1+4 strategista valintaa Suomelle

Sitran ehdotus huomisen päättäjille:
4 strategista valintaa Suomelle

Strategiset tavoitteet

Näiden toteutumiseksi työ jatkuu laajassa yhteistyössä yli vaalikausien.

• Ilmastoa ja luontoa vahvistava talous mahdollistaa Suomen hyvinvoinnin.
• Datan vastuullinen ja kestävä hyödyntäminen on uudistanut Suomen taloutta.
• Demokratia on vahva, monimuotoinen ja uudistumiskykyinen.
• Osaaminen ja sivistys luovat Suomelle kestävää menestystä.

Hallituskauden tavoitteet

Otetaan nämä tavoitteeksi tällä hallituskaudella.

• Suomi tuntee riippuvuutensa ja vaikutuksensa elolliseen ja elottomaan luontoon sekä  luo toimintatavat niiden kestävälle käytölle.  

• Kiertotalous juurtuu Suomeen taloudellisten ohjauskeinojen ja lainsäädännön avulla. 

• Kestävän kehityksen verouudistus ottaa harppauksia. 
• Suomi luo mahdollisuuksia ja toimintatapoja datan liikkumiselle Euroopassa yli sektori- ja organisaatiorajojen. 
• Suomi on ottanut harppauksia digivihreissä investoinneissa. 
• Kansallinen lainsäädäntö ja tukipolitiikka edistävät suomalaisten yritysten mahdollisuuksia hyödyntää ja jakaa dataa. 
• Dataa ja tekoälyä hyödynnetään tehokkaasti ja vastuullisesti julkisten palvelujen tarpeiden ennakoinnissa.  

• Ihmisten osaaminen datatalouden perusteista on parantunut.  
• Suomen terveysala on uudistunut digitalisaation sekä datan avulla ja on kilpailukykyinen kansainvälisesti.  
• Päätöksenteon ja hallinnon jatkuvalle sekä systemaattiselle kehittämiselle on luotu toimintatavat.  
• Otetaan käyttöön demokratiainnovaatioita sekä luodaan hankkeista poikkihallinnollisia.   
• Lainsäädäntöprosessit ovat nykyistä avoimempia ja helpommin seurattavia.  

• Ihmisten informaatiolukutaito ja muut digimaailman tiedot ja taidot, eli digitaalinen sivistys, parantuvat.  
• Elinikäisen oppimisen uudistamista jatketaan ylivaalikautisesti hallinnonrajat ylittäen. 
• Aluekehittämisen ilmiölähtöinen rahoitus takaa eri alueille mahdollisuudet tunnistaa vahvuutensa ja rakentaa yhteistyötä.

Ratkaisut

Sitten töihin! Näillä ratkaisuilla isommat tavoitteet etenevät.

• Vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta lainsäädännöllä.  

• Varmistetaan kiertotalouden edistämisen kunnianhimoinen toimeenpano.  
• Toteutetaan korjausliike, joka tuo Suomen ilmastotoimet 1,5 asteen polulle.  
• Siirretään verotuksen painopistettä miljardiluokassa ilmasto- ja ympäristöhaittojen verotuksen suuntaan.  
• Laaditaan oikeudenmukaisen siirtymän strategia ja toimintasuunnitelma.  
• Luodaan käytännöt ja pelisäännöt datan avaamiseksi, hyödyntämiseksi ja datan jakamisen sekä uudelleenkäytön mahdollistamiseksi.   

• Vauhditetaan digivihreitä investointeja kansallisen suunnitelman avulla, jota valtioneuvoston kanslia seuraa.   
• Reilun datatalouden perusteiden opetukselle luodaan ja toteutetaan suunnitelma.  
• Toteutetaan Datasta kasvua -yritysohjelma pk-yritysten tueksi.  
• Muutetaan lainsäädäntöä sekä ohjaus- ja valvontakäytäntöjä tekoälyn käytön lisäämiseksi julkisella sektorilla.  
• Käynnistetään lainsäädäntöuudistus hyvinvointi- ja terveysalan tutkimuslakien yhtenäistämiseksi. 
• Laaditaan ja toteutetaan hyvinvointi- ja terveyssektorille uusi kansallinen strategia ja tehokas toimeenpano.  
• Luodaan reilun datatalouden EU-toimintasuunnitelma yhteistyössä yritysten kanssa.  
• Kootaan julkiset osallistumispalvelut yhdeksi vuorovaikutteiseksi demokratiapalveluksi.  
• Luodaan ja toteutetaan osallisuuden kehitysohjelma. 
• Toteutetaan lainsäädäntöprosessin kehittämishanke yhteistyössä eduskunnan kanssa. 

