Arkisia esimerkkejä muutoksen tekemisestä

Kansainvälisen demokratiapäivän (15.9.) jälkimainingeissa on hyvä pysähtyä vaikuttamisen ja muutoksen tekemisen äärelle. OECD:n luottamusraportin mukaan suomalaisten luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa yhteiskunnallisissa kysymyksissä on kansainvälisesti vertaillen alhainen. Sitran Tulevaisuusbarometrin mukaan taas suurin osa suomalaisista kokee voivansa vaikuttaa tulevaisuuteen yleisellä tasolla, mutta vaikutusmahdollisuudet tulevaisuuteemme voimakkaasti vaikuttaviin megatrendeihin megatrendeihin koetaan vähäisiksi. 

Miten siis jokainen meistä voi valjastaa erilaisia muutosvoimia kohti reilumpaa, kestävämpää ja innostavampaa tulevaisuutta? Vaikka megatrendit (luonnon kantokyky murenee, hyvinvoinnin haasteet kasvavat, demokratian kamppailu kovenee, kilpailu digivallasta kiihtyy ja talouden perusta rakoilee) piirtävät synkkääkin kuvaa tulevaisuudesta, hyvä uutinen on, ettei tulevaisuus ole ennalta määrätty. Voimme tehdä joka päivä tekoja toivotun tulevaisuuden eteen. Ja vaikka päättäjien ja yritysten käsissä on monia ratkaisun avaimia, myös jokainen meistä pystyy vaikuttamaan aika isoihinkin asioihin pienillä arjen teoilla.

Näin voit vaikuttaa arjessa

Mielenkiintoista muutoksen tekemisessä on, että sitä voi myös tehdä monella eri tasolla ja eri roolissa. Esimerkiksi kestävää arkea voi tehdä kotona itsekseen, mutta siihen voi saada perheen ja ystävät tai jopa oman harrastusporukan mukaan.

Monesti lähdemme ensin muuttamaan itseämme ja omaa arkeamme – olemme muuttujia. Mietimme, miten minä voin elää kestävämmin: muutan ehkä syömistä hiukan enemmän kasvispainotteiseksi tai jätän punaisen lihan kokonaan pois.

Usein siirrymme siitä luontevasti huomaamattamme muuttajaksi, joka innostaa ja inspiroi myös muut muutokseen mukaan. Esimerkiksi kotona saamme muutkin perheenjäsenet syömään eri tavalla tai tarjoamme ystävillemme hyvää kasvisruokaa ja sillä tavalla inspiroimme muutokseen. Voimme tietysti tehdä sitä tietoisemminkin sosiaalisen median kautta tai harrastuspiirissämme.

On hyvä huomata, että muuttuja ja muuttaja on ehkä mukavampi olla kuin pakotettu muutettava, jota jo kontrolloidaan ja jopa käsketään muuttumaan. 

Sitran selvitysten mukaan yksi iso motivaatio kestävälle kuluttamiselle on, että saamme tehdä siitä oman näköistämme elämää. Tämän vuoksi meidän kannattaakin olla etunenässä proaktiivisesti kestävän elämäntapojen muutoksessa, ennen kuin meitä pakotetaan tiettyihin muotteihin.  

Sinua saattaisi kiinnostaa myös

uutiset

Tee uudistunut Elämäntapatesti ja kokeile kestävää elämää

Kun me siis alamme muuttaa omaa tai muiden käyttäytymistä, pitää muistaa kolme tärkeää asiaa. Käyttäytymisen muutokseen tarvitaan osaamista tehdä kyseinen muutos, motivaatiota tehdä muutos sekä mahdollisuus.  

Esimerkiksi kestävyysasioissa ekologisuus tai ympäristöystävällisyys ei motivoi meitä kaikkia muutokseen vaan pitää löytää muita motivaatiotekijöitä. Energiakriisi opetti meitä nopeaan käyttäytymisen muutokseen. Motivaatioksi nousi monella rahansäästö tai yhteisen hyvän edistäminen: vältetään sähkökatkokset ja pidetään huolta, että kaikille riittää energiaa. Energiansäästön osaaminen nousi hurjaa vauhtia. Opimme lukemaan sähkölaskuja ja tajusimme, mikä on lämpimän veden osuus energiakäytössä. Mediassa ja eri kampanjoissa kerrottiin, miten itse kukin voi vaikuttaa omalla toiminnallaan energiatilanteeseen. Hoksasimme, että meidän on mahdollisuus saada aikaan muutosta – ihan vaikka pesemällä pyykit muulloin kuin energiankäyttöpiikin aikaan.

