Ennakointia Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista

Tämä julkaisu on kirjoitettu alun perin heti Venäjän hyökkäyksen alettua alkukeväästä 2022. Tuolloin näkymä pidemmälle oli erityisen sumea. Julkaisua on päivitetty lokakuussa 2022, sen jälkeen, kun niin sodassa kuin myös esimerkiksi taloudessa ja energiatilanteessa on tapahtunut paljon. Tulevaisuustaulukkoon ei ole tullut muutoksia, mutta jotkut vaihtoehtoiset kehityskulut ovat saaneet uudenlaisia piirteitä. Kun kriisi pitkittyy, korostuu yhä enemmän tarve katsoa pidemmälle tulevaisuuteen ja löytää ratkaisuja, joilla myös kriisin keskellä rakennetaan reilua, kestävää ja innostavaa tulevaisuutta.

Miksi juuri nyt tarvitaan tulevaisuusajattelua?

Venäjän hyökkäys Ukrainaan järkytti ja synkensi tulevaisuusnäkymiä alkuvuodesta 2022.  Sotatilanne kääntää katseet ymmärrettävästi tähän päivään ja välittömiin vaikutuksiin. Tulee tunne, että asioihin ei pysty vaikuttamaan. Pidempiaikaisia vaikutuksia on vaikea ennakoida, koska tilanne tuntuu niin kaoottiselta.

Samalla on suuri tarve tietää, mitä voisi mahdollisesti tapahtua, miten tilanne kehittyy. Tulevaisuuksien ajattelua ja ennakointia kuitenkin haastaa tässä tilanteessa tulevaisuushorisontin kaventuminen ja lyhentyminen: väkivalta kaventaa tulevaisuuden näköaloja ja supistaa ajattelua. Huomio keskittyy vain nykyhetkeen ja akuuttiin tilanteeseen, jolloin muut tulevaisuuksiin vaikuttavat asiat ja muutoksen kokonaiskuva jäävät huomiotta. Aiemmat kriisit ja megatrendit eivät kuitenkaan katoa minnekään, vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vie huomiomme juuri nyt.

Kriisissä korostuvat uhkakuvat, mutta samalla siinä on mahdollisuus vauhdittaa toivottavia muutoksia. Uhkakuvilta ei tule sulkea silmiään, vaan ne pitää ottaa tosissaan ja ajatella läpi. Käsittelemmekin tässä julkaisussa monia epämiellyttävältä tai pelottavalta tuntuvia vaihtoehtoja. Tavoitteena ei ole pelotella, vaan auttaa tunnistamaan myös toivoa luovia mahdollisuuksia ja eritoten nykyhetkessä tehtäviä toimenpiteitä. Vaikka tässä hetkessä tuntuu toivottamalta ja vaikealta nähdä, miten asioihin voi vaikuttaa, pitkän tähtäimen ottaminen vahvistaa toimijuutta ja avaa näkymiä valinnan paikkoihin.  Moni aiemmin mahdottomalta tuntunut asia tuntuu mahdolliselta. Voimme edelleen vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuus muotoutuu.​

Tulevaisuuksiin liittyvä epävarmuus helposti ahdistaa ja tuntuu, että on vaikea päästä eteenpäin pidemmän aikavälin pohdinnoissa, saati nähdä mitään toivoa tilanteessa. Epävarmuudesta ei pääse eroon, mutta siitä voi saada paremman otteen tulevaisuusajattelun työkaluilla. Yksi tällainen työkalu on tulevaisuustaulukko ja sen pohjalta luodut skenaariot. Skenaariot ovat kuvauksia erilaisista tulevaisuuden tiloista ja tapahtumista. Niiden tarkoituksena on auttaa kuvittelemaan tulevaisuuden erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja. Jotkut skenaariot voivat tuntua ahdistavilta ja epämiellyttäviltä, mutta yhdessä muiden skenaarioiden kanssa ne auttavat tunnistamaan huolien lisäksi myös mahdollisuuksia. Skenaarioita ei pidä ymmärtää ennusteina tulevaisuuden tapahtumista eikä niiden onnistumista tule arvioida suhteessa siihen, kuinka hyvin ne lopulta vastaavat todellisuutta.

