Hallintoneuvoston katsaus 4/2017

Tarkastelujakso 6.10.–8.12.2017

1  Yleiskuva Sitrasta

Sitra on viettänyt 50-vuotisjuhlavuottaan työn merkeissä. Olemme jatkaneet työtämme Suomen uudistumiskyvyn vahvistamiseksi, hiilineutraalin kiertotalouden rakentamiseksi ja uuden työelämän sekä kestävän talouden kehittämiseksi. Olemme ennakoineet muutoksen suuntaa, selvittäneet kehitysvaihtoehtoja ja ottaneet kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Olemme myös rakentaneet kestävän hyvinvoinnin visiota, eli hyvinvoinnin seuraavaa erää, sekä etsineet ratkaisuja isoihin ongelmiin ja kannustaneet tarttumaan huomisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin yhdessä.

Kaksi Sitran suurprojektia on tulossa päätökseen: Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja Hyvinvoinnin palveluoperaattori -avainalueet ovat malliesimerkkejä ratkaisuista isoihin haasteisiin ja luovat ratkaisuillaan myös uusia mahdollisuuksia.

Sote-rahoituksen avainalueen ydinsaavutus on Sitran yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä satojen muiden asiantuntijoiden kanssa kehittämä uusi raportoinnin väline, sote-tietopaketit. Tietopakettien avulla Suomessa saadaan ensi kertaa luotettavaa, läpinäkyvää ja vertailukelpoista tietoa sote-palveluista ohjauksen ja päätöksenteon tueksi niin maakunnallisesti kuin kansallisestikin. Käytännössä tietopaketit ovat työkalu kustannusten kohdentamiseen vertailukelpoisella tavalla.

Työ hyvinvoinnin palveluoperaattorin rakentamiseksi alkoi Sitrassa syksyllä 2015, ja hanke kulminoitui kolmeen kokonaisuuteen: palveluoperaattorin toimintakonseptin luomiseen, ict-ratkaisuihin ja tietojen luovuttamisen lainsäädännölliseen perustaan.

Toimintakonseptin rakentaminen on Sitran osalta valmis. STM perustaa toimintakonseptin ja ict-ratkaisujen käytäntöön vientiin väliaikaisen ohjausryhmän, joka varmistaa projektiin maaliin viemisen, kunnes lopullinen lupaviranomainen aloittaa toimintansa. Lainsäädännön osalta hallituksen esitys eli laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä HE159/2017 on ollut valiokuntakäsittelyssä.

Palveluoperaattori on myös siinäkin mielessä uraauurtava yhteiskunnallinen hanke, sillä samanaikaisesti on rakennettu sekä uutta toimintamallia ja viranomaistoimijaa että työstetty niille lainsäädännöllistä perustaa. Valmistuessaan palveluoperaattori tulee sujuvoittamaan laajamittaisen terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntämistä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä sekä varmistamaan kansalaisten tietojen asianmukaisen käytön.

Sitran päättyneistä hankkeista on syytä mainita myös palveluväylä, joka tarjoaa vakioidun tavan tietojen siirtoon organisaatioiden välillä. Sitra oli vuosina 2013–2015 keskeisessä roolissa, kun Virosta tuotiin palveluarkkitehtuurin ytimessä olevaa palveluväylä (x-road). Kansalaisille suunnattu Suomi.fi-palvelu ja niiden taustalla oleva kansallinen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelma saatiin päätökseen aikataulussa (marraskuussa 2017) ja alle suunnitellun budjetin. Ohjelma on onnistunut aloittamaan laajan, koko julkishallintoa koskevan toimintakulttuurinmuutoksen, joka auttaa toimimaan asiakaslähtöisemmin ja keskittämään tukipalveluita.

Kiertotalouden edistämisessä kansallisella tasolla saavutettiin tarkastelukaudella huomattava askel, kun työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö julkaisivat yhdessä Sitran kanssa Suomen kiertotalouden toimenpideohjelman. Siihen on koottu hallituksen sekä Sitran konkreettiset toimet kiertotalouden edistämiseksi ja Suomen nostamiseksi kiertotalouden globaaliksi edelläkävijäksi. Toimenpideohjelma on jatkoa Sitran vuonna 2016 koordinoimalle Suomen kiertotalouden tiekartalle, joka on maailman ensimmäinen kansallinen toimintasuunnitelma uuden tehokkaamman talousmallin, kiertotalouden, rakentamiselle.

Sitran kiertotaloustyö sai myös kansainvälistä tunnustusta, sillä Sitra valittiin maailman talousfoorumin World Circulars Awards -kilpailun yhdeksi kuudesta finalistista maailman parhaan julkisen sektorin kiertotalousorganisaation kategoriassa.

1.1  Sitran juhlavuosi

Juhlavuotemme huipentui 16. marraskuuta Sitra 50 -sidosryhmätilaisuuteen Vantaan Heurekassa. Tilaisuudessa Tasavallan presidentti Sauli Niinistö julisti Ratkaisu 100 -haastekilpailun voittajat ja samalla avattiin Sitran ja Heurekan yhteisnäyttely Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta.

Ratkaisu 100 -kilpailun miljoonan euron palkinto jaettiin puoliksi kahdelle kilpailussa kisaavalle ratkaisulle. Rahoituksen saavat tekoälyn osaamisen tunnistamiseen valjastava Headai sekä nuorten piilevien vahvuuksien tunnistamisen Positiivinen CV. Voittajan julkistus herätti runsaasti huomiota tiedotusvälineissä ja sai paljon positiivista palautetta sosiaalisessa mediassa.

