Vuoden 2022 puheenaiheet, yllätykset ja mahdollisuudet

Vuonna 1973 ilmestyi elokuva ”Maailma vuonna 2022” (Soylent green). Elokuvan tapahtumat sijoittuvat dystooppiseen maailmaan, jossa ilmaston lämpeneminen, ympäristötuhot ja väestön kasvu ovat johtaneet resurssipulaan, laajamittaiseen köyhyyteen ja eriarvoisuuteen. Ihmiset jonottavat uusia Soylent-yhtiön ravintokeksejä, kunnes murhatutkimuksen yhteydessä elokuvan päähenkilö saakin selville, että keksit on valmistettu ihmisistä merten leväviljelmien kuoltua.

Miltei 50 vuotta vanhaksi elokuvaksi siinä on monia tuttuja teemoja, jotka taustoittavat myös ensi vuotta. Ihan niin dystooppisessa maailmassa kuin mitä elokuvassa kuvataan emme onneksi elä, eikä ihmisistä valmistettuja ravintokeksejäkään ole markkinoilla. Ilmastokriisi, köyhyys ja eriarvoisuus ovat kuitenkin globaalia arkipäivää. Elokuva ei luonnollisesti ole mikään ennuste, mutta se voi herättää ajattelemaan monia meneillään olevia ja mahdollisia muutoksia.

“

Tulevaisuus on yllättävällä tavalla yllättävä.

Lyhyemmän tähtäimen, kuten ensi vuoden tapahtumia pohtiessa kannattaakin lähteä liikkeelle pidemmän aikavälin muutoksista, vaikkapa megatrendeistä. Miten laajat, globaalit muutokset näkyvät ensi vuonna ja paikallisesti? Samalla on syytä pitää aistit avoinna yllättävämmille tapahtumille, koska jos viime vuosista jotain voi ottaa opiksi, niin sen, että tulevaisuus on yllättävä.

Mitä siis ovat vuoden 2022 puheenaiheet ja mahdolliset yllätykset? Olemme koonneet tähän artikkeliin muutamia teemoja, joista voi jatkaa keskustelua vaikkapa vuodenvaihteen (etä)juhlissa. Esiin nostetut teemat eivät ole ennusteita, vaan megatrendien megatrendien ja heikkojen signaalien heikkojen signaalien pohjalta tehtyjä tulkintoja. Olemme jaotelleet ne kuuteen arkea lähellä olevaan paikkaan ja tilanteeseen. Samaa jaottelua käytetään myös tammikuussa ilmestyvässä heikot signaalit -selvityksessä.

Kotona: eloa koronan kanssa kodin rajojen hämärtyessä

Koti tulee tutuksi myös vuonna 2022. Kolmannen koronavuoden käynnistyessä käy viimeistäänkin selväksi, ettei kyse ole enää väliaikaisesta poikkeustilasta, josta olisi mahdollista palata maaliskuuta 2020 edeltävään aikaan. Korona ja sen monenlaiset välilliset vaikutukset tulevat yllättämään vielä useampaan kertaan, vaikka osaammekin koko ajan paremmin luovia epävarmuudessa. Opimme kreikkalaisia aakkosia yhä pidemmälle, kun koronavariantit pääsevät kehittymään. Huomaamme, mitä käytännössä tarkoittaa se, että niin kauan kuin kaikki eivät ole rokotettuja, kukaan meistä ei ole suojassa.

Korona dominoi siis edelleen puheenaiheita myös vuonna 2022, jolloin huomio kohdistuu tehosteiden jakamisen ja globaalin rokotekattavuuden lisäksi lasten rokottamiseen sekä koronan sosiaaliseen velkaan ja jälkihoitoon. Vuonna 2021 kauhistelimme nuorten ahdistus- ja masennusoireilun kasvua, raakoja väkivallantekoja, jengiytymisen kovenemista pääkaupunkiseudulla sekä terroriepäilyä. Olisiko vuonna 2022 aika keskustella siitä, mikä yhteiskunnassamme on rikki, kun nuoret voivat näin huonosti? Ja etenkin, mitä voimme tehdä, jotta suunta muuttuisi? Yhdysvalloissa muutamat järjestöt julkistivat syksyllä lasten mielenterveyden kansallisen hätätilan saadakseen päättäjiin vauhtia.

