuksia digiterapioiden hyödyntämisestä osana hoitotyötä. Haun ohella julkaisimme Digitaaliset terapiat – Vaikuttavuutta uudistuviin terveyspalveluihin -työpaperin, joka valaisee terveyssovellusten käyttöä osana lääketieteellistä hoitoa ja antaa suosituksia Suomen terveydenhuollon uudistamiseen.

Osallistumme aktiivisesti EU:n terveyspolitiikan kehitykseen. TEHDAS-yhteistoimintahankkeessa teemme tiivistä yhteistyötä Ranskan EU-puheenjohtajakauden kanssa ja suunnittelemme yhteistyötä Tšekin kaudelle. Tammikuussa järjestimme yhdessä Ranskan ja Euroopan komission kanssa infotilaisuuden eurooppalaisesta terveysdata-avaruudesta EU-maiden terveysattaseoille ja pääkaupunkien virkamiehille. Helmikuussa yliasiamies Jyrki Katainen puhui Ranskan järjestämässä korkean tason terveysdatakonferenssissa. Toimme TEHDAS-hanketta ja reilun datatalouden periaatteita esille myös Yhdysvalloissa kansainvälisen terveysteknologiayhteisö HIMMS:n konferenssissa.

TEHDAS-hanke on tuottanut Euroopan komissiolle suosituksia terveysdatan rajat ylittävän jakamisen esteiden purkamiseksi ja datan yhteensopivuuden standardeiksi, joiden avulla EU-maissa eri tavoin kerätty data voidaan yhdistää tutkimusta ja päätöksentekoa varten. Joulukuussa hanke käynnisti kansalaiskyselyn, jossa selvitetään, mitä eurooppalaiset ajattelevat terveystietojen tietoturvallisesta hyödyntämisestä.

Terveysdata 2030 -projektin työ jatkuu 31.12.2023 saakka.  

Gaia-X Suomen-hubin koordinaatio -projekti

Projektissa on keskitytty kansallisen yhteistyöverkoston vahvistamiseen, sen toimintamallien kehittämiseen ja verkoston kytkemiseen muihin eurooppalaisiin toimijoihin. Verkoston sisäistä rakennetta ja roolitusta on selkeytetty ja syksyllä aloittaneiden toimialakohtaisten työryhmien työtä on tuettu. Joulukuussa järjestetty kansainvälinen tapahtuma auttoi kytkemään Suomen-verkostoa tiiviimmin muihin eurooppalaisiin Gaia-X-hubeihin. Maaliskuussa projekti tuki yritysten valmiuksia osallistua EU-rahoitushakuihin järjestämällä aiheesta valmennuswebinaarin yrityksille.

Projektissa on käynnistetty työ datan jakamisen soveltamiskohteiden löytämiseksi ja data-avaruuskehityksen havainnollistamiseksi. Työryhmien tunnistamista soveltamiskohteista eli käyttötapauksista on tarkoitus valita Suomelle mahdollisia lippulaivahankkeita, joiden kautta myös ymmärrystä reilun datan periaatteista osana data-avaruuskehitystä voidaan vahvistaa eurooppalaisessa keskustelussa. Vahvoja soveltamiskohteita on tunnistettu esimerkiksi liikenteen ekosysteemistä sekä maatalouden, terveysdatan ja kiertotalouden data-avaruuskehityksistä. Tunnistetuilla soveltamiskohteilla on merkitystä etenkin datan hyödyntämisestä kasvua tavoitteleville yrityksille ja data-avaruuskehityksen parissa työskenteleville.

Gaia-X Suomen-hubin koordinaatio -projektin työ jatkuu 30.6.2024 asti.