Sitran juhlavuoden pääpanostukset kiteytyivät kuten edellä mainitut Heurekan näyttely ja Ratkaisu 100 -kilpailu tavalla tai toisella seuraaviin sukupolviin. Molemmat projektit integroivat eri vaiheissaan myös nuoria aktiivisesti mukaan kehittämiseen.

Sitran sidosryhmätilaisuus 16.11.2017 oli hyvä hetki vilkaista myös peräpeiliin: Julkaisimme siinä yhteydessä myös monikanavaisen Tarinoita tulevaisuudesta -historiajulkaisun, joka kertoo Sitran matkan t&k-rahoittajasta yhteiskunnalliseksi muutosagentiksi aikalaisten suulla.

Juhlajulkaisusta käy hyvin ilmi, kuinka Sitran nykytekemisen juuret ovat vahvasti etabloituneet edeltäjiemme työlle. Jo Sitran ensimmäinen yliasiamies Klaus Waris ymmärsi aikanaan elämänlaadun ja ympäristökysymysten tärkeyden kestävän kasvun mahdollistajina.

Juhlajulkaisun digitaalinen toteutus osaltaan myötävaikutti Sitran monikanavaisesti toteutetun verkkosivun Sitra.fi voittoon vuoden parhaana sidosryhmämediana ProComin Oma media -kilpailussa. Sitra.fi sai tuomaristolta kiitosta huippuunsa hiottuna ja sisällöllisesti monipuolisena verkkosivustona, jonka konsepti ja käytettävyys on tarkasti toteutettu. Visuaalisuus arvioitiin nerokkaaksi. Yhteensä kilpailuun osallistui 34 eri mediaa tunnetuista bränditaloista.

2  Toimintokohtaiset katsaukset

2.1  Hiilineutraali kiertotalous -teema

Globaali kestävyyskriisi haastaa yhteiskuntamme talouden perustan. Hiilineutraali kiertotalous -teeman työ tähtää siihen, että vuonna 2019 Suomi on uudenlaisen, kestävään talouteen perustuvan yhteiskunnan suunnannäyttäjä. Keskeistä on tukea Suomen yhteistä tahtotilaa menestyä kiertotalouden edelläkävijänä ja luoda tuolle uudelle, tehokkaammalle taloudelle maailmanluokan ratkaisuja. Kiertotalouden mukainen toiminta niin kotitalouksissa, julkisissa toiminnoissa kuin liike-elämässäkin luovat edellytyksiä resurssiviisaalle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle sekä sitä edistävälle liiketoiminnalle.

Teeman avainalueista toinen, Kiertotalous, pureutuu vauhdittamaan talouden muutosta yhteiskunnan rakenteissa – niin yritysten ja julkisten toimijoiden toimintamalleissa kuin poliittisissa keskusteluissakin. Sen sijaan toinen avainalue, Resurssiviisas kansalainen, kasvattaa kestävien ratkaisujen kysyntää kirittämällä niiden kehitystä entistä helpommiksi ja houkuttelevimmiksi. Tuotamme jatkuvasti tutkittua tietoa mahdollisuuksista, jotta voimme kehittää kestäviä ratkaisuja yhteistyössä erilaisten toimijoiden kanssa.

Sitra julkistikin Bonnin ilmastoneuvotteluissa marraskuussa yhdessä Hollannin infrastruktuuri- ja ympäristöministeriön kanssa taustaraportin, joka tuotti ymmärrystä globaaleista päästövähennysmahdollisuuksista sekä tietoa YK:n vuotuiseen ilmastopäästöjen tarkasteluun. Energia- ja ilmastoasioihin keskittyneen konsulttiyhtiö Ecofysin raportti julkaistiin YK:n ympäristöohjelman kanssa järjestetyssä tilaisuudessa ja se sai huomiota monissa kansainvälisissä medioissa. Sitra myös esitteli Bonnissa yhteistyössä Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa jo hyväksi havaittuja ilmastoratkaisuja esittelevän Green to Scale -projektin seuraavan raportin alustavia tuloksia. Raportissa on perehdytty tarkemmin jo aiemmin julkaistujen ratkaisujen edellytyksiin ja esteisiin kohdemaissa, jotka sijaitsevat Itä-Euroopassa ja Itä-Afrikassa. Green to Scale -työn pohjalta valmistellaan parhaillaan uutta avainaluetta.

Talouden kestävien ratkaisujen tarjoaminen nousi laajalti julkiseen keskusteluun, kun Sitra järjesti täydelle salille Debatti-tilaisuuden maapallon tulevaisuudesta alennusmyyntien superpäivänä Black Fridayna perjantaina 24. marraskuuta. Herättelimme keskustelua siitä, miten hyvinvointimme rahoitus voidaan turvata kestävästi tulevaisuudessa. Tarkastelu pohjautui tilaisuudessa julkaistuun muistioon Uhri, sopeutuja vai ratkaisujen tarjoaja, joka on tuotettu osana Sitran ja Demos Helsingin Seuraava Erä -visiotyötä.

Kiertotalous-avainalueen työssä harppauksia on otettu paitsi julkisen vallan roolissa uuden, tehokkaamman talouden mahdollistajana ja kokonaisvaltaisen kiertotalousajattelun juurruttamisessa uusiin sukupolviin, myös lukuisten konkreettisten kokeilujen edistämisessä.