Mitä jos korona on tullut jäädäkseen? Miten yhteiskuntamme toimii, miten terveydenhuoltojärjestelmämme kestää? Vuoden 2021 aikana koronapassi mahdollisti yhteiskunnan avaamisen ja paine niiden käytön laajentamiseen voi lisääntyä, samoin keskustelu rokotusten pakollisuudesta, mistä on jo viitteitä maailmalla. Tilanteet rokottamattomien ja rokotettujen välillä voivat helposti kärjistyä. Alkavatko rokottamattomat muodostaa omia “paratiisejaan”, tiloja ilman sääntelyä ja rajoituksia (vrt. veroparatiisit)? Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa kommentoi koronan sosiaalisia oireita Talouselämässä toteamalla, että tarvitsemme lisää ratkaisukeskeisyyttä, yhteisvastuullisuutta ja muiden sietämistä sekä aikuista tulevaisuudenuskoa, joka myöntää ja hyväksyy ihmisten väliset ristiriidat ja sen, ettei päätösten tueksi ole varmaa tietoa. Hän summaa osuvasti, että “luvassa ei ole kriisitilan kauniisti päättävää auringonlaskua, vaan sumuisen päivän tuhruinen auringonnousu”.

Kotona vietetty aika on lisääntynyt, minkä vuoksi koti saa uudenlaisia merkityksiä. Kotiin on siirtynyt enemmän niitä toimintoja, joita ennen tehtiin kodin ulkopuolella – työtä, opiskelua, harrastuksia, kulttuurielämyksiä, ostoksia ja muita palveluita. Koti on edustanut yksityisyyden aluetta, mutta rajat sekä yksityisen ja julkisen että fyysisen ja virtuaalisen välillä alkavat hämärtyä. Korona on vauhdittanut kotiin toimitettavien palveluiden kysyntää ja kehittymistä ja tilanteen pitkittyminen ja elintapojen muuttuminen voi synnyttää niitä uusille lähi- ja kotiin toimitettaville palveluille. Mitä voisi seuraavaksi toimittaa suoraan kotiovelle? Entä miten käy suomalaisten mökki-innostukselle tai matkailun tulevaisuudelle koronatilanteen ja rajoitusten vuoroin löysentyessä ja tiukentuessa? Kun kotinurkista on mahdollista taas irrottautua, onko kotimaan matkailu vakiinnuttanut asemaa houkuttelevana kestävänä vaihtoehtona?

Mitä tapahtuu asuin- ja elinkustannuksille vuoden 2022 aikana? Loppuvuodesta taloudessa on seurattu energian hinnan nousua sekä inflaation kiihtymistä pitkään jatkuneen matalan kauden jälkeen, mikä näkyy kotitalouksissa kustannusten nousuna. Euroopan keskuspankki odottaa inflaation hidastuvan tulevan vuoden aikana, mikäli kulutustuotteiden kysyntä ja tarjonta kohtaavat taas paremmin. Keskinäisriippuvaisessa maailmassa voi tapahtua kuitenkin yllättäviäkin hintojen heilahteluja niin pandemian, ilmastonmuutoksen kuin geopoliittisten tapahtumien ja talouspakotteiden seurauksena. Inflaatiokehityksestä riippuen myös korot voivat lähteä nousuun, mikä voi näkyä ikävänä yllätyksenä esimerkiksi asuntovelallisen kukkarossa.