Muutoksenteossa suuri voima on aina se, miten muutosta voi skaalata, eli miten motivoida muut mukaan. Itse ei tarvitse olla täydellinen, ennen kuin lähtee tekemään jo muiden kanssa muutosta. Opimme yhdessä kestävää elämäntapaa jatkuvasti lisää.

Näin voit vaikuttaa päätöksentekoon

Kun puhutaan yksilön muutoksesta, unohdetaan usein, että me voimme vaikuttaa monessa eri roolissa: kotona, mutta myös töissä ja harrastuksissa. Lisäksi voimme vaikuttaa suoraan päätöksentekoon.

Monesti osallisuuspuheessa korostuu alkupiste: ketä kuullaan, kuka saa osallistua ja kuka osaa osallistua. Mutta vaikuttamisen kannalta ainakin yhtä tärkeää on, mitä osallistumisessa tehdään, mitä tuotoksia syntyy ja miten ne kytkeytyvät päätöksenteon eri vaiheisiin.

Päätöksenteon eri vaiheisiin voi kytkeytyä kolmella tavalla. Ensinnäkin pitää vaikuttaa oikeaan aikaan. Eli tehdä oma aloite tai kannanotto sellaiseen aikaan, että siitä voidaan ylipäätään päättää. Esimerkiksi kaavoituksessa voi olla monien vuosien mittaisia vääntöjä. Kunnan talouden suunnittelussa tai vaikka koulujen johtokunnissa taas mennään viikko viikolta tiukan vuosikellon mukaan. Näistä aikatauluista saa tiedon kysymällä kunnantalolta. 

Toiseksi, voi vaikuttaa päätöksentekoon käytettävään tietoon. Eli pyrkii mukaan jo siihen tietopohjaan, jolle päätös tulee aikanaan perustumaan. Voi vaikka laatia muistion päätöksen valmistelijoille – tai kutsua päättäjät hyvissä ajoin kahville ja antaa heille tietoja, kuten Kivinokan kesämaja-alueen puolustajat taannoin tekivät. Kolmanneksi, kannattaa asettua päätöksen valmistelijan asemaan. Eli mennä valmistelijan saappaisiin ja eläytyä hänen tehtäväänsä. Miettiä, miten hänen ajatuksensa voisi kulkea sinun toivomaasi suuntaan. Mitä muuta valmistelija joutuu työnsä puolesta ottamaan huomioon? Mikä olisi tämän valmistelun näkökulmasta toivottava tulevaisuus, jota sinun ehdotuksesi edistää?

Sinua saattaisi kiinnostaa myös

aiheet

Uudet vaikuttamisen tavat

Hyvä esimerkki on Reposalmessa seilaava Vartiosaaren aurinkosähkölautta. Saarelaiset toivoivat tulevaisuutta, jossa saaren virkistyskäyttöä lisätään runsaasti. Vastassa oli tulevaisuuskuva, jossa saareen kaavailtiin mittavaa asuntorakentamista ja isoja siltoja. Saarelaiset tekivät ehdotuksen lautasta Helsingin osallistuvaan budjetointiin OmaStadiin heti sen ensimmäisellä kierroksella vuonna 2018 – eli tarttuivat tilaisuuteen, kun uusi vaikuttamisen kanava aukesi. Aluksi kaupunki arvioi, ettei tällaista lauttaa saada hankittua käytössä olevalla budjetilla. Mutta ehdottajat eivät lannistuneet, vaan pyysivät itse tarjouksia sopivista lautoista ulkomaita myöten – eli hankkivat tietoa valmisteluun. Eikä siinä kaikki, he myös laskivat, miten paljon kävijöitä saareen voisi lautalla tulla ja minkälaisia parannuksia tarvittaisiin polkuihin, opasteisiin, vesijohtoon ja vessoihin – eli tekivät valmistelijan työtä helpommaksi. Saarelaiset kampanjoivatehdotuksensa puolesta, joka sai äänestyksessä 1 626 ääntä ja toteutettiin. Nyt on alkamassa aurinkosähkölautan kolmas liikennöintikesä Reposalmessa.

Muutosta voi tehdä, kun osallistuu suoraan päätöksentekoon ja sen valmisteluun. Näistä joskus byrokraattisistakin prosesseista löytyy vahvoja muutosvoimia.

 Blogi perustuu Sarin ja Paulin puheenvuoroon Maailma kylässä -festivaaleilla 28.5.2023.