Kansainvälistä edelläkävijyyttä osoittaa Suomen hallituksen halu edistää laaja-alaisesti lukuisilla toimilla kiertotaloutta; Sitra on osallistunut maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön valmisteleman hallituksen kiertotalouden toimenpideohjelman tekoon. Marraskuun lopussa julkaistu ohjelma esittää konkreettiset toimenpiteet, joilla hallitus edistää kiertotalouden toteutumista. Jo aiemmin tässä katsauksessa esiteltyjen tavoitteiden lisäksi ohjelman toimet läpileikkaavat lainsäädäntöä ja muuttavat hallinnon toimintaa. Toimet koskevat niin uusia innovaatioita, uusia liiketoimintamalleja kuin perinteistä kierrätystäkin. Työkaluna on muun muassa julkisten kiertotaloushankintojen mahdollistaminen ja tukeminen. Ohjelma haastaa myös Euroopan Unionin työskentelemään globaalin kiertotalouden edistäjänä.

Sitra järjestikin lokakuussa Brysselissä EU-vaikuttajille Beyond WCEF2017 -seminaarin, joka oli jatkoa Helsingissä kesäkuussa järjestetylle kansainväliselle kiertotalousfoorumi WCEF2017:lle. Sitra näkee, että mikäli EU pystyy hyödyntämään johtoasemaansa kiertotaloudessa, se voi avata kansainväliselle yhteisölle väyliä rakentaa globaalia kiertotaloutta.

Jotta nyt esiin marssitettavat kiertotalouden toimintatavat juurtuisivat pysyviksi käytännöiksi yhteiskuntaan, Sitra on käynnistänyt laajan koulutusyhteistyön aiheen tuomiseksi kaikille koulutustasoille alakouluista korkeakouluihin. Yhteistyökumppanit Taloudellinen tiedotustoimisto ja Luonto-Liitto ovat jo tarkastelujaksolla täydellä vauhdilla suunnitelleet perusasteen ja lukiokoulutuksen toteutusta. Lisäksi ensimmäinen opettajien koulutustilaisuus on järjestetty yhteistyössä teollisuusliittojen kanssa jo syyskuussa. Korkean ja ammatillisen asteen opetuksen kehittäminen on käynnistynyt niissä oppilaitoskonsortioissa, jotka Sitra valitsi yhteistyökumppaneiksi kesän haun perusteella.

Konkreettisten kiertotalouden ratkaisujen esiinmarssia vauhditetaan etenkin laajalla Kiertotalouden tukiohjelmalla. Sen ensimmäiset neljä rahoitushakua avattiin 27. marraskuuta. Niissä etsitään ratkaisuja alueelliseen liikkumiseen, korkean lisäarvon peltotuotteisiin, korkean lisäarvon puutuotteisiin ja synteettiseen biologiaan. Haut ovat avoimia yritysten, julkisten ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä tutkimuslaitoksien muodostamille konsortioille, jotka edistävät uusia kiertotalouteen liittyviä toimintatapoja ja lisäävät yhteistyötä. Tukiohjelman havittelemien uusien ratkaisujen lisäksi tavoitteena on saada monistettua jo hyväksi todettuja ja käytössä olevia ratkaisuja. Tarkastelujaksolla on ollut käynnissä Sitran järjestämä kilpailu kuntien kiinnostavimmista kiertotalousratkaisuista. Myös syksyllä 2016 julkaistua ja kerran jo laajennettua listausta kiinnostavimmista kiertotalousyrityksistä ja heidän ratkaisuistaan päivitetään parhaillaan.

Kiertotalouden mukaisen ruuantuotannon, -jakelun ja -kulutuksen synnyttämiseksi Suomeen Sitra valitsi Keski-Suomen, Järvi-Saimaan ja Lapin kokeilualueiksi kehittämään kestävää alueellista ruokajärjestelmää. Nämä muodostavat yhdessä jo aiemmin pilottialueeksi valitun Ahvenanmaan kanssa alueellisen ruuan kiertotalousverkoston.

Osana kestävän ruokajärjestelmän kehittymistä Sitra haluaa tutkia myös peltoviljelyn mahdollisuuksia toimia ilmastopäästöongelman ratkaisijana. Avainalueella käynnistettiin marraskuussa yhteistyössä Baltic Sea Action Groupin ja Ilmatieteen laitoksen kanssa maaperän hiilipilotti. Se kehittää ja tutkii keinoja, joilla voidaan nopeuttaa hiilen sitomista maaperään ja tuoda ilmastoystävällisiä viljelykäytäntöjä maatiloille.

Kokonaisvaltainen kiertotalouden kehittäminen ei ole jäänyt kansainvälisestikään huomaamatta. Sitra on jo toista kertaa ehdolla maailman merkittävimmäksi kiertotalouden edistäjäksi. Valinta Maailman talousfoorumin The Circular Economy Awards 2018 -kilpailun kuuden finalistin joukkoon on osaltaan osoitus koko Suomen sitoutumisesta ja yhteisestä tahtotilasta edistää kiertotaloutta. Voittaja selviää 23.-26. tammikuuta pidettävässä Maailman resurssifoorumissa Davosissa.

Resurssiviisas kansalainen -avainalueella on luotu kuvaa tilanteesta, miten kuluttajien käyttäytyminen on muuttumassa ja millainen sen merkitys on yrityksille. Yrityksille on järjestetty kuluttajakäyttäytymisen muutosta peilaavia, asiakkaiden ymmärtämistä lisääviä ja liiketoiminnan kehittämiselle eväitä antavia Aamuharppaus-tilaisuuksia.