Seuraa myös näitä:

• Lapset ja internet
• Kotoilu: puutarhanhoito, kotikuntoilu, remontointi, lähiretkeily
• Älykotien tietoturvallisuus
• Kodin menettäminen ja muuttoliikkeet

Töissä: työntekijäpulaa ja merkityksellisempää työtä

Vuoden 2021 työelämässä kuumimmat keskustelut käytiin siitä, missä töitä tehdään ja miten toimitaan uudenlaisessa hybridityössä. Vuonna 2022 vahvistetaan edelleen kykyä tehdä töitä joustavasti erilaisten koronarajoitusten puitteissa. Uuden hybridityöelämän pelisääntöjä on tarve kirkastaa ja sovitella yhteen erilaisia odotuksia ja tarpeita sekä arvioida ensimmäisten ohjeistusten ja käytäntöjen toimivuutta. Etä- ja hybridivuorovaikutuksessa on osallisuutta, tasa-arvoisuutta ja kaikkien äänien kuulemista vahvistavia mahdollisuuksia, mutta niin kutsuttu zoomocracy ei tapahdu yksin teknologian voimalla. Kun datataloutta tuodaan kokonaisvaltaisesti osaksi organisaatioiden ja yhteisöjen toimintaa, tarvitaan uudenlaista taitoa ja osaamista niin johtamisessa, vuorovaikutuksessa kuin kyberturvallisuudessa.

Vuoden 2022 työpaikoilla aletaan väsyä odottelemaan ulkoisten olosuhteiden muutosta, ja voi olla, että sopeutumisesta ja sinnittelystä halutaan jo siirtyä kohti aktiivisempaa uuden työelämän rakentamista, vähintäänkin henkilökohtaisella tasolla. Vuonna 2021 maailmalla näkynyt “suuri irtisanomisaalto” herättää tarkastelemaan ilmiötä myös Suomessa. Irtisanoutumisten taustalla on sekä työntö- että vetovoimatekijöitä, koronasta ja taloudesta johtuvaa suhdannevaihtelua, mutta myös pohdintaa työn mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä. Suomessakin useilla aloilla ja alueilla on jo pulaa osaavasta työvoimasta, ja suuryrityksissä tunnistetaan kilpailu osaajista. Samaan aikaan monilla yhteiskunnan toimivuuden kannalta kriittisillä aloilla, kuten hoito- ja opetusalalla, näkyy työolosuhteista johtuvia alanvaihtoaikeita. Keskustelu osaamisen ja työvoiman saatavuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä ja ratkaisuista tulee entistäkin ajankohtaisemmaksi.

Korona-aika on raottanut monille näkymää toisenlaiseen työelämään, esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamiseksi. Nyt onkin aika kiinnittää huomiota työntekijäkokemukseen. Hyvinvoinnin ja palautumisen trendit ovat voimistuneet jo vuosia. Olisiko vuonna 2021 aika tarkastella fyysisiä ja virtuaalisia työympäristöjä uudessa valossa? Millaisilla työn tekemistä ja hyvinvointia tukevilla työympäristöillä henkilöstöä pyritään houkuttelemaan toimistoille vuoden 2022 aikana? Nähdäänkö Suomessakin pötköttelynurkkauksia, rentoutumistiloja ja meditaatiohuoneita?

Vastuullisuuden merkitys korostuu edelleen ja FIBSin yritysvastuututkimuksen mukaan yritykset tunnistavat jo hyvin vastuullisuuden strategisen merkityksen. Haitallisten vaikutusten minimoimisesta on kuitenkin vielä matkaa positiivisten vaikutusten aikaansaamiseen. Vuonna 2022 puheita aletaan mitata teoissa ja organisaatioilta peräänkuulutetaan niin työntekijöiden kuin asiakkaiden toimesta jalan- ja kädenjälkeä uusissa teemoissa, niin luonnon ja henkilöstön monimuotoisuudessa kuin datavastuullisuudessa.

Keskustelu yhdenvertaisuudesta, moninaisuudesta ja inklusiivisuudesta vahvistuu meilläkin kansainvälisten virtausten vanavedessä ja yhdenvertaisuutta korostavien puhetapojen opettelusta tulee vähitellen valtavirtaa. Perinteisten valtarakenteiden ravistelu nostaa helposti pintaan myös vastakkainasetteluja ja ohi huutelua, jolloin tarvitaan tulevaisuusajattelun avartamista ja rakentavan keskustelun taitoja. Vuonna 2022 organisaatioiden arvojen merkitys korostuu ja niiden käyttöarvoa punnitaan käytännössä.