Kriisi luo epävarmuuden ja epäjatkuvuuden tilan, jossa tulevaisuuden kehityssuunnat ovat tavallista enemmän auki.  Hyödynnämme tulevaisuustaulukkoa menetelmänä ennakoida ja analysoida Ukrainan kriisiin liittyviä keskeisiä epävarmuustekijöitä ja muuttujia, joissa voidaan tunnistaa erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja. Taulukko ei pyri kokoamaan kaikkia mahdollisia epävarmuuksia, joita Ukrainan kriisiin väistämättä liittyy, vaan ohjaa keskittymään tulevaisuuden kannalta oleellisimpiin näkökulmiin ja kysymyksiin. Taulukko jo menetelmänä rajaa huomioitavien asioiden määrää. Se auttaa luomaan ymmärrystä tilanteeseen liittyvistä epävarmuuksista, erilaisten muuttujien keskinäistä vuorovaikutuksesta ja tulevaisuuksien moninaisuudesta. Taulukko ja sen pohjalta tehtävät skenaariot tukevat eri vaihtoehtojen miettimistä ja erilaisten toimenpiteiden vaikutusten arvioimista, ja toisaalta auttaa tunnistaa toimia, jotka kannattaa tehdä juuri nyt, oli tulevaisuus millainen hyvänsä.

Päädyimme julkaisemaan tulevaisuustaulukon valmiiden skenaarioiden sijaan kahdesta syystä. Ensinnäkin juuri taulukko auttaa systemaattisesti hahmottamaan epävarmuuksia ja luomaan pidemmän aikavälin kokonaiskuvan tilanteesta. Trendien tai heikkojen signaalien listaamiseen verrattuna se myös tukee suoremmin analyysin hyödyntämistä ohjaamalla skenaarioiden tekoon. Toisekseen näemme suurimman arvon tulevan skenaarioiden muodostamisessa syntyvässä tulevaisuusajattelussa ja mahdollisten seurausten pohtimisessa erilaisista näkökulmista, ei niinkään valmiissa skenaarioissa. Valmiissa skenaarioissa huomio kiinnittyy helposti todennäköisyyksiin ja uskottavuuteen, kun taas skenaarioiden tekeminen itse tukee tilanteen ja siihen liittyvien keskinäisriippuvaisuuksien ymmärtämistä ja oppimista.

Teimme kuitenkin loppukeväästä 2022 esimerkinomaiset skenaariot auttamaan tulevaisuustaulukon hyödyntämistä ja toisenlaisten tulevaisuuksien kuvittelua. Löydät skenaariot täältä: Sota Ukrainassa: Neljä skenaariota vuoteen 2030.

Miten tulevaisuustaulukkoa voi hyödyntää omassa tulevaisuustyössä ja skenaarioiden rakentamisessa?

Hyökkäyssodan alettua on tehty paljon analyysejä siitä, miten sodan tilanne voi kehittyä ja mitä siitä voi seurata – olemme listanneet näitä julkaisun loppuun. Kaikissa näissä on luonnollisesti oma näkökulmansa, aikajänteensä ja taustaintressinsä, alussa tarkastelussa oli etenkin sodan kehittyminen, myöhemmin myös laajemmat vaikutukset. Tämän työn tavoitteena on tarkastella Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia erityisesti suomalaisen yhteiskunnan kannalta 5–10 vuoden aikajänteellä. Suomi-fokuksen lisäksi olemme siis nostaneet esiin Ukrainan tilanteeseen liittyviä epävarmuuksia ja muuttujia, joita on oleellista katsoa Sitran vision mukaisen reilun, kestävän ja innostavan tulevaisuuden kannalta.