Kestävää arkea edistävien, pienyritysten tarjoamien ratkaisujen esiin tuomiseksi Sitra julkisti lokakuun lopussa Fiksu arki -yrityskilpailun. Ratkaisuja kestävään arkeen etsitään asumisessa, liikkumisessa, ruokailussa sekä tavaroissa ja palveluissa. Kilpailu edistää toimivaa kestävien kuluttajaratkaisujen markkinaa Suomessa. Parhaat ratkaisut pääsevät mukaan yrityskehitysohjelmaan, jossa ratkaisuja kokeillaan ja kehitetään yhdessä tuomaristossa olevien 12 suuryrityksen kanssa. Elinkeinoministeri Mika Lintilä jakaa kilpailun palkinnot tammikuussa 2018, ja kehitysohjelma käynnistyy helmikuussa.

Suoraan suomalaisille kestävän arjen ratkaisuja tarjoaa elokuussa julkaistu 100 fiksua arjen tekoa -listaus. Se esittelee keinoja hyvään elämään maapallon kantokyvyn rajoissa. Teoilla jokainen meistä voi parantaa elämänlaatuaan ja vähentää arjen ympäristövaikutuksia.

Suomalaisten ympäristövaikutuksista merkittävä osa aiheutuu ruuasta. Tänä vuonna Sitra toikin vuoden suurimpaan startup-tapahtumaan Slushiin esille kiertotalouden mukaisen ruuantuotannon mahdollisuudet koko ruokatuotannon ja -kulutuksen toimijoille. Lukioikäisille nuorille Sitra järjesti yhteistyössä Taloudellisen tiedotustoimiston kanssa työpajan, jossa harjoiteltiin kiertotalouden mukaisia työelämätaitoja.

2.2  Uudistumiskyky

Yhteiskuntaamme haastaa monin tavoin nopea muutos. Muuttuvassa maailmassa kyky muuttaa omaa toimintaa on niin yksilön, yhteisön kuin koko kansakunnan elinehto. Sitran Uudistumiskyky-teema vahvistaa erilaisten toimijoiden uudistumiskykyä siten, että ihmiset ovat muutoksen tärkein voimavara. Teeman avainalueita ovat Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus, Hyvinvoinnin palveluoperaattori, Ihminen edellä – valintakokeilut sote-palveluissa sekä Julkisen sektorin johtaminen.

Lisäksi Sitran johtoryhmä on tehnyt vastikään päätöksen uuden, Kitkaton ja kestävä elämä – Easy Living -avainalueen valmistelusta. Valmisteltavan avainalueen tavoitteena on helpottaa henkilökohtaisen tiedon hallintaa ja tehdä näin yksilön elämästä sujuvampaa. Tämä tapahtuu luomalla edellytyksiä kansainväliselle tiedonsiirtostandardille, joka vertautuu kansainväliseen tilisiirtostandardi IBANiin.

Uudistumiskyky-teeman alla toteutettava Yhteiskunta 2.0 -selvitystyö on jatkunut tarkastelujakson aikana. Selvitystyön tavoitteena on hahmottaa, miten Suomen päätöksenteko- ja hallintojärjestelmä kykenee selviytymään nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja miten hallinnonrajat ylittävä yhteistyö voisi onnistua.

Selvitystyötä tekevät Sitran vanhemmat neuvonantajat Liisa Hyssälä ja Jouni Backman, joiden haastateltavina on nyt meneillään olevassa selvitystyön vaiheessa ministerit, puolueiden puheenjohtajat, puoluesihteerit, eduskuntaryhmien puheenjohtajat, eduskuntaryhmien pääsihteerit ja eduskunnan virkamieskuntaa. Keväällä 2017 he tekivät yhteensä 65 haastattelua, joissa haastateltavina oli kansliapäälliköitä, valtionhallinnon virkamiehiä, kuntahallinnon johtoa, etujärjestöjen johtoa sekä elinkeinoelämän edustajia. Selvityksen tuloksista kerrotaan tarkemmin alkuvuodesta 2018.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus -avainalueen neljän vuoden mittainen työ tulee Sitrassa päätökseensä vuoden 2018 alussa. Moni avainalueen hanke kuitenkin jatkaa elämäänsä muiden toimijoiden käsissä.

Avainalueen keskeisimpiä saavutuksia ja täyttyneitä tavoitteita ovat muun muassa se, että uusi rahoitusmalli ja sen ohjausmekanismit on kuvattu ja rahoitusmallin raportointi- ja ohjausosa on implementoitu kansalliseen raportointirakenteeseen (JHS). Näistä tavoitteista rahoitusmallin kuvaus toteutui huhtikuussa 2015 julkaistussa Huomisen sote -julkaisussa.

Rahoitusmallin raportointi- ja ohjausosan ydin, yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön ja satojen asiantuntijoiden kanssa kehitetyt ja testatut sote-tietopaketit puolestaan on implementoitu parhaillaan valmisteltavaan kansalliseen raportointirakenteeseen. Tämä tarkoittaa, että ne ovat vastedes alan toimijoita velvoittava raportoinnin malli. Näin ollen ne mahdollistavat osaltaan kansallisesti vertailukelpoisen sote-tiedon tuottamisen niin alueellisen kuin valtakunnallisen sote-tietojohtamisen välineeksi.

Paikallisen vaikuttavuuden kannalta tietopakettien pilotoimiseen sitoutettujen 51 kunnan ja 7 maakunnan tekemä ”kenttätyö” on varmistanut sen, että vaikuttavuus ja työn hyödyt maksimoidaan ja jatkotyö jää elämään käytännön prosesseihin. (Lisätietoa tietopakettien pilotoinnista ja testaamisesta löytyy täältä ja täältä.) Sote-tietopakettien testausten tuloksena on syntynyt eri maakuntiin raportointiratkaisuja eri järjestelmätoimittajien toimesta jotka tukevat osaltaan sote-tietopakettiraportointia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantojärjestelmän tarvitsemat muutokset on tunnistettu ja rahoitusmallin käyttöönottosuunnitelma-luonnos (sote-tietopakettien käsikirja ja tiekartta) on kuvattu.