• Kokeillaan ilmiöpohjaista budjetointi- ja johtamismallia.  
• Toteutetaan kansallinen digitaalisen sivistyksen projekti. 
• Innovaatioraha kasvattaa ihmisten informaatiokestävyyttä.  
• Parlamentaarinen työryhmä varmistaa ylivaalikautisesti jo asetettujen, ilmiölähtöisten elinikäisen oppimisen tavoitteiden edistymistä.  
• Elinikäiseen oppimiseen luodaan uusi strateginen yhteistyön malli.  

• Luodaan ja toteutetaan suunnitelma osaamisdatan käyttöönotosta.  
• Laajennetaan ohjaus- ja työllisyyspalvelujen saatavuus koskemaan kaikkia työikäisiä. 

Johdanto: Huomisen Suomen hyväksi

Maailmantilanne edellyttää pitkäjänteistä päätöksentekoa

Moni asia on muuttunut lyhyessä ajassa. Suomi on kokenut harvinaisen pandemian. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 rikkoi ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme kantavia pilareita. Koronakriisin ja Ukrainan sodan seuraukset rasittavat talouttamme jo aiemmin tuntemiemme haasteiden, kuten väestön vanhenemisen, lisäksi. Suomalaista demokratiaa nakertaa salakavalasti tilanne, jota OECD kutsuu suomalaiseksi paradoksiksi: Ihmiset luottavat julkisiin instituutioihin ja demokratiaan, mutta kokevat samalla, etteivät he voi vaikuttaa poliittisiin päätöksiin, eivätkä prosessiin, jolla päätökset tehdään.  

“

Myllerryksen keskellä on tärkeää pystyä katsomaan kauas. Megatrendien kuvaamat pitkän aikavälin kehityskulut eivät ole kadonneet minnekään

Myllerryksen keskellä on tärkeää pystyä katsomaan kauas. Megatrendien kuvaamat pitkän aikavälin kehityskulut eivät ole kadonneet minnekään, vaan akuutit kriisit voivat jopa kiihdyttää muutoksia. Luonnon kantokyky murenee, hyvinvoinnin haasteet kasvavat, demokratian kamppailu kovenee, kilpailu digivallasta kiihtyy ja talouden perusta rakoilee.

Suomi ja maailma ovat aikamme tärkeimmän teknologisen ja taloudellisen murroksen kynnyksellä. Yhtäältä ilmastokriisi ja luontokato on ratkaistava, jotta voimme rakentaa kestävän hyvinvointiyhteiskunnan. Riippuvuutemme Venäjältä tuotavista polttoaineista täytyy katkaista myös turvallisuussyistä ja energian omavaraisuutta lisätä. Toisaalta digitalisaatio ja datatalous mahdollistavat hyvinvoinnin ja työn tuottavuuden voimakkaan kasvun. Kaikki tämä edellyttää investointeja ja osaamista.

Suomen pitää kehittää demokratiaa myös kriisiaikana. Demokratian turvaamiseksi maailmalta löytyy toimivia esimerkkejä uusista tavoista, joilla ihmiset voivat olla mukana poliittisissa prosesseissa ja vahvistaa parlamentaarista päätöksentekojärjestelmäämme. Osallistuminen, kuulluksi tuleminen ja dialogi lisäävät luottamusta ja turvallisuudentunnetta yhteiskunnassa.

“

Kyky tulevaisuusajatteluun ja muutokseen parantavat ihmisten hyvinvointia ja kasvattavat resilienssiä, eli valmiutta kohdata isoja muutoksia ja kriisejä, ja palautua niistä vahvempana.

Kaikki tämä sekä kyky tulevaisuusajatteluun ja muutokseen parantavat ihmisten hyvinvointia ja kasvattavat resilienssiä eli valmiutta kohdata isoja muutoksia ja kriisejä, ja palautua niistä vahvempana. Kun ihmiset voivat hyvin, myös Suomi voi hyvin, ja kokonaisturvallisuutemme vahvistuu.