Seuraa myös näitä:

• Valvonta ja luottamus työpaikoilla
• Johtaminen etäajassa
• Inklusiivisuus ja diversiteetti

Luonnossa: herääminen luontokatoon ja kilpajuoksu ratkaisuista

Tietoisuus luontokadosta eli luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä lisääntyy merkittävästi ensi vuonna. Luontokato otetaan huomioon yhä useammin ilmastokriisin rinnalla. Yksittäisten suojelupäätösten ja toimenpiteiden sijaan huomio siirtyy kokonaisuuteen: miten saadaan turvattua elinympäristöt ja luonnon edellytykset elpyä laajemmin? Käytännössä tämä tarkoittaa monimuotoisuuden entistä parempaa huomiointia niin metsätaloudessa, ruoantuotannossa, ostopäätöksissä kuin vaikkapa rahoituksen kriteereissä.

YK:n luontokokous (COP15) jatkuu vuonna 2022 Kiinan Kunmingissä. Sieltä on odotettavissa uusi globaali tavoite luontokadon pysäyttämisestä. Samalla katse kääntyy toivottavasti tavoitteesta siihen, mitä se merkitsee ja miten jäsenvaltiot alkavat toimeenpanna tavoitetta. Ensi vuonna jatketaan erilaisten ratkaisujen kehittämistä ja testaamista luontokadon hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Samalla on nähtävissä, että aiheeseen liittyen voi tulla vahvaa ohjausta nopeallakin aikataululla, oli kyseessä sitten rahoituskriteerien kiristyminen tai uusi luontotoimiin tiukemmin ohjaava lainsäädäntö. Silloin ne yritykset ja toimijat, jotka ovat edelläkävijöitä kestävyyskriisin ratkaisujen käyttöönotossa, ovat etulyöntiasemassa.

Kun kaikki ovat ilmastoneutraaleja, edelläkävijät erottautuvat julistautumalla luontoposiitiivisiksi ja osoittamalla sen lisäämällä toiminnallaan luonnon monimuotoisuutta. Ensi vuonna saatetaankin nähdä yritysten, toimialojen, kuntien ja kaupunkien kokonaisvaltaisia, kunnianhimoisia luontotavoitteita ilmastotavoitteiden tapaan. Nyt kaksi kolmasosaa Suomen kunnista on asettanut ilmastotavoitteen, mutta luonnon monimuotoisuutta koskevan tavoitteen on asettanut vasta joka viides kunta. Kuplivan ääressä voikin uumoilla, mitkä kaupungit julistautuvat ensi vuonna luontopositiivisiksi vuoteen 2030 mennessä.

Ilmastotoimista tuttu kilpailuasetelma siirtyy ensi vuonna laajemmin kestävyyskriisiin. Sijoittajat ja markkinatalouden voimat nousevat kuskin paikalle kestävyyskriisin ratkaisujen kirittämisessä ja mahdollistamisessa. Sijoittajat, rahoittajat, vakuuttajat ja suuryritykset tulevat kaikki tekemään entistä näkyvämpää ja aktiivisempaa työtä luontokadon ja ilmastokriisin taklaamisessa ja kirittämisessä. Samalla rahoituksen saaminen kestävyyskriisin kannalta huonoihin projekteihin tiukentuu entistä enemmän.

Valtioiden välillä kilpailu näkyy kunnianhimoisissa hallitusohjelmissa, ilmoituksissa hiilineutraaliudesta ja mittavissa rahoituspaketeissa. Toisaalta kunnianhimoisia toimia hillitsee jännite vanhan ylläpitämisen ja uuden luomisen välillä. Hallituksen perälautakirjaus, eli ilmastotoimien riittävyyden tarkastelu, nousee otsikoihin kehysriihen yhteydessä. Samalla on kuitenkin tärkeää nähdä suurempi kuva puoluepoliittisen väännön takana: ottaako Suomi aseman ilmastojohtajana ja laajemmin kestävyyskriisin ratkaisijana yhdessä muiden kanssa?