Datatalouden tiekartta -projekti

 Datan mahdollisuuksien ymmärtäminen ja sen valjastaminen hyötykäyttöön tarjoaa eväitä yritysten taloudelliseen menestykseen. Tammikuussa julkaistussa muistiossa analysoitiin Suomen vahvuuksia, haasteita ja mahdollisuuksia datatalouden rakentamisessa. Muistio sisälsi myös kansainvälisen vertailun Suomen, Saksan, Alankomaiden, Ruotsin ja Viron datatalouteen liittyvistä strategioista ja valituista toimenpiteistä ja toi niistä edelläkävijöiden oppia Suomeen. Muistio on toiminut taustapaperina Suomen digitaalisen kompassin valmistelussa, kun Suomi luo kansallista visiota ja asettaa tavoitteita vuodelle 2030 komission digitaalisen vuosikymmenen ohjelman mukaisesti.

Projekti vaikuttaa aktiivisesti kehitteillä olevaan lainsäädäntöön datan hyödyntämisestä ja nostaa esiin reilun datatalouden periaatteita. Työn alla on selvitys EU:n datasääntelystä ja muuttuvan sääntelyn vaikutuksista yhdessä asianajotoimisto Bird & Birdin kanssa. Lisäksi projektissa on toteutettu yhteistyökumppani Meediuksen kanssa datatalousaiheiden julkisuusanalyysi, joka selvitti suomalaisen ja kansainvälisen datataloutta koskevan julkisen keskustelun aiheita ja näkökulmia. Projektissa laaditut selvitykset rakentavat Suomesta puuttuvaa datatalouden kehityksen tilannekuvaa ja luovat pohjaa projektissa parhaillaan käynnistyvälle tiekarttatyölle.

Datatalouden tiekartta -projektin työ käynnistyi 1.11.2021 ja jatkuu 30.6.2025 asti.

Kilpailukykyä datasta -projekti

Datatalous kasvaa muita toimialoja nopeammin ja luo nopeasti uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja -malleja. Menestyäkseen Suomi tarvitsee lisää dataan liittyvää liiketoimintaosaamista ja datapohjaisia, kestävyyteen tähtääviä innovaatioita. Innovaatiotoiminta keskittyy ympäri maailman erilaisiin innovaatioekosysteemeihin. Käsitteellä viitataan eri toimijoiden kokonaisuuteen, joka muodostuu uuden tiedon luomisen ja sen hyödyntämisen ympärille.

Kilpailukykyä datasta -projektissa ratkaistaan datan jakamiseen ja hyödyntämiseen liittyviä haasteita. Tavoitteena on nostaa luottamus ja avoin datapohjainen palvelukehitys suomalaisten innovaatioekosysteemien menestystekijäksi ja yritysten kilpailuvaltiksi.

Projektisuunnitelma hyväksyttiin maaliskuussa 2022. Työ kumppanimme Futuricen sekä innovaatioekosysteemien kanssa alkaa. Ensimmäiset yhteiset tapahtumat järjestetään maalis-huhtikuun aikana.

Kilpailukykyä datasta -projektin työ käynnistyi 1.11.2021 ja jatkuu 30.9.2025 asti.

Reilun datatalouden ja Demokratia ja osallisuus -teeman yhteistyö

Kahden teeman yhteisessä Digivalta-hankkeessa selvitetään, miten päättäjiin vaikutetaan verkossa. Tunnetut poliitikot ja yhteiskunnalliset vaikuttajat ryhtyivät testihenkilöiksi ja kertoivat ensivaikutelmistaan. Kerromme tuloksista 6.4.2022 pidettävissä tilaisuuksissa (suomeksi, englanniksi).

2.4 Ennakointi ja strategia

Ennakoinnissa tuotamme tulevaisuustietoa yhteiskunnallisella ennakoinnilla ja analyysilla sekä vahvistamme ihmisten tulevaisuusajattelua ja kykyä vaikuttaa tulevaisuuden kehityssuuntiin. Työssämme painottuu tulevaisuusajattelun yhdistäminen muutoksentekokykyyn sekä yhteistyö ja vuoropuhelu tulevaisuustiedon tuottamisessa ja tulkinnassa. Lisäksi tuemme Sitran strategista johtamista, fasilitoimme strategiatyötä ja vastaamme Sitran vaikuttavuuden arvioinnista. Tänä vuonna olemme keskittyneet erityisesti Sitra Impact -mallin kehittämiseen. 