Visio Suomesta 2035: Tavoittelemme reilua, kestävää ja innostavaa tulevaisuutta

Sitran visio on, että Suomi ja suomalaiset menestyvät rakentamalla reilua, kestävää ja innostavaa tulevaisuutta, jossa ihmiset voivat hyvin maapallon kantokyvyn rajoissa.

Olemme joutuneet huomaamaan, että ei ole yhdentekevää, millaisilla arvoille yhteiskuntaa ja tulevaisuutta rakennetaan. Tähtäämme tulevaisuuteen, jossa hyvinvoinnin perustana ovat pohjoismaiset ihanteet yhdistettynä eurooppalaiseen arvopohjaan: yhdenvertaisuus, tasa-arvo, luonnon arvostus, laaja-alainen sivistys, oikeusvaltioperiaate, demokratia sekä reiluus. Uskomme, että yhteisiä maailmanlaajuisia haasteita ratkotaan monenkeskisessä kansainvälisessä yhteistyössä ja kansainvälisyys luo Suomelle vakautta ja vaurautta.

“

Viheliäisiä ongelmia ratkovat yhdessä poliittiset päättäjät ja kansalaiset, julkinen ja kolmas sektori ja elinkeinoelämä sekä tiede ja tutkimus.

Suomen kestävä hyvinvointi perustuu ekologisesti kestävälle, kilpailukykyiselle ja reilulle taloudelle, joka luo kestävää kasvua ja uusia tasa-arvoisia mahdollisuuksia ihmisille, yrityksille ja kaikille yhteiskunnan toimijoille. Yksittäisille ihmisille tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jokaisella on mahdollisuus oppia uutta ja kehittyä läpi elämän. Innovatiivinen teknologia tukee ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Kestävä hyvinvointi rakentuu myös demokratiasta ja osallisuudesta, jotka edistävät kansalaisten luottamusta toisiinsa, yhteiskunnan eri toimijoihin ja tulevaisuuteen. Demokratian ydinarvoja on vihapuheesta vapaa sananvapaus, joka varmistaa moniäänisen ja elinvoimaisen yhteiskunnallisen keskustelun.

Viheliäisiä ongelmia ratkovat yhdessä poliittiset päättäjät ja kansalaiset, julkinen ja kolmas sektori ja elinkeinoelämä sekä tiede ja tutkimus. Reilun ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen vaatii tietoa ja osaamista, innostusta, rohkeita päätöksiä ja laajaa yhteistyötä.

VALINTA 1

Ilmastoa ja luontoa vahvistava talous mahdollistaa Suomen hyvinvoinnin

Tätä tavoittelemme

Suomessa ymmärretään, että ihmisten hyvinvointi on täysin riippuvainen ilmaston ja luonnon hyvästä tilasta. Luontokatoa, ilmastokriisiä ja luonnonvarojen ylikulutusta on ratkottu kokonaisuutena. Energiaturvallisuutemme on vahvempi, koska Suomi on irtautunut fossiilisista polttoaineista sekä kasvattanut energia- ja raaka-aineomavaraisuuttaan. Suomi tuntee riippuvuutensa ja vaikutuksensa elolliseen ja elottomaan luontoon sekä sen tarjoamiin palveluihin. Käytämme luontopääomaa kestävästi ja sen kasvattamiseksi on otettu käyttöön kestäviä, kansainvälisestikin kiinnostavia keinoja, kuten kiertotalous- ja markkinapohjaisia ratkaisuja. Kehittämällä sekä ammatillista että arjen osaamista olemme luoneet pohjan kestävälle taloudelle.

Miksi muutos on välttämätön?

Elämme ajassa, jossa Suomelta vaaditaan huoltovarmuutta, iskunkestävyyttä ja energiaomavaraisuuden vahvistamista. Ilmasto- ja luontoratkaisut sekä kiertotalous vastaavat haasteeseen: ne lisäävät puhdasta ja kestävää energiaa, edistävät talouden vakaata kehitystä ja mahdollistavat kestävän kasvun, viennin ja työpaikkojen syntymisen.

Kiertotalouden merkitys on korostunut entisestään, kun raaka-aineista on pulaa ja globaalit toimitusketjut muuttuvat epävarmoiksi. On selvää, ettei talouden ja hyvinvoinnin kasvu voi enää syntyä luonnonvarojen suruttomasta käytöstä. Nyt tarvitaan fiksumpia talouden sekä arjen toimintamalleja, joiden myötä kulutus ei lopu, mutta se muuttaa muotoaan kestävämpään suuntaan.