Olemme koonneet nämä epävarmuudet muuttujiksi tulevaisuustaulukkoon ja tunnistaneet niissä kussakin erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja. Toimintaympäristön analyysissa, epävarmuuksien tunnistamisessa ja ryhmittelyssä olemme hyödyntäneet viittä megatrendiä, jotka on taulukossa pelkistetysti nimetty vallaksi, ihmisiksi, taloudeksi, teknologiaksi ja ympäristöksi. Tulevaisuustaulukon kokoamista on ohjannut kysymys, mitkä ovat keskeiset Venäjän hyökkäyssotaan liittyvät epävarmuudet, joissa voidaan tunnistaa vaihtoehtoisia kehityssuuntia? Koska tilanne kehittyy jatkuvasti, päivitämme tätä julkaisua aina tarpeen vaatiessa. Taulukkoa lukiessa kannattaa myös pohtia, onko lisäksi olemassa jotain aivan keskeisiä epävarmuustekijöitä, jotka omassa tulevaisuusajattelussa ja skenaarioissa tulisi lisäksi huomioida?

Taulukon vasemmanpuoleinen pystyrivi kuvaa Ukrainan tilanteeseen liittyviä muuttujia.  Taulukon ruudut sisältävät 3–4 erilaista potentiaalista vaihtoehtoa tai tulevaisuuden tilannetta. Muuttujat ja vaihtoehdot (ns. arvot) on avattu tarkemmin taulukon jälkeen. Tarkasteltaessa Ukrainan kriisin kaltaista laajaa, moniulotteista ilmiötä rajallisella määrällä valittuja muuttujia, sisältyy muuttujiin itsessään jo väistämättä monia oletuksia ja ”kerroksia”, ja muuttujien välillä on keskinäisriippuvuuksia ja monen suuntaisia syy-seuraus-suhteita. Näitä jännitteitä on olennaista tunnistaa skenaarioita rakentaessa ja erityisesti siinä vaiheessa, kun niistä tehdään johtopäätöksiä.

Taulukkoa voi käyttää kriisin kokonaiskuvan hahmottamiseen ja erilaisten mahdollisten kehityskulkujen tunnistamiseen. Taulukon pohjalta voi myös rakentaa skenaarioita valitsemalla yhden tulevaisuuden vaihtoehdon kultakin riviltä. Aloittaa voi esimerkiksi itselle kiinnostavimmasta muuttujasta ja luoda jokaisesta sen vaihtoehdosta oma skenaario. Jos haluat esimerkiksi tehdä tarkastelun geopoliittisten valtasuhteiden kehityksestä, voit valita sen saamat arvot skenaarioiden lähtökohdaksi. Yksittäinen skenaario, esimerkiksi ”Rautaesirippujen maailma” muodostetaan valitsemalla muista muuttujista arvot, jotka sopivat tähän lähtökohtaan. On suositeltavaa rakentaa kerralla useampi erityyppinen skenaario, jotta erilaisten vaihtoehtoisten tulevaisuuksien moninaisuus tulee esille.

Skenaariotyössä yksittäisiä skenaarioita oleellisempaa on niiden hyödyntäminen vaihtoehtoisten kehityskulkujen hahmottamisessa, keskeisten epävarmuustekijöiden tunnistamisessa ja nykyhetken toimenpiteiden suunnittelussa. Skenaarioissa ikään kuin vieraillaan, jotta osataan toimia paremmin nykyhetkessä. Yksikään skenaarioista ei toteudu sellaisenaan, mutta skenaariot ovat työkalu tulevaisuusajatteluun ja -keskusteluun. On tärkeää kysyä, mikä skenaarioissa on toivottavaa ja miten voimme tukea toivottavia kehityskulkuja. Julkaisun lopussa palaamme siihen, millaisia johtopäätöksiä skenaarioiden pohjalta voi tehdä.