Avainalue oli myös mukana Sitran toimia vuosina 2011–2016 tarkastelleessa vaikuttavuusarvioinnissa. Siihen tehtyjen sidosryhmähaastattelujen perusteella sote-tietopakettityön osalta keskeiset sidosryhmät näkevät, että ilman Sitraa vastaavaa työtä ei olisi saatu niin nopeasti liikkeelle. Tämä näkyy kentän toimijoiden kommenteissa, joissa sanotaan, että tietopakettityön (ent. palvelupaketit) kaltainen pohdinta olisi eri alueilla varmasti edennyt, mutta ei samalla aikataululla eikä samalla intensiteetillä mitä tähän mennessä.

Yksi merkittävä vauhdittava tekijä avainalueen tavoitteiden toteutumiselle ovat olleet Sitran ja sidosryhmien tuottamat selvitykset Oulun rahoituskanavat ylittävästä palvelukäytöstä ja Kainuussa ja Keski-Suomessa tehty hoitoepisodien tarkastelu. Nämä molemmat selvitykset ovat osoittaneet, että monikanavainen rahoitus on haaste kansallisesta näkökulmasta tarkasteltuna, ei yksittäisen kunnan tai toimijan näkökulmasta. Sote-tietojohtamisen ja järjestäjän roolin merkitystä sekä myös digitalisaation avaamia mahdollisuuksia puolestaan konkretisoi vuosina 2015-2017 tehty valtakunnallinen sote-palveluverkkoselvitys. Avainalueen keston aikana on lisäksi tehty ja teetetty lukuisia muitakin tutkimuksia ja selvityksiä.

Neljän vuoden aikana tehdyn työn voi tiivistää niin, että avainalueen tulokset vastaavat tavoitteita ja osin tavoitteet on ylitetty. Sote-tietopakettien kehittäminen kohti yhtä valtakunnallista ohjaus- ja raportointityökalua on loppusuoralla. Viimeiseen testausvaiheeseen osallistui seitsemän maakuntaa ja nyt syksyn 2017 aikana on vielä tehty neljän maakunnan kanssa viimeisiä täsmäytyksiä. Testauksen avulla on myös saatu yhdistettyä maakunnittain eri kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon toiminta- ja taloustiedot tietopaketeittain ja näin muodostettua kokonaiskäsitys maakunnan sote-kustannuksista sekä palvelujärjestelmän rakenteesta.

Tietopaketteja koskevan tiedon välittämiseksi syksyn aikana Sitra yhdessä ministeriön ja maakuntien kanssa järjestää lukuisia maakunnallisia työpajoja tietopakettien käyttöönotosta. Tietopakettien maakunnallisen testaamisen tuloksista ja saaduista vertailutiedoista julkaistaan Vertaamalla viisaammaksi -raportti tammikuussa 2018.

Sote-järjestäjän työkalut -hankkeissa kehitetään työkaluja hybridiorganisaation eli julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin muodostaman palveluverkoston johtamiseen. Työkaluilla pyritään tukemaan johtamista, tehostamaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja sujuvoittamaan useissa palvelupisteissä asioivien, usein monisairaiden potilaiden hoitoa. Tiedon ja asiakkaan tulee liikkua sujuvasti perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen välillä. Tähän tarvitaan uudenlaista johtamista.

Sitran tavoitteena on hankkia kokemuksia ja tietoa uudenlaisten toimintamallien ja työkalujen vaikutuksista. Kokemukset arvioidaan ja hyviksi havaitut mallit jaetaan myös muiden toimijoiden käyttöön. Juuri käynnistyneissä hankkeissa työkaluja ja toimintamalleja kehitetään Pirkanmaa 2019 -projektin organisaatioissa. Hankkeissa sovitetaan muilta toimialoilta tuttua allianssimallia perus- ja erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollon allianssimallia kokeillaan Tampereella Tesoman hyvinvointikeskuksen toiminnassa ja erikoissairaanhoidon osalta sydämen vajaatoimintaa sairastavien hoitopolkujen sujuvoittamiseen. Kokemukset kootaan johtamisen käsikirjaksi, joka julkaistaan syksyllä 2018.

Hyvinvoinnin palveluoperaattori -avainalue päättyi syyskuun lopulla, mutta olemme edelleen vahvasti mukana yhden luukun lupapalvelun pystyttämisessä. Jatkamme yhteistyötä STM:n ja THL:n sekä muiden toimijoiden kanssa sote-tiedon toissijaisen hyödyntämisen lakiehdotukseen kirjattujen toimintojen käynnistämiseksi. Yhteistyöllä varmistamme, että tähän asti tehty työ, kuten esituotantohankkeidemme opit kantavat hedelmää ja käynnistämistoimet saadaan hyvään vauhtiin kopinottavilla tahoilla.

Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta hyödyntämisestä on ollut eduskunnassa valiokuntakäsitelyssä. Palveluoperaattorin käynnistymisvaiheen tueksi olemme mukana rakentamassa monialaista organisaatiota, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi.

Avainalue on myös ollut mukana rahoittamassa Jyväskylän yliopiston hanketta, jonka ensimmäisen vaiheen tulosten mukaan tekoälypohjaiset sote-järjestelmät parantavat palveluita ja tuovat kustannussäästöjä. Hankkeessa hahmoteltiin yli 30 kuluttajamarkkinoille tarkoitettua käyttötapausta ja hyödynnettiin IBM Watsonia. Lopullisia tuloksia saamme syksyllä 2018. Laajaa hanketta rahoittavat Jyväskylän yliopisto, Tekes ja Sitra.