Lopulta keskeinen syy ekologiseen kestävyyskriisiin on, ettemme ole tunnistaneet talouden perustavanlaatuista riippuvuutta luontopääomasta ja sen tuottamista hyödyistä. Kulutamme kansallista luontopääomaamme tuhlailevasti, ja kulutuksemme haitalliset vaikutukset näkyvät myös Suomen rajojen ulkopuolella. Suunta on käännettävä, jotta Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle.

VALINTA 2

Datan vastuullinen ja kestävä hyödyntäminen on uudistanut Suomen taloutta

Tätä tavoittelemme

Datan tehokas käyttö ja reilut pelisäännöt ovat auttaneet Suomea parantamaan kilpailukykyä ja ratkaisemaan kestävyyskriisiä. Suomi on kansainvälisesti edelläkävijä datan innovatiivisessa hyödyntämisessä, ja datatalous kasvaa Suomessa nopeammin kuin verrokkimaissa. Yritykset ovat oppineet luomaan uusia liiketoimintamalleja ja hyödyntävät ja jakavat monipuolisesti dataa parantaakseen kilpailukykyään. 

Datatalouden toimintatavat ja ratkaisut ovat auttaneet Suomea siirtymään hyvinvointia, ilmastoa ja luontoa vahvistavaan talouteen. Julkinen sektori on luonut datan ja tekoälyn tehokkaammalla käytöllä parempia palveluita, jotka perustuvat eurooppalaiseen arvopohjaan. Ihmiset hyötyvät uusista dataan perustuvista palveluista ja kykenevät hallitsemaan tuottamaansa tai luovuttamaansa dataa. Datatalouden perusteista on tullut kansalaistaito. Sen avulla ihmisten datatalouden osaaminen on vahvistunut. Heillä on intoa vaikuttaa ja perehtyä digitaalisissa ympäristöissä itseään koskeviin asioihin.

Miksi muutos on välttämätön?

Hyvistä digitaalisista valmiuksista huolimatta Suomen kilpailukyky ei kehity riittävästi. Eurooppalaisen datatalouden arvo kasvaa kaksinkertaisesti muuhun talouteen verrattuna, mutta näin ei tapahdu Suomessa. Maamme uhkaa jäädä jälkeen datatalouden kehityksessä, mikäli toimenpiteisiin ei ryhdytä.

Erityisesti pk-yrityksiltä puuttuu osaamista ja kykyä muuttaa toimintatapojaan ja liiketoimintamallejaan. Lisäksi data on hajallaan eikä selkeitä pelisääntöjä tai malleja sen jakamiseen ole. Myös lainsäädäntö on epäselvää. Nykyinen julkishallinnon malli pitää yllä datan siiloutumista sekä hidastaa uusien palvelujen ja toimintamallien kehittämistä.

Suomi on jäämässä jälkeen digivihreissä investoinneissa verrokkimaista, kuten Ruotsista. Perinteiset keinot eivät enää riitä; on valittava strategiset alat, jotka palvelevat digivihreää siirtymää. Panoksena on ympäristön ja suomalaisen hyvinvointivaltion kestävyys.

Datatalouden toimintamalli ei ole riittävän reilu ja läpinäkyvä. Internet-maailman ansaintalogiikka voimistaa datan keskittymistä sekä käyttäjien profilointia. Ihmiset eivät pysty seuraamaan, miten heidän tietojaan kerätään ja käytetään. Heillä ei ole tarpeeksi osaamista ja tietoa datatalouden perusteista sekä pelisäännöistä.

VALINTA 3

Demokratia on vahva, monimuotoinen ja uudistumiskykyinen

Tätä tavoittelemme

Demokratian kehittäminen on strateginen painopiste ja sitä tehdään monipuolisesti. Jatkuva kehittäminen nähdään kansallisena, sektorirajat ylittävänä tulevaisuusinvestointina. Keskeistä on niin instituutioiden uudistaminen, ihmisten vaikutusmahdollisuuksien ja -kokemusten parantaminen kuin kansalaisten digitaalisen informaatiolukutaidon tukeminen.