Seuraa myös näitä:

• Vaihtoehtoiset proteiinit ja ruoantuotannon teknologia mullistavat maataloutta
• Vetytalous nousee jälleen
• Fuusioenergia astuu askeleen lähemmäksi todellisuutta
• Liikenteen sähköistyminen tuo akkualan ja latausteknologian työpaikkoja

Kaupungilla: pulaa ja vastuullisuutta

Kaupunki on yhä vuonna 2022 paikka asua, vierailla, tehdä töitä, kuluttaa, viihtyä, liikkua. Kaupungit ovat myös toimijoita, kuten edellä kuultiin. Kaupungistuminen on vahva maailmanlaajuinen trendi, mutta sitä haastaa ja monipuolistaa monipaikkaisuus (osa asuu ja vaikuttaa useammalla paikkakunnalla) ja korona-ajan mahdollistama etäelämä. Muuttoliike esimerkiksi Helsingistä poispäin lähialueille on kasvanut etätyön ja etäopiskelun myötä. Kaupungin ja maaseudun välisen vastakkainasettelun sijaan vuonna 2022 voisimme keskustella siitä, miten kaupunki ja ympäröivä seutu voivat kukoistaa, ja miten vaalittaisiin niiden välistä vuorovaikutusta.

Kaupunki on perinteisesti ollut paikka käydä kauppaa. Osakkeiden kauppapaikkaan eli Helsingin pörssiin listautui vuonna 2021 ennätysmäärä yrityksiä. Mutta minkälaisten yritysten osakkeilla käydään kauppaa: voimistuuko vastuullisen sijoittamisen trendi yhä ja pystyykö se taklaamaan haasteitaan, kuten viherpesua sekä standardien ja yhteisen kielen puutetta? Entä näemmekö vuonna 2022 pääomasijoittamisen siirtymistä yksisarvisista (mahdollisimman nopeasti kasvavat yritykset) yhä enemmän kohti seeproja (hitaammin kasvavat yritykset, jotka pyrkivät ratkaisemaan ympärillä olevia ongelmia)?

Talouskeskustelussa olisi ylipäätään mahdollisuus ja aika uudenlaiselle sisällölle. Talouskasvusta maapallon rajoissa sekä haittojen vähentämisestä on jo puhuttu. Vähemmän keskustelua on sen sijaan ollut niin sanotusta uusintavasta taloudesta eli siitä, miten talous voi sekä korjata jo syntyneitä vahinkoja että tuottaa myönteisiä vaikutuksia: uusintaa ekologista (lisää monimuotoisuutta, hiilen sitomista, parempaa maaperää) ja sosiaalista (lisää osaamista, terveyttä, osallisuutta, hyvinvointia) pääomaa.

Kuluttajina olemme koronan aikana olleet Suomessakin uuden asian äärellä: pulan. Keskinäisriippuvainen maailma ja tuotantoketjut ovat hankaloittaneet tiettyjen varaosien saatavuutta. Tuleeko uudeksi normiksi se, ettei kaikkea haluamaamme olekaan saatavilla sormea näpäyttämällä? Miten tämä vaikuttaa ajattelumalleihimme ja suhtautumiseemme kuluttamiseen? Nousevatko vaikkapa korjauskahvilat ja laajemmin kiertotalouden liiketoimintamallit vuonna 2022 yhä vahvemmin haastamaan uuden ostamista ja kulutuskulttuuria? Haastamista tapahtuu myös maksamisen puolella: näemme varmasti keskustelua ja kehitystä liittyen kryptovaluuttoihin tai vaikka henkilötietoihin maksuvälineenä. Myös useat valtiot kehittävät kryptovaluuttojaan, minkä laajemmat vaikutukset ja ulottuvuudet ovat vielä vaikeasti ennakoitavissa.