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Heikot signaalit -selvitys julkistettiin tammikuussa. Se herätti laajaa kiinnostusta.
2. Vuoden 2022 puheenaiheet, yllätykset ja mahdollisuudet -kirjoitus kokosi Sitran teemojen ajatuksia uudesta vuodesta.
3. Työ Ukrainan kriisin pidempiaikaisten vaikutusten analysoimiseksi alkoi. 

Ennakointi

Ennakointiajattelu ja kokonaiskuvan luominen ovat tässä ajassa yhä tärkeämpiä. Julkaisimme toista kertaa tulevaa vuotta katsovan koosteen joulun alla: Vuoden 2022 puheenaiheet, yllätykset ja mahdollisuudet. Kirjoitusta varten Sitran teemat ja toiminnot tuottivat näkemystä vuoden 2022 puheenaiheista, yllätyksistä ja mahdollisuuksista. Kirjoitusta on luettu yli 3200 kertaa ja se on tarkastelujakson luetuin blogi Sitran verkkosivuilla (www.sitra.fi).

Maaliskuussa sparrasimme valtioneuvoston kanslian koronatyöryhmää koronapandemian pidempiaikaisista vaikutuksista Megatrendit koronan valossa -työmme pohjalta? Aloimme myös työstää Ukrainan sodan vaikutuksista ennakointianalyysiä.

 Heikot signaalit -työ

Julkaisimme 3.1. Heikot signaalit – tarinoita tulevaisuuksista -selvityksen, johon on koottu aikamme kannalta kiintoisia heikkoja signaaleja (muutoksen ensioireita) ja tuotu ne arjen tasolle tarinoiden ja tuttujen paikkojen avulla. Selvitys sisältää myös työkaluja signaalien hyödyntämiseen. Heikot signaalit 2022 -julkistustilaisuuteen 13.1. osallistui yli 1900 ihmistä ja tallennetta on katsottu yli 5000 kertaa. Lisäksi noin 30 paikkakunnalla järjestettiin 58 Signaalistudiota. Selvitystä on ladattu yli 10 000 kertaa Sitran verkkosivuilla (www.sitra.fi) ja paperiversiota tilattu 1700 kappaletta. Osa materiaaleista käännetään kevään aikana myös ruotsiksi ja englanniksi.

Heikot signaalit tuovat erilaisia tulevaisuuksia uusilla tavoilla koettavaksi. Sitra valittiinkin Designmuseon avoimessa haussa toteuttamaan näyttelyä tulevaisuuden esineistä syksyllä 2022. Tulevaisuuden esineitä tai asioita työstää parhaillaan kuusi erilaista taiteilijaa yhteismuotoiluprosessin avulla: työtä varten järjestettiin helmikuussa kolme yleisölle avointa työpajaa.

Tulevaisuuden uudistajat

Tulevaisuuden uudistajat -projektissa on tarkastelujaksolla koulutettu ja sparrattu Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmän kumppanuusohjelman kymmentä tiimiä. Tiimit saivat myös hakea rahoitusta Tulevaisuustaajuutta hyödyntävälle projektilleen. Alkuvuonna rahoitus myönnettiin kahdeksalle projektille.

Lisäksi projekti julkaisi ensimmäisen beta-version Hyvät kortit -korteista, joiden tarkoituksena on tarjota mahdollisimman matalan kynnyksen keino tulevaisuusajattelun harjoittamiseen. Kortteja jaettiin yli 30 testaajalle ja lopulliset kortit on tarkoitus julkaista toukokuussa.

Sitra tilasi myös VTT:ltä arviointitutkimuksen Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmän vaikutuksista. Tulokset valmistuvat kevään aikana.

Sivistys+-projekti

Sivistys+-projekti suunnitteli ja työsti tarkastelujakson aikana projektin loppukaarta ja ulostuloja (projekti loppuu kesäkuussa). Lisäksi Sivistys+ järjesti aamukahvitilaisuuden ja julkaisi artikkelin merkityksellisen elämän ympärillä. Projekti julkaisi myös työnsä sivistyksen heikoista signaaleista.