Kolme tapaa hyödyntää tätä julkaisua

Aina ei ole aikaa syventyä kaikkien epävarmuuksien äärelle. Tässä luku- ja hyödyntämisohje sen mukaan, kuinka kauan sinulla on käytettävissäsi: onko sinulla käyttää kaksi minuuttia megatrendikuvaan vietyjen kysymysten vilkaisuun, tunti tulevaisuustaulukkopohdintaan vai kokonainen päivä skenaarioiden rakenteluun taulukon pohjalta.

Kahden minuutin pikavilkaisu

Jos sinulla on aikaa vain pari minuuttia, voit ottaa kokonaiskuvan, keskeiset muutokset ja niiden väliset jännitteet haltuun alla olevan kuvan kautta. Megatrendien kautta tarkasteltuna sota herättää muun muassa seuraavanlaisia kysymyksiä, joista pitäisi keskustella juuri nyt: 1) Miten uudistamme energian ja ruoantuotannon kestäväksi? 2) Miten geopoliittiset valtasuhteet kehittyvät? 3) Miten vahvistamme luottamusta ja vähennämme eriarvoisuutta? 4) Miten talous toimii muutosvoimana? 5) Miten teknologia tukee demokratiaa ja rauhaa? Jännitteitä liittyy ainakin ympäristöpolitiikkaan ja -päätöksentekoon, arvojen muutokseen, energiapäätösten mahdollisesti synnyttämään eriarvoisuuden kasvuun, omavaraisuuteen, talousjärjestelmän kestävyyteen, puliin ja rajoitteisiin, digi-infran kestävyyteen sekä informaatiovaikuttamiseen.

Tunnin taulukkopohdinta

Jos käytössäsi on noin tunti, suosittelemme tutustumaan tulevaisuustaulukkoon alla ja miettimään, millaisia vaikutuksia siinä esitetyillä muuttujilla voi olla omaan työhösi tai elämääsi? Mitkä asiat tuntuvat tutulta ja mitä et ole niinkään pohtinut?

Päivän skenaariorakentelu

Jos pystyt käyttämään noin päivän verran aikaa, suosittelemme rakentamaan taulukon avulla skenaarioita. Tarkemmat ohjeet siihen löydät tämän julkaisun lopusta kohdata: Miten rakennat skenaarioita tulevaisuustaulukon avulla? Kannustamme kutsumaan mukaan myös muita, jolloin lopputuloksena on paitsi moninäkökulmaisempia skenaarioita, myös yhteistä oppimista.

Valta

Ukrainan tilanteen pidemmän aikajänteen vaikutusten pohtiminen kannattaa aloittaa valtaan ja politiikkaan liittyvien epävarmuuksien purkamisella. Suurin epävarmuus liittyy itse sotaan ja miten se kehittyy seuraavien vuosien aikana. Olemme lisäksi valinneet kaksi muuta muuttujaa tarkempaan tarkasteluun: geopoliittisten valtasuhteiden kehityksen ja Venäjän sisäisen vakauden. Yhdessä nämä kolme vaikuttavat merkittävästi siihen, millaisessa maailmassa elämme viiden tai kymmenen vuoden päästä.

Ukrainan sota

Yksi keskeisimmistä epävarmuuksista liittyy luonnollisesti itse sotaan: miten tilanne tulee kehittymään ja kuinka kauan sota kestää? Keväällä 2022 pohdittiin, valloittaako Venäjä Ukrainan ja jos valloittaa, onnistuuko se säilyttämään valtansa. Syyskuussa 2022 tilanne muuttui Ukrainan harhautuksen ja vastahyökkäyksen myötä. Ukrainan onnistumiset ja Venäjän kokemat tappiot avasivat monia uudenlaisia epävarmuuksia, jotka vaikuttavat tulevaisuuteen: miten Venäjä reagoi sotatilanteeseen, mihin Ukraina toimissaan vielä kykenee, millaista tukea Ukraina saa ja kuinka kauan, pysyykö energiakriisissä kärvistelevä Eurooppa yhtenä rintamana ja mitä tapahtuu Venäjän sisäiselle vakaudelle? Paljon on epävarmuuksia, mutta selvää on, että Venäjän hyökkäysodalla on ollut jo merkittäviä vaikutuksia globaaleihin valtasuhteisiin, ja sodan kehittyminen linkittyy miltei kaikkiin taulukossa mainittuihin muuttujiin.