Kaupungilla käydessämme emme varmaan vielä vuonna 2022 ainakaan kokonaan pääse eroon koronapassista, maskeista, muuttuvista rajoituksista – sekä muuttuvasta kaupunkikuvasta suljettuine (ja toivottavasti myös uusine) liiketiloineen. Kaupungilla korviamme ehkä hivelee liikenteen (myös raskaamman liikenteen, kuten Postilla) sähköistyminen: voimme kenties myös ladata automme yhä useammalla työpaikalla ja taloyhtiön pihalla. Ehkä myös kiroilu sähköpotkulautojen kaahailuun liittyen vähenee ja opimme vihdoin käyttämään niitä käyttämään turvallisesti.

Seuraa myös näitä:

• Monipaikkaisuus ja citymaalaiset
• Kolmannet rokotukset (hitaus, kohdentuminen, rokottajat, hyöty, teho virusmuunnoksiin) ja lasten rokottaminen
• Koronapassi ja rokotukset keskustelua jakavana niin somessa kuin työpaikoilla
• Isot tapahtumat ja kesän festarit – miten käy kulttuuri- ja tapahtuma-alalle?

Päättämässä: hämmennystä ja hyvinvointialueita

Vuosi käynnistyy jännittävissä vaalitunnelmissa, sillä pääsemme äänestämään (pois lukien helsinkiläiset) ensimmäistä kertaa aluevaaleissa tammikuun 23. päivä. Aluevaaleissa valitut valtuutetut päättävät hyvinvointialueiden lähipalveluiden järjestämisestä eli esimerkiksi terveydenhoidosta ja vanhusten hoivasta. Nyt olisikin aika keskustella, minkälaista tulevaisuuden arkea ehdokkaat haluavat rakentaa: millaisille arvoille ja ihanteille heidän näkemyksensä pohjautuvat? Hyvinvointialueiden synty on yksi Suomen historian suurimmista hallinnon uudistuksista, joka samalla tarjoaa mahdollisuuden päivittää demokratiaa ja tuottaa uusia osallistumisen tapoja.

Osallistumista on ollut tarjolla myös Euroopan tulevaisuuskonferenssissa, joka on kannustanut kansalaisia ottamaan osaa ja järjestämään itse tulevaisuuskeskusteluja. Konferenssin on määrä esittää keväällä johtopäätöksensä Euroopan tulevaisuutta varten. Ja Saksan uusi – Merkelin jälkeinen – hallitus näkee tulevaisuuskonferenssin keskustelun aloituksena EU:n perussopimusten uudistamiseksi ja EU:n muuttamiseksi liittovaltioksi. Entä minkälaisia laineita EU:n tulevaisuudelle lyövät Ranskan puheenjohtajuuskausi ja keväiset presidentinvaalit oikeistopopulistisine ja maahanmuuttovastaisine ehdokkaineen?

Euroopan tulevaisuuden ja turvallisuuden yllä leijuu vuonna 2022 mustia pilviä: sodan uhka on voimistunut. Sota ei kuitenkaan ole ehkä sitä, mitä kuvittelemme. Se ei enää ole välttämättä väkivaltaista konfliktia. Se on myös sotaa mielikuvista: hämmennystä vallankäytön muotona, valeinformaatiota, hämäriä kansanäänestyksiä, merkitsemättömiä sotajoukkoja ja vaikka pakolaisten käyttämistä painostusaseena, kuten Valko-Venäjän ja Puolan rajalla. Jännitteinen tilanne jatkunee myös Venäjän ja Ukrainan rajaseuduilla sekä Bosnia ja Hertsegovinassa, jossa poliittisen kriisin pelätään kärjistyvän konfliktiksi. Kun sota muuttaa muotoaan, siihen on muiden valtioiden vaikeampi ottaa kantaa ja vastata.