Talouden tulevaisuus -hankekokonaisuus

Talouden tulevaisuus -tiimin tavoitteena on tunnistaa reiluun, kestävään ja kilpailukykyiseen talouteen vaikuttavia muutostekijöitä ja kehityssuuntia sekä lisätä tietoisuutta vaihtoehtoisista kehityskuluista. Meedius Oy ja BIOS-tutkimusyksikkö ovat selvittäneet Sitran toimeksiannosta talousaiheisen tulevaisuuskeskustelun nykytilaa. Maaliskuussa kutsuimme eri alojen nuoria asiantuntijoita työpajoihin, jotka järjestimme yhdessä Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutti HELSUSin ja Rethinking Economics Suomen kanssa. Työpajoissa kartoitimme nuorten näkemyksiä siitä, mistä tulisi puhua, kun puhutaan talouden tulevaisuudesta ja keitä keskusteluun tarvitaan mukaan. Selvitysten tuloksia ja nuorten asiantuntijoiden näkemyksiä esitellään sidosryhmätilaisuudessa toukokuussa.

2.5 Yhteiskunnallinen koulutus

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta vahvistaa päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä ja halua rakentaa kestävää tulevaisuutta yhdessä. Luomme monitieteisiä ja -alaisia oppimisympäristöjä, tilanteita ja prosesseja, jotka mahdollistavat yhdessä ajattelun, oppimisen ja kehittämisen. Tuemme myös Sitran muutoksentekokyvykkyyden vahvistumista.  

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Maaliskuun lopussa päättyvän Osaamisen aika -työn kolmen vuoden havainnot ja johtopäätökset kiteytettiin Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä -selvitykseen ja ne esiteltiin sidosryhmille kolmessa päätöstapahtumassa. Aluekehittäjille suunnattu käsikirja tukee alueellista elinvoimatyötä.
2. Sitra Lab -tulevaisuuslaboratorion Demokratian kapeikot -koulutusohjelman kymmenen kokeilua tuottivat uudenlaisia toimintamalleja arjen vaikuttamiseen edustuksellisen ja suoran demokratian tueksi. Yhteistyö Sitran demokratiateeman kanssa jatkuu syksyllä Sitra Lab 4 -koulutusohjelmassa.
3. Kaikille avoin Näkymiä yhteiskunnan muutoskykyyn -digikoulutus julkaistiin tammikuussa. Koulutus on ensimmäinen suomalainen laaja oppimiskokonaisuus muutoskyvystä, joka on tulevaisuuden ratkaiseva taito. 

Venäjän hyökkäys Ukrainaan käynnisti yhteiskunnallisessa koulutuksessa työn, jossa Sitra, valtiovarainministeriö, DialogiAkatemia ja Erätauko-säätiö valmistelevat kokonaisuutta kansallisista dialogeista demokratian puolustamiseksi. Dialogit tarjoavat kansalaisille (mukaan lukien päättäjät, viranhaltijat ja asiantuntijat) mahdollisuuden kokoontua yhdessä keskustelemaan käsillä olevasta kriisistä ja tilaisuuden pohtia keinoja demokratian vahvistamiseen.

 Osaamisen aika

Sitran työ elinikäisen oppimisen politiikan synnyn edistämiseksi Suomeen päättyy 31. maaliskuuta. Runsaan kolmen vuoden ajan Osaamisen aika -projektissa tehdyn työn tulokset ja havainnot on kiteytetty kuvaukseen uudesta osaamisjärjestelmästä. Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä -selvitykseen koostetut johtopäätökset esiteltiin sidosryhmille ja niistä keskusteltiin kolmessa päätöstapahtumassa 15.–17.3.