Sote-datan toissijainen käyttö oli esillä myös 1 500 osallistujaa keränneessä Junction 2017-tapahtumassa ja Slush 2017 yhteydessä STM:n järjestämässä oheistapahtumassa. Junctionissa Sitra toteutti yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, Tiedon ja TYKSin kanssa Handle with care -haasteen, jossa hakkerien käytettävissä oli simuloitua diabetes-potilasdataa sekä itse mitattuja syketietoja. Lisäksi käytössä oli Sitran rahoittaman HUS-tietoaltaan analyysityökalut. Voittajaksi haasteessa nousi Aalto-yliopiston opiskelijoiden kehittämä Diabetes Profiling -ratkaisu.

Ihminen edellä – valintakokeilut sotepalveluissa -avainalue jatkoi työtään puolueettoman sote-tiedon tuottamiseksi yhteiskunnallisen keskustelun pohjaksi. Avainalue rahoitti Hanken Center for Corporate Governance- tutkimusyksikön tuottaman tutkimuksen Valinnanvapaus asukkaan ehdoilla – Suomen edellytykset Ruotsin kokemusten ja kansainvälisen tutkimustiedon valossa. Raportti sai laajasti julkisuutta mediassa ja kiitosta siitä, että idelologisesti värittyneeseen keskusteluun valinnanvapaudesta saatiin uutta tutkimusperäistä tietoa ja nimenomaan kansalaisen näkökulmasta tarkasteltuna.

Julkisen sektorin johtaminen -avainalue tukee julkishallinnon johtamisen ja johtamiskulttuurin uudistamista. Työ koostuu valtion ylimmän virkamiesjohdon koulutuksesta, kokeilutoiminnasta ja keskustelualoitteesta, jossa hahmotetaan valtionhallinnon toimintaperiaatteita, johtamiskäytäntöjä ja rakenteita 2020-luvulla.

Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää hallinnolta uudenlaista joustavuutta, uudistumiskykyä ja yhtenäisyyttä. Sitran rakentama Uudistuva julkinen sektori – mahdollistava johtaminen -koulutus vahvistaa näihin haasteisiin liittyvää johtamisosaamista. Koulutukseen osallistuvat kaikkien ministeriöiden ja keskeisten virastojen johtoryhmät eli yhteensä reilut 160 henkeä. Kolme kurssia kuudesta on jo käynnistynyt ja osallistujilta saatu palaute on ollut erittäin hyvää.

Poikkihallinnollisia kokeiluja edistävä Siilonmurtajat-haku alkoi marraskuussa. Sen avulla ministeriöiden ja virastojen henkilöstöltä kerätään ideoita kokeiluiksi. Saatujen ehdotusten pohjalta muotoillaan ja toteutetaan muutamia käytännön kokeiluhankkeita ministeriöiden yhteistyön vahvistamiseksi.

Lisäksi visioimme julkishallintoa 2020-luvulle yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Keskustelualoitteen työnimi on Ilmiömäinen hallinto 2025. Alkusyksystä 2018 julkistettava aloite tulee sisältämään konkreettisia ehdotuksia julkisen hallinnon toimintatapojen ja johtamisen uudistamiseksi. Työ on käynnistynyt Sitran vanhempana neuvonantajana työskentelevän Ritva Viljasen ohjauksessa. Visiotyötä sparraa eri alan asiantuntijoista koottu ohjausryhmä.

2.3  Uusi työelämä ja kestävä talous

Uusi työelämä ja kestävä talous -teeman tahtotilaa ja painopisteitä tarkennettiin osana Sitran strategiaprosessia. Sitran hallitus hyväksyi uudet linjaukset marraskuussa. Vastedes teema edistää työelämän uudistumista ja elinikäistä oppimista sekä kestävää taloutta.

Painopisteet ovat Strateginen kasvupolitiikka ja Elinikäinen oppiminen. Ensiksi mainitun tavoitteena on vauhdittaa Suomen elinkeinorakenteen uudistumista liiketoimintaekosysteemejä kehittämällä. Jälkimmäiseen painopisteeseen liittyen pohditaan sitä, millaisia muutoksia elinikäisen oppimisen kulttuuri edellyttää muun muassa asenteissa, oppimista tukevissa rakenteissa ja rahoitusjärjestelmässä. Teemaan kuuluu lisäksi projekti, jonka tarkoituksena on varmistaa Vaikuttavuusinvestoiminen-avainalueen (5/2014- 12/2017) vaikuttavuus ja onnistunut exit Sitrasta.

Vaikuttavuusinvestoimiselle rakennettiin kevään ja kesän 2017 mittaan uutta kotipesää Sitran ulkopuolelle. Koska kaikilta osin sopivaa ratkaisua ei löytynyt, Sitran johtokunta päätti vielä kahden vuoden jatkoajasta vaikuttavuusinvestoimiselle (2018–2019). Työtä jatketaan pienellä tiimillä, joka sijoittuu hallinnollisesti osaksi Sitran sijoitustoimintoa. Tavoitteena on aikaisempaakin tiiviimpi yhteistyöhön sellaisten kumppaneiden kanssa, jotka voisivat jatkaa vaikuttavuusinvestoimisen ekosysteemin rakennustyötä Sitran jälkeen vuodesta 2020 eteenpäin.

Vaikuttavuusinvestoiminen tarkoittaa yksityisen pääoman kanavoimista hankkeisiin, joista syntyy taloudellisen tuoton lisäksi mitattavaa yhteiskunnallista tai ympäristöllistä hyötyä. Yksi vaikuttavuusinvestoimisen muodoista on SIB-malli. Siinä sijoittajat kantavat hankkeen taloudellisen riskin ja julkinen sektori maksaa vain tuloksista.