Vaalien rinnalla on tarjolla uusia, innostavia osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja eri hallinnon tasoilla. Tämä parantaa ihmisten luottamusta päätöksentekoon ja toisiinsa. Ihmisten halu ja mahdollisuus osallistua monin tavoin yhteiskunnan kehittämiseen lisää luottamusta ja kykyä tehdä yhteiskunnassa tarvittavia muutoksia, esimerkiksi matkalla kohti hyvinvointia, ilmastoa ja luontoa vahvistavaa taloutta sekä innovatiivista datankäyttöä. Osallistuminen myös kasvattaa ihmisten kykyä toimia ja sopeutua nopeasti muuttuvassa maailmassa ja informaatioympäristössä.

Miksi muutos on välttämätön?

Demokratiaa haastetaan ennennäkemättömän voimakkaasti niin demokraattisten järjestelmien sisä- kuin ulkopuolelta. Myös demokratiaindikaattorit ovat olleet maailmanlaajuisesti laskusuunnassa jo vuosia. Demokratian heikkenemisen kierre näkyy Suomessakin: Ihmiset äänestävät entistä vähemmän vaaleissa ja kokevat, ettei heillä ole vaikutusmahdollisuuksia. Yhä harvemmat osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnallisiin asioihin ja siten kuilu heidän sekä passiivisiksi jäävien ihmisten välillä kasvaa.

Demokratiaa pitää sekä puolustaa että uudistaa. Muutos on välttämätön, koska ympäröivä maailma ja erityisesti informaatioympäristömme on viime vuosikymmeninä muuttunut nopeammin kuin demokraattiset instituutiomme ja toimintatapamme. Tästä esimerkkinä on vaalikeskeisyys. Tarvitsemme myös nykyistä parempaa kykyä tunnistaa disinformaatiota, ymmärrystä digitaalisen vallankäytön mekanismeista, sekä siitä, miten käsityksiimme ympäröivästä maailmasta vaikutetaan.

Tarvitsemme demokratiakäsityksemme monipuolistamista – miten instituutiot toimivat jatkossa, millaista niiden vuorovaikutus on ihmisten kanssa ja miten ihmiset voivat osallistua. Monimuotoisella, ihmislähtöisellä demokratialla on monimutkaistuvassa maailmassa parhaat edellytykset puolustaa ja uudistaa suomalaisen luottamusyhteiskunnan perinnettä sekä pitää kaikki ihmiset mukana yhteiskunnan kehittämisessä. Se on pienelle maalle kilpailukykytekijä.

VALINTA 4

Osaaminen ja sivistys luovat Suomelle kestävää menestystä

Tätä tavoittelemme

Ihmisillä on kokonaisvaltainen käsitys osaamisestaan ja sen hyödyntämisen mahdollisuuksista. Uuden oppiminen on mahdollista jokaiselle, elämän kaikissa vaiheissa. Kehitämme omaaosaamistamme sujuvasti erilaisissa tilanteissa ja paikoissa – niin työssä, oppilaitoksissa ja korkeakouluissa kuin vapaa-aikanammekin.

Suomen siirtymä hyvinvointia, ilmastoa ja luontoa vahvistavaan talouteen sekä käyttämään dataa innovatiivisesti ovat uudistaneet arkemme sivistystä sekä ammatillista osaamistamme. On luotu uusi osaamisjärjestelmä, jossa kaikilla koulutusasteilla, vapaassa sivistystyössä sekä muussa oppimisessa vahvistetaan ihmisten taitoja ymmärtää sekä ja toteuttaa siirtymää. Panostukset osaamisen kehittämiseen nähdään kansantaloutta vahvistavina pitkän aikavälin investointeina.

Elinikäisen oppimisen ilmiölähtöisestä johtamisesta ja pitkäjänteisestä kehittämisestä on syntynyt kokonaisuus, joka perustuu verkostomaiseen johtamismalliin. Kehittämistyöllä on käytössään dataa osaamisesta, mikä antaa kattavan ja ajantasaisen kuvan kansallisesta osaamispääomasta.

Suomessa koulutusala käy tiivistä vuoropuhelua työelämän, tutkimuksen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Se auttaa huomaamaan erilaisia erilaisissa oppimisympäristöissä – myös arjessa – syntyvää osaamista sekä tunnistamaan työelämän ja ihmisten erilaisia tarpeita. Vuoropuhelu myös uudistaa koulutusjärjestelmää ja kehittää opettajien osaamista.

Miksi muutos on välttämätön?