Hämmennystä lienee tiedossa myös Yhdysvalloissa, jossa demokratia on ollut viime vuosina voimakkaasti haastettuna – jopa niin haastettuna, että maa on liitetty taantuvien tai osittaisten demokratioiden joukkoon ja väkivaltaista konfliktia pelätään. Syksyllä vaalitulosta jännitetään välivaaleissa, mutta itse asiassa vaalien voittajia määritetään jo pitkälti sitä ennen, kun vaalipiirejä piirretään uusiksi väestölaskennan jälkeen. Vaaleissa yksi kansaa jakavista teemoista lienee tiukentunut ilmapiiri ja lainsäädäntö aborttiasiassa. Yllätyksiä Yhdysvaltain politiikan ensi vuoteenkin tuo varmasti ex-presidentti Donald Trump, jonka seuraavia siirtoja on vaikea ennakoida. Mielenkiintoista on seurata myös, mitä tapahtuu populismille, hämmentämiselle vallankäytön muotona ja demokratialle Etelä-Amerikassa. Chilessä Trumpiin verrattu laitaoikeistolainen Jose Antonio Kast hävisi vasemmistolaiselle Gabriel Boricille presidentinvaaleissa joulukuussa 2021. Brasiliassa puolestaan oikeistopopulistinen presidentti Jair Bolsonaro on haastettuna presidentivaaleissa syksyllä.

Seuraa myös näitä:

• Woke-keskustelu: mistä pitäisi oikeastaan puhua?
• Mitä vaikutuksia Britannian Brexit-pulalla (ruoka-, polttoaine- ja työvoimapula)? Väännöt Brexitin ympärillä jatkuvat myös vuonna 2022, sillä neuvottelut EU:n kanssa Pohjois-Irlannin rajajärjestelyistä pitkittyivät alkuvuoteen.
• Kuningatar Elisabet II:n terveydentila
• Kiinan viiden vuoden välein järjestettävä puoluekokous marraskuussa

Metaversumissa: valtataistelua ja käyttökatkoja

Metaversumi tuli yleisempään kielenkäyttöön, kun Facebook vaihtoi nimensä Metaksi. Termin määritelmä vaihtelee, mutta yleisesti sillä tarkoitetaan sitä ympäristöä, missä digitaalinen ja fyysinen maailmamme kietoutuvat tiiviisti yhteen. Vietämme metaversumin nykyisissä ilmentymissä yhä enemmän aikaa, oli sitten kyseessä digitaaliset alustat, kodin älylaitteet tai kytkeytynyt kaupunkiympäristö.

Tietoisuus metaversumista ja riippuvaisuudesta digitaalisiin palveluihin kasvaa ensi vuonna edelleen ja samalla vahvistuu keskustelu siitä, kenellä on valta niiden suhteen? Kuka määrittää palveluiden käyttöehdot, kuka hallinnoi ja omistaa niissä kertyvän datan, kuka pystyy suitsimaan datan käyttöä? Siitä, miten paljon meistä kertyy dataa, on jo keskusteltu erityisesti erilaisten tietovuotojen yhteydessä. Ensi vuonna otsikoihin nousee myös digivalta, eli miten datalla vaikutetaan päätöksentekoon.

Keskustelua siivittää sääntely ja digitaalisten periaatteiden määrittely. Vuonna 2022 julkaistava EU:n Data Act pyrkii määrittämään pelisäännöt datan jakamiselle ja digitaaliset periaatteet puolestaan ihmisten oikeudet ja digitaalisen maailman kehittämisen suunnat. Pinnalla ovat erityisesti alustatalouden työntekijöiden oikeudet ja asema, sekä lasten suojelu digitaalisissa ympäristöissä. Poliittisessa päätöksenteossa tullaankin puimaan, tuetaanko komission lukuisia datataloutta koskevia esityksiä vai ei. Digitaalisen vallan pohdinta auttaa miettimään parannuksia ihmisten digitaaliseen itsemääräämisoikeuteen eli datasuvereniteettiin. Mihin lainsäädäntö valvontamekanismeineen yltää ja missä sitä pitäisi kehittää?

Puhumme yleensä datasta teknologian osana tai tekoälyn syötteenä. Kun yhä suurempi osa toimintaamme perustuu datan hyödyntämiseen ja vuorovaikutukseen digitaalisilla alustoilla, korostuvat datan käyttöä ohjaavat arvot ja ymmärrys niistä. Jotta saadaan rakennettua reilumpi ja kestävämpi datan käytön kulttuuri, myös osaamisen ja ymmärryksen kasvattaminen on yhä keskeisempää. Datatalouden perusteiden osaamisen tulisi olla yleinen kansalaistaito, ja ymmärrys tästä vahvistuu vuonna 2022.