• Jäätynyt konflikti Ukrainassa: Venäjän joukot vakiinnuttavat asemansa, mutta vastarinta pitää pintansa. Ajaudutaan pitkittyneeseen sotaan, jossa rintamalinjat eivät juuri liiku. Länsimaat antavat Ukrainalle ei-sotilaallista tukea, mutta varovat tilanteen eskaloitumista.
• Eskaloituminen sodaksi Naton ja Venäjän välillä: Siviileihin kohdistuneet iskut, kärhämät Nato-joukkojen kanssa tai kemiallisten aseiden käyttö pakottavat Naton mukaan sotaan. Suorat yhteydenotot laajenevat Baltiaan, Puolaan ja Turkkiin, ja myös Suomeen. Nato pakottaa Venäjän vetäytymään Ukrainasta ja muista maista, ja suora konflikti päättyy, mutta tilanne jää erittäin tulenaraksi.
• Kolmas maailmansota: Sota eskaloituu Euroopassa Naton ja Venäjän väliseksi. Kiina pyrkii aluksi olemaan puolueeton, mutta käyttää tilannetta hyväkseen pyrkimällä vahvistamaan otettaan Hongkongissa ja Taiwanissa, mikä herättää Yhdysvaltojen vastustuksen. Samaan aikaan konflikteja syntyy Balkanilla, Lähi-idässä, Keski-Aasiassa, Kiinan ja Intian välillä ja monessa muussa paikassa. Syttyy kolmas maailmansota, jonka lopputulosta on vaikea arvioida.
• Rauha Euroopassa: Rauhanneuvottelut etenevät ja sotaan löytyy diplomaattinen ratkaisu. Venäjän ja länsimaiden välit pysyvät silti pitkään jännittyneinä.

Taulukon ulkopuolelta: Ydinsota

Ydinaseiden käyttöä ei valitettavasti voi sulkea pois mahdollisista tulevaisuuksista. Tämä ei välttämättä tarkoita täysimittaista ydinsotaa, vaan mahdollisesti yhtä tai kahta strategiseen kohteeseen tehtyä iskua, joilla osoitetaan valmius käyttää ydinaseita. Kuitenkin jo muutamaan kohteeseen tehdyt ydinaseiskut muuttaisivat tilannetta niin merkittävästi, että muiden tässä taulukossa listattujen epävarmuuksien pohtiminen käy merkityksettömäksi. Sen takia olemme rajanneet sen taulukon ulkopuolelle. Taustaoletuksena siis on, että ydinpelote vaikuttaa taustalla niin merkittävästi, että sodan eskaloituessakin ydinaseiden käyttöä vältetään. Vaikka syksyn aikana ydinaseilla uhkailu voimistui, asiantuntijat ovat pitäneet ydinaseiden käyttöä yhä epätodennäköisenä.

Geopoliittiset valtasuhteet

Sodalla on ollut merkittäviä vaikutuksia globaaleihin valtasuhteisiin. Länsi yhdisti pikapikaa rivinsä ja Suomi ja Ruotsi hakivat Nato-jäsenyyttä. Mutta miten tilanne saattaa kehittyä pidemmällä aikavälillä? Kuka tai ketkä nousevat merkittäviksi toimijoiksi ja millaiseksi valtioiden ja muiden toimijoiden välit muotoutuvat? Sitran megatrendiraportissa puhutaan siirtymisestä moninapaisesta maailmasta monisolmuiseen maailmaan, eli sellaiseen, jossa mm. taloudellisen, teknologisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen määrä ja verkostojen laajuus määrittävät valta-asemaa. Jatkuuko tämä kehitys vai siirrytäänkö selkeämpiin vallan keskittymiin tai jopa kaksinapaiseen maailmaan? Globaalien valtasuhteiden kehityksellä on vaikutuksia erityisesti talouden muuttujiin ja digitaalisen infrastruktuurin kehityskulkuihin.