Edellä avatut, aikamme suuret muutoshaasteet, tavoiteltava tulevaisuus ja tarvittava muutosnopeus kyseenalaistavat paitsi nykyjärjestelmät, myös osaamisemme, arvomme ja ihanteemme. Ihmisten ja yhteisöjen kyky sekä mahdollisuudet vastata tilanteeseen vaihtelevat.

Samaan aikaan väestön vanheneminen ja väheneminen erilaistaa alueita. Osaajapula koskettaa kaikkia alueita Suomessa, mutta eri tavoin. Elinkeinorakenteen muutos, kuten mikro- ja pk-yritysten merkityksen kasvu, on vaikuttanut siihen, miten työntekijöiden osaamista kehitetään. Yhteiskunnan monimuotoistuessa osaamistakin syntyy monin eri tavoin, eikä sitä aina osata tunnistaa sen hyödyntämiseksi.

Jatkuvan oppimisen parlamentaarinen uudistus luo edellytyksiä pitkäjänteiselle elinikäisen oppimisen politiikalle. Kuitenkin osaamisen kehittämiseen investoidaan kaikilla sektoreilla vähemmän kuin olisi taloudellisesti kannattavaa. Osaamisen kehittämisen kustannuksia arvioidaan lyhytjänteisesti ja yksipuolisesti. Työn ulkopuolelle jäämisen kustannukset julkiselle taloudelle olivat vuonna 2019 yli 18 miljardia euroa. Työelämän ja eläkkeellä olemisen raja on muuttunut joustavammaksi, mutta haasteena on saada työelämän ulkopuolella olevat takaisin työelämään.

Valmiutemme suunnata kohti uudistuvaa demokratiaa, kestävämpää taloutta sekä datan vastuullista hyödyntämistä tarvitsee elinikäistä oppimista.

Tiivistelmä

Tulevaisuustalo Sitran kehittämä hallitusohjelman strateginen malli auttaa Suomea tekemään vastuullisia valintoja, jotka rakentavat pitkäjänteisesti reilua, kestävää ja innostavaa tulevaisuutta. Malli lähtee yhdessä luodusta visiosta, etenee yli vaalikauden ulottuviin strategisiin tavoitteisiin, täsmentyy hallituskauden tavoitteiksi ja muuttuu toiminnaksi ratkaisuehdotusten kautta. Päämääränä on, että ihmiset voivat hyvin maapallon kantokyvyn rajoissa.

Maailmantilanne edellyttää päätöksenteolta strategista, yli vaalikausien ulottuvaa otetta. Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat rikkoneet niin ihmisten turvallisuudentunnetta kuin politiikan kantavia pilareitakin. Samaan aikaan pitkän aikavälin kehityskulut, megatrendit, eivät ole kadonneet minnekään.

Olemme aikamme tärkeimmän teknologisen ja taloudellisen murroksen kynnyksellä. Ratkaistavana ovat niin ilmastokriisi kuin luontokatokin. Emme ole tunnistaneet talouden perustavanlaatuista riippuvuutta elolliseen ja elottomaan luontoon. Luonnonvarojen tuhlailevasta käytöstä on siirryttävä kohti fiksumpia, kokonaisvaltaisempia talouden sekä arjen toimintamalleja, jotka taklaavat paitsi kestävyyskriisiä, myös huoltovarmuuden ja energiaomavaraisuuden haasteita.

Samaan aikaan digitalisaatio ja datatalous tarjoaisivat mahdollisuuksia. Mutta Suomen datatalous ei kehity hyvistä digitaalisista valmiuksista huolimatta ja maamme on jäämässä jälkeen digivihreissä investoinneissa.

Demokratiaa haastetaan nyt ennennäkemättömän voimakkaasti ja se kaipaa vahvistamista uusin tavoin, jotta voimme tulla kuulluksi ja tuntea olomme turvalliseksi. Ihmisillä ei ole tarpeeksi osaamista eikä tietoa datatalouden tai digitaalisen osallistumisen perusteista sekä pelisäännöistä.

Valmiutemme suunnata kohti kestävämpää taloutta, datan vastuullista hyödyntämistä sekä uudistuvaa demokratiaa tarvitsee elinikäistä oppimista.