Riippuvaisuutemme digitaalisista palveluista havainnollistuu erilaisten käyttökatkojen myötä. Näillä voi olla monenlaisia seurauksia: harrasteryhmien pikaviestit eivät kulje, työn teon kannalta oleelliset ohjelmistot eivät avaudu, webinaarilähetys katkeaa. Nämä ovat tulleet jo monille tutuiksi, mutta jaksavat silti yllättää kuin talvi autoilijan. Nousussa ovat vaikutukset myös asioihin, joita emme suoraan yhdistä digimaailmaan: kodin valoja ei saa päälle, imuri ei käynnisty ja ovikello ei toimi.

Käyttökatkot havainnollistavat, että digitaalinen ympäristö ei ole muusta irrallinen, vaan riippuvainen luonnosta, datasta ja ihmisistä. Vallan lisäksi ensi vuonna esiin nousevat kestävyys ja vastuullisuus. Digitaalista ja vihreää siirtää ruvetaan käsittelemään yhdessä, kun ymmärretään, että kumpikaan ei toteudu täysin ilman toista. Alamme puhua yhä enemmän siitä, miten digitalisaatio valjastetaan vihreän siirtymän tueksi, vauhdittajaksi ja keskeiseksi osaksi. Samalla kiinnitetään huomiota datatalouden ympäristövaikutuksiin, esimerkiksi datakeskusten sähkönkulutukseen, suurten datamäärien siirtelyn ympäristökuormaan tai älylaitteiden kiertotalouteen. Kuinka datatalous rakennetaan ympäristönäkökulmasta kestäväksi ja ketkä kantavat vastuun datatalouden vaikutuksista?

Seuraa myös näitä:

• Tekoälyn etiikka ja tekoälyn hyödyntäminen julkisella sektorilla
• Kryptovaluutat ja uudet maksamisen tavat
• NFT eli Non-Fungible Token: suurimman kuplan puhkeaminen ja uusien käyttötarkoitusten löytyminen
• Älypuhelimet sekoittavat virukset
• Digipaastot
• Toimitusketjun ongelmat ja laitesaatavuus

Uudenvuoden keskustelunaloitukset

Mietitkö, miten oikein aloittaa tulevaisuuskeskustelu? Voit herättää keskustelua vaikka kysymällä kavereilta, kollegoilta tai sukulaisilta vuoden 2022 sanaa, tapahtumaa, tunnetta, taitoa tai ominaisuutta.

Syvemmälle vuoden 2022 mahdollisiin tapahtumiin ja kehityskulkuihin pääset näiden artikkeleiden ja raporttien siivittämänä:

• Lowell: Futuristi: Tältä näyttävät vuoden 2022 megatrendit
• VTT: Viisi kuluttajatrendiä vuodelle 2022
• The Economist: The World Ahead 2022
• EIU Risk Outlook 2022
• Saxo Bank: Outrageous Predictions 2022
• Gartner: Top 10 Strategic Predictions for 2022 and Beyond
• McKinsey & Company: 2021 turning point
• McKinsey & Company: What major themes will we see in global media in 2022?
• Forrester: Predictions 2022
• ISI Emerging markets group: Foresight 2022
• The Future Laboratory: Future Forecast 2022
• The Guardian: Ten tech predictions for 2022
• Forbes: The 8 Biggest Business Trends In 2022

Tämä blogi on syntynyt yhteistyöstäen, ja sen kirjoittamisessa on hyödynnetty runsaasti syötteitä Sitran eri teemojen ja toimintojen asiantuntijoilta. Jos haluat tutkailla, mitkä vuoden 2021 puheenaiheista ja mahdollisuuksista nousi lopulta pinnalle, lue edellinen vuodenvaihdeblogimme: Vuoden 2021 puheenaiheet ja mahdollisuudet.