Tähänastisista SIB-hankkeista merkittävin on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kesäkuussa julkistama Nopean työllistymisen ja kotoutumisen SIB, jonka tavoitteena on työllistää 2 500 maahanmuuttajaa seuraavan kolmen vuoden aikana. Se on euroissa mitattuna Euroopan suurin SIB.

Seuraavaksi TEM lanseeraa Työ-SIBin, joka edistää pääosin pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Hankkeen piirissä on potentiaalisesti runsaat 16 000 työtöntä eri puolilla Suomea, sillä 14 kuntaa on jo ilmoittanut alustavasta kiinnostuksesta hanketta kohtaan. Hansel haki Työ-SIBille ”pääurakoitsijaa” eli hankehallinnoijaa kilpailutuksella, joka päättyi joulukuun alussa.

Käynnistymässä on myös Lasten ja nuorten SIB, joka edistää lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointia. Sen hankehallinnoijana toimii varainhoitaja FIM, jonka asiantuntijakumppaneita ovat Lastensuojelun Keskusliitto ja Epiqus.

Muiden työn alla olevien SIB-hankkeiden tavoitteet liittyvät muun muassa ikäihmisten itsenäiseen toimintakykyyn ylläpitämiseen ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia jonkin ympäristöhaasteen ratkaisemiseen tulosperusteisen sopimuksen turvin. Suomen ensimmäinen, vuonna 2015 lanseerattu SIB edistää työhyvinvointia neljässä julkisen sektorin organisaatiossa.

Oulussa on käynnistynyt Sitran fasilitoima Vaikuttavuuskehittämö, jossa julkiset toimijat (Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto) ja erilaiset yritykset ja järjestöt kokoontuvat yhteen ideoimaan uudenlaisia ratkaisuaihioita alle 35-vuotiaiden työttömien nuorten työllistymisen tueksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Ainutlaatuista julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökonseptia pilotoidaan joulu-tammikuussa.

2.4  Strategia ja ennakointi

Sitran ja Demos Helsingin Seuraava erä -visiotyössä hahmotetaan pohjoismaisen mallin tulevaisuuden menestystekijöitä. Sitra päivittää kestävän hyvinvoinnin visiota nyt kolmatta kertaa sitten vuoden 2010. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla julkaistut Seuraavan erän teemajulkaisut avaavat keskustelua yhteiskunnan muuttuvista rakenteista teemoittain: 1) Työ ja toimeentulo 2) Demokratia ja osallisuus sekä 3) Kasvu ja edistys. Neljäs teemajulkaisu globaalin kestävyyskriisin asettamista haasteista pohjoismaiselle hyvinvointimallille esiteltiin Sitra Debatti -tilaisuudessa 24.11.

Seuraava erä -työn kiteytys, visio hyvinvoinnin seuraavasta erästä, esiteltiin Sitran 50-vuotisjuhlissa 16.11. Visio tarjoaa edistyksellisen yhteiskuntapolitiikan suuntaviivoja tähdäten reiluun ja kestävään tulevaisuuteen.

Osana Seuraava erä -visiotyötä Sitra on kehittänyt Erätaukoa eli uutta tapaa käydä ja käynnistää rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Erätauko-konseptin rakentaminen jatkui kolmannen kokeilukierroksen tapahtumilla Lahdessa (1.11.), Lappeenrannassa (6.11.) ja Tampereella (9.11.). Lisäksi Erätauko toteutti osana Suomalaisen demokratian tulevaisuuskeskustelut –hanketta yhteistyössä oikeusministeriön kanssa Tulevaisuuden kyselytunnin (27.11.), johon osallistui yli sata kansalaista ja seitsemän ministeriä. Tapahtuma teki kokeilun kautta näkyväksi yhden lähestymistavan rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun käymiseen ja tasavertaiseen kohtaamiseen kansalaisten ja päättäjien välillä.

Tieto päätöksenteossa -projektimme sai lähtölaukauksen syksyllä kyselytulosten julkistuksella. Sekä päätöksentekijät että tiedon tuottajat ovat tyytymättömiä tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa. Analyysimme mukaan tilanteen muuttamiseksi tarvitaan määrätietoista johtamisen kehittämistä sekä toimintakulttuurin muutosta. Osana projektia olimme syksyllä mukana Helsingin yliopiston toteuttamassa Hack for Society -haasteessa, joka toi yhteen kuntapäättäjiä, tutkijoita ja opiskelijoita. Tavoitteena haasteessa on yhteiskunnallisen hackathonin avulla kehittää konkreettisia ratkaisuja tiimien haasteisiin, edistää tutkimuksen ja päätöksenteon yhteistyötä ja testata uutta tutkimuksen ja kunnallisen päätöksenteon välistä vuorovaikutusmallia.

2.5  Yhteiskunnallinen koulutus

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta kokoaa päättäjiä ja muutoksentekijöitä kehittämään huomisen menestyvää Suomea yhdessä. Lisäksi toiminto koordinoi ja osin toteuttaa myös Sitran juhlavuoteen liittyviä hankkeita.