Kahdeksan Sitran rahoittaman pilottihankkeen ja kymmenen Lab-kehittäjätiimin työn tulosten avulla kuvataan, miten yhä suurempi osa uudesta osaamisesta syntyy työssä, toimimalla yhdessä. Alueellisten osaamisekosysteemien rakentamisen tueksi on laadittu käsikirja, jonka avulla alueen keskeiset toimijat voivat muodostaa vuorovaikutteisesti tilannekuvan alueensa yritysten toimintaedellytyksistä ja muista elinvoiman tekijöistä.

Avuksi keskusteluun alueiden osaajien riittävyydestä Sitra rahoitti TEM:n tilaaman ja MDI Public Oy:n toteuttaman selvityksen alueellisista maahanmuuttostrategioista. Siinä kuvataan ensimmäistä kertaa kootusti, millaisia linjauksia maakunnissa on koulutus- ja työperäisestä maahanmuutosta.

Sitran seitsemän suositusta ja kuvaus uudesta osaamisjärjestelmästä vauhdittavat elinikäisen oppimisen systeemistä muutosta ja tukevat sen ilmiölähtöistä ja pitkäjänteistä johtamista.

Osaamisen aika -projektin työ päättyy 31.3.2022.

Jatkuva koulutustoiminta

Sitran jatkuvaa yhteiskunnallista koulutusta ovat muutoksentekijöille suunnattu Sitra Lab ja päättäjien Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus.

Järjestyksessä kolmannen Sitra Labin aiheena oli Demokratian kapeikot. Koulutusohjelman kymmenen kokeilua tuottivat uudenlaisia toimintamalleja arjen vaikuttamiseen edustuksellisen ja suoran demokratian tueksi. Yhteistyö Sitran demokratiateeman kanssa jatkuu syksyllä Sitra Lab 4 -koulutusohjelmassa.

Sitra Lab ja HAUS kehittämiskeskus toteuttivat syksyllä 2021 ja talvella 2022 sarjan oppimissprinttejä julkisen hallinnon kehittämiseksi. Kokeilussa yhdistyi nopea yhdessä oppiminen, ketterä kehittäminen sekä systeemi-, muotoilu- ja vaikuttavuusajattelu. Sprinttien opeista ilmestyy keväällä 2022 työkirja muutoksentekijöille, jotka haluavat soveltaa nopean oppimisen ratkaisuja ja systeemi-, muotoilu- ja vaikuttavuusajattelun työkaluja omassa työssään.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen 16. kurssi päättyi tammikuussa, ja 17. kurssi alkaa huhtikuun lopulla. Koulutukseen on osallistunut tähän mennessä yhteensä runsaat 400 päättäjää ja vaikuttajaa. Talous on muutosvoima, jonka rooli ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemisessa on korostunut. Kestävän talouden haasteet ovat aidosti systeemisiä. Ne vaativat uutta ajattelua ja radikaalia yhteistoimintaa eri toimijoiden välillä.

Erätauko-säätiön, DialogiAkatemian, valtiovarainministeriön, Sitran, valtioneuvoston kanslian ja oikeusministeriön yhteistyössä toteuttama Poikkeusajan dialogit -hanke päättyi kahden vuoden jälkeen joulukuussa 2021. Pienestä hankkeesta kasvoi toimiva sosiaalinen innovaatio. Mukana oli yli 100 toimijaa ja lähes 300 keskustelua, joihin osallistui yli 2 000 ihmistä eri puolilta yhteiskuntaa.

Monet osallistujista kertoivat keskustelun lisänneen ymmärrystä, kasvattaneen luottamusta ja luoneen toivoa tulevaan. Korona-ajan kokemukset on koottu Poikkeusajan dialogit -selvitykseen, jonka julkistamistilaisuus pidetään 28.3. Tilaisuudessa esitellään myös hankkeen pohjalta syntynyttä, VM:n työryhmän valmistelemaa pysyvää kansallisen dialogin mallia.

3  Sitran tiedotteet

Sitran julkaisemat tiedotteet löytyvät kootusti Stt info:sta

4  Julkaisut

Sitran julkaisut löytyvät kootusti sivuiltamme.