Ehdotettu strateginen malli vastaa yhteen kietoutuviin haasteisiin ja kannustaa katsomaan kauas kohti tavoiteltavaa visiota, mutta toimimaan lähellä. Sitra ehdottaa mallin lisäksi neljää, yli vaalikauden ulottuvaa strategista tavoitetta:

• Ilmastoa ja luontoa vahvistava talous mahdollistaa Suomen hyvinvoinnin. Suomessa ymmärretään, että ihmisten hyvinvointi on täysin riippuvainen ilmaston ja luonnon hyvästä tilasta. Luontokatoa, ilmastokriisiä ja luonnonvarojen ylikulutusta on ratkottu kokonaisuutena.
• Datan vastuullinen ja kestävä hyödyntäminen on uudistanut Suomen taloutta. Datan tehokas käyttö ja reilut pelisäännöt ovat auttaneet Suomea parantamaan kilpailukykyä ja ratkaisemaan kestävyyskriisiä.
• Demokratia on vahva, monimuotoinen ja uudistumiskykyinen. Demokratian kehittäminen on strateginen painopiste ja sitä tehdään monipuolisesti.
• Osaaminen ja sivistys luovat Suomelle kestävää menestystä. Ihmisillä on kokonaisvaltainen käsitys osaamisestaan ja sen hyödyntämisen mahdollisuuksista.

Tavoitteiden valitseminen parantaa Suomen kestävää taloutta ja kilpailukykyä, kehittää demokratiaa sekä turvaa suomalaisten hyvinvoinnin ja kyvyn toimia muuttuvissa olosuhteissa sekä kohdata häiriöitä ja kriisejä. Ylivaalikautiset strategiset tavoitteet on purettu mallin mukaisesti 15:ksi hallituskauden tavoitteeksi sekä 23 ratkaisuehdotukseksi.

Taustalla on Sitran pitkäjänteinen tulevaisuustyö sekä visio reilusta, kestävästä ja innostavasta tulevaisuudesta. Ehdotukset pohjautuvat Sitran selvityksiin sekä kokeilu- ja kehitystyöhön.

Sammanfattning 

Regeringsprogrammets strategiska modell, utvecklad av framtidshuset Sitra, hjälper Finland att göra ansvarsfulla val som bidrar långsiktigt till en rättvis, hållbar och inspirerande framtid. Modellen utgår från en gemensam vision, fortsätter till de strategiska målen som gäller över en valperiod, specificeras som mål för en regeringsperiod och blir slutligen till verksamhet genom lösningsförslag. Målet är att människorna ska må bra inom ramen för jordklotets bärkraft.  

Världsläget förutsätter att beslut fattas strategiskt och över flera valperioder. Coronapandemin och kriget i Ukraina har slagit sönder människornas känsla av trygghet och politikens bärande pelare. Samtidigt har de långsamma utvecklingsgångarna, megatrenderna, inte försvunnit.  

Vi befinner oss inför vår tids viktigaste teknologiska och ekonomiska vändpunkt. Vi borde lösa såväl klimatkrisen som minskningen av biologisk mångfald. Vi har inte insett ekonomins grundläggande beroende av den levande och icke-levande naturen. I stället för att slösa naturresurserna borde vi flytta oss mot smartare, mer heltäckande operativa modeller i vår ekonomi och vardag för att bekämpa hållbarhetskrisen och utmaningarna med underhållssäkerheten och energisjälvförsörjningen.  

Samtidigt kunde digitaliseringen och dataekonomin erbjuda oss olika möjligheter. Finlands dataekonomi utvecklas inte trots vår goda digital beredskap, och vårt land håller på att bli efter vad gäller digigröna investeringar.  

Demokratin står nu inför oerhört starka utmaningar, och därför borde den stärkas på nya sätt för att vi ska kunna bli hörda och känna oss säkra. Människorna har inte tillräckligt stark kompetens eller kunnande i dataekonomi eller i den digitala delaktighetens grunder och spelregler.  

För att kunna ta steg mot en mer hållbar ekonomi, ansvarsfullt utnyttjande av data och en modern demokrati behöver vi livslångt lärande.  