Ratkaisu 100 -haastekilpailun kaksivuotinen taival huipentui, kun kilpailun voittajat julkaistiin Sitra 50 -juhlassa Vantaan tiedekeskus Heurekassa 16.11. Miljoonan euron palkinto jaettiin puoliksi kahdelle kilpailussa kisaavalle ratkaisulle. 500 000 euron rahoituksen saavat tekoälyn osaamisen tunnistamiseen valjastava Headai sekä nuorten piilevien vahvuuksien tunnistamisen Positiivinen CV. Palkinnon jakoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Haasteena kilpailussa oli kehittää ratkaisuja osaamisen parempaan tunnistamiseen ja hyödyntämiseen entistä kansainvälisemmässä maailmassa. Päätöksen voittajasta teki Sitran ulkopuolinen, seitsenhenkinen tuomaristo. Arviointikriteereinä tuomaristolla olivat ratkaisun vaikuttavuus, innovatiivisuus ja toteutuskelpoisuus.

Julkistus keräsi ilahduttavan määrän mediahuomiota eri medioissa kuten Helsingin Sanomat, Yle, MTV sekä STT:n ja Lännen median lehdet. Voittajan julkistus herätti paljon positiivista keskustelua myös sosiaalisessa mediassa ja uutinen voittajista levisi laajasti.

Haastekilpailu on yksi tutkittu ja hyväksi todettu tapa löytää nimenomaan uusia ratkaisijoita ja ratkaisuja monimutkaisiin haasteisiin, vauhdittaa yhteistyötä ja luoda ratkaisukeskeistä ja tulevaisuuteen katsovaa toimintakulttuuria. Haastekilpailu tässä mittakaavassa – pitkä haasteen joukkoistusprosessi mukaan luettuna – on Suomessa uutta. Sen lisäksi, että haimme kilpailulla konkreettisia ratkaisuja, halusimme myös kehittää haastekilpailua metodina vaikuttavien ratkaisuja vauhdittamiseksi ja rahoituksen ohjaamiseksi aidosti toteutuskelpoisiin, vaikuttaviin ja innovatiivisiin ratkaisuihin.

Ennen voittajan julkistusta kilpailussa mukana olleiden viidentoista tiimin ratkaisuja esiteltiin suurelle yleisölle myös Ratkaisu 100 Showtime -tilaisuudessa Suvilahden Kattilahallissa 24.10. Tilaisuus keräsi monipuolisen joukon tiimien sidosryhmiä sekä paikan päälle että striimin välityksellä.

Sitran 50-vuotisjuhlassa 16.11.2017 avattiin myös Sitran ja Heurekan tiiviissä yhteistyössä suunniteltu Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta -näyttely. Tulevaisuuskeskustelu pyörii usein niin ylätasolla, että siihen on vaikea tarttua – näyttelyssä maailmaa muovaavat megatrendit on yhdistetty arkisiin valintoihin kouluikäisiä innostavin tavoin.

Näyttelyssä pohditaan seitsemän sisaruksen kautta, millainen Suomi on viidenkymmenen vuoden kuluttua. Teemoina ovat muun muassa hyvinvointi, liikkuminen, ruoka ja asuminen. Heureka on vastannut näyttelyn suunnittelusta ja toteutuksesta, ja Sitra on toiminut hankkeen rahoittajana ja sisältöasiantuntijana. Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta -näyttely on osa Sitran 50-vuotisjuhlavuotta ja virallista Suomi 100 -ohjelmaa, ja se on avoinna Heurekassa 13.1.2019 saakka.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus yhdistää arjen hyvinvoinnin, talouden realiteetit ja maapallon rajojen tuomat reunaehdot pitkäjänteiseen päätöksentekoon sekä monimutkaisen maailman vaatimaan uuteen johtajuuteen. Yhdestoista kurssi saatiin päätökseen 1.11. Kahdestoista kurssi järjestetään keväällä 2018.

Juhlavuoden kunniaksi Sitra on tarjonnut koulutuksen alumneille mahdollisuuden hyödyntää SenseMaker-kyselytyökalua, joka on uudenlainen tapa kerätä tietoa. Käynnissä on kymmenen Sitran koulutuksen alumnin luotsaamaa kokeilua. Alustavia tuloksia puitiin koulutuksen alumnitilaisuudessa 17.10. huippuasiantuntija David Snowdenin johdolla.

Suomen punaisen ristin kyselyssä pyritään selvittämään ihmisten halukkuutta vapaaehtoistoimintaan. Yleisradion hankkeessa halutaan ymmärtää aiempaa paremmin suomalaisten mielen liikkeitä ja motivaatioita, onko ilmassa asioita, joita emme vielä havaitse. Ylen kysely on avoinna kaikille.

Kaikkien kokeilujen tulokset julkistetaan Sitran verkkosivuilla alkuvuodesta 2018.

2.6. Sitran vaikuttavuusarviointi

Vuosina 2016-2019 Sitra vahvistaa vaikuttavuuden analyysia ulkoisella arvioinnilla. Vaikuttavuusarvioinnin tarkoituksena on tuottaa laadukasta ja riippumatonta tietoa toimintamme tuloksellisuudesta. Arvioinnin lähtökohtana ovat Sitran yhteiset vaikuttavuustavoitteet, jotka ohjaavat toimintaamme kestävän hyvinvoinnin edistämisessä.

Ensimmäiset vaikuttavuusarvioinnit käsittelevät vaikuttavuustavoitteita Hyvinvointiin tartutaan kokonaisvaltaisesti ja Talous uudistavaksi ja yhteisölliseksi ja ne julkaistiin marras-joulukuun vaihteessa. Näkemyksemme mukaan arvioijat ovat tunnistaneet keskeiset asiat Sitran vaikuttavuustyön onnistumisen kannalta. Arvioinnit nostavat esiin myös kehityskohtia, joiden edistäminen vaatii pitkäjänteistä työtä. Ensimmäiset arvioinnit toteuttivat Owal Group Oy sekä 4Front Oy ja VTT Oy.