Den förslagna strategiska modellen svarar på dessa sammanflätade utmaningar och uppmanar oss att rikta blickarna mot visionen i horisonten men ändå vara verksamma på nära håll. Utöver modellen föreslår Sitra fyra strategiska mål som sträcker sig över valperioden:  

• En ekonomi som stärker klimatet och naturen gör Finlands välbefinnande möjligt. I Finland förstår vi att människornas välbefinnande beror helt på klimatets och naturens goda tillstånd. Minskningen av biologisk mångfald, klimatkrisen och överkonsumtionen av naturresurser har lösts som en helhet.  
• Ansvarsfullt och hållbart utnyttjande av data har förnyat Finlands ekonomi. Effektiv användning av data och rättvisa spelregler har hjälpt till att förbättra Finlands konkurrenskraft och lösa hållbarhetskrisen.  
• Demokratin är stark och mångsidig och besitter förnyelseförmåga. Demokratins utveckling är en strategisk prioritet och görs mångsidigt.  
• Kompetens och bildning ger Finland hållbar framgång. Människorna har en heltäckande uppfattning av sina kompetenser och hur de kan utnyttja dem.  

  
Valet av dessa mål förbättrar Finlands hållbara ekonomi och konkurrenskraft, utvecklar demokratin och säkrar finländarnas välbefinnande och förmåga att hantera föränderliga omständigheter och möta störningar och kriser. De strategiska målen som sträcker sig över en valperiod har enligt modellen indelats i 15 mål för regeringsperioden och 23 lösningsförslag.   
 
I bakgrunden är Sitras långsiktiga framtidsarbete och vision om en rättvis, hållbar och inspirerande framtid. Förslagen grundar sig på Sitras utredningar samt på experimentellt arbete och utvecklingsarbete.   

Summary 

The Strategic Government Programme model developed by the Finnish innovation fund Sitra helps Finland make responsible choices that support the long-term goal of achieving a fair, sustainable and inspiring future. The model is based on a jointly created vision covering strategic goals that span parliamentary terms. These are further specified for each government term and translated into actions through proposed measures. The aim is that people prosper within the limits of the earth’s carrying capacity. 

The global situation requires a strategic approach to decision-making that extends beyond single parliamentary terms. The coronavirus pandemic and the war in Ukraine have eroded people’s sense of security and unsettled political life. In the meantime, megatrends have not disappeared. 

We are on the cusp of the most groundbreaking technological and economic transformation of our time. We have a climate crisis and biodiversity loss to contend with. We have failed to acknowledge our economy’s fundamental dependency on natural assets, both biotic and abiotic. We must make the transition from the reckless exploitation of natural resources towards smarter, more holistic economic models and everyday practices that can tackle the sustainability crisis as well as the challenges to the security of energy supply and energy self-sufficiency. 

These needs coexist with the new opportunities offered by digitisation and the data economy. And yet, Finland’s data economy is not making progress despite its great digital potential and the country is at risk of falling behind in digital green investments. 

Democracy is currently under attack in an unprecedented manner. To defend its premise, we need to reinforce democratic development through new methods that ensure our voices continue to be heard and we can restore our sense of security. People are lacking key skills and knowledge about the rules and principles of the data economy and digital participation. 

Our readiness to progress towards a more sustainable economy, the responsible use of data and a renewed concept of democracy requires lifelong learning. 

The proposed strategic model serves as a response to a multitude of interlinked challenges and encourages policymakers to keep their sights on a distant visionary horizon while taking timely and relevant actions today. To support the model, Sitra is advocating four additional long-term strategic goals that span parliamentary terms. 

• An economy that serves the needs of the climate and nature will pave the way for Finland’s future prosperity. In Finland, we understand that people’s well-being is entirely dependent on the state of the climate and nature. Biodiversity loss, the climate crisis and the overconsumption of natural resources should be tackled simultaneously. 
• The responsible and sustainable use of data has regenerated the Finnish economy. The efficient use of data and fair rules have helped Finland to sharpen its competitive edge and advance its work to resolve the sustainability crisis.  
• Democracy is strong, multidimensional and dynamic. Developing democracy is a strategic priority that should be promoted on many levels.  
• Competence and education are vital to sustained success in Finland. People have a deep awareness of their capabilities and the opportunities to use their potential.  

 Adopting a selected set of aims will improve Finland’s sustainable economy and competitiveness while supporting democratic development and securing the prosperity of a resilient Finland as it navigates the changing circumstances in the face of disruptions and crises. The model breaks down the long-term strategic goals into 15 government-term objectives and 23 proposed solutions. 
 
The work is the fruit of Sitra’s long-term efforts and its vision for a fair, sustainable and inspiring future. The proposals are based on Sitra’s studies, pilot projects and development work.

(Julkaisua on päivitetty 3.4.2023 vastaamaan päivitettyjä Megatrendejä sekä ratkaisuehdotusten tilannetta.)