• Vahvat globaalit instituutiot: Kiristynyt geopoliittinen tilanne yhdessä muiden globaalien haasteiden kanssa alleviivaa tarvetta vahvoille globaaleille instituutioille. EU ja Yhdysvallat vahvistavat yhteistyötään ja NATO laajenee. Länsi on yhtenäisempi kuin pitkään aikaan ja pystyy vakauttamaan oman alueensa turvallisuusnäkymät. Samalla YK vahvistaa asemaansa ja toimintakykyään. Globaaleita ongelmia ratkotaan yhtenä rintamana.
• Valtioiden välinen moninäkökulmainen diplomatia: Valtiot korostavat omia intressejään ja pyrkivät luomaan kahdenvälisiä suhteita. EU ja Yhdysvallat eivät löydä kaikessa yhteistä säveltä. Kiina vahvistaa omaa asemaansa asettumalla neutraaliksi osapuoleksi lännen ja Venäjän konfliktissa. Samalla se laajentaa omaa vaikutusvaltaansa Aasiassa ja Afrikassa. Maiden tulee sovittaa useiden eri toimijoiden etuja yhteen ulkopolitiikassaan.
• Rautaesirippujen maailma: Valtablokit jämähtävät uuteen tasapainotilaan ydinsodan pelossa. Lännen ja Venäjän väliset pakotteet muodostavat tiukan rajan. Kansainväliset sopimukset menettävät merkitystään, kun maat eroavat niistä ja solmivat omia valtablokkien sisäisiä sopimuksia. Kauppapolitiikka ja standardit eriytyvät maantieteellisiin alueisiin.
• Uusien toimijoiden dominanssi: Hajautuneet, verkostomaiset toimijat voimaantuvat Ukrainan sodassa saamistaan vaikutuksista ja ryhtyvät kaoottisiksi maailmanpoliiseiksi. Valtioiden rooli geopolitiikassa heikkenee.

Venäjän sisäinen vakaus

Suhtautuminen sotaan on jakanut Venäjän kansaa. Osa perustaa käsityksensä TV:stä tulevaan kuvaukseen Ukrainan vapauttamisesta, osa saa tietonsa sosiaalisesta mediasta ja osa ei halua ilmaista kantaansa rangaistuksen pelossa. Samalla pakotteet kurittavat raskaimmin tavallista kansaa nostaen hintoja, tuoden työttömyyttä ja kurjistaen elämää entisestään. Miten Venäjän sisäinen vakaus kehittyy? Tämä linkittyy erityisesti sodan kehittymiseen: Venäjän syksyisten tappioiden ja osittaisen liikekannallepanon jälkeen keskustelu sisäisestä vakaudesta on jälleen kiihtynyt.

• Aate Suur-Venäjästä yhdistää: Venäjän sisäinen propaganda ja luovaan historiantulkintaan perustuva käsitys venäläisten kansojen yhteydestä lietsoo suuren osan venäläisistä vahvaan kansallishurmioon. Toisinajattelijat ja vapaa media vaiennetaan. Venäjän pyrkimyksille vahvistaa asemaansa maailmanpolitiikassa keinolla millä hyvänsä on kansan tuki.
• Vallankumous ja länsimielinen hallinto: Pakotteiden ja talouden romahduksen uuvuttama kansa ryhtyy yleislakkoon ja ryntää kaduille osoittamaan mieltään sotaa ja oligarkkeja vastaan. Kansalaiset löytävät keinoja yhteistyölle ja käyttävät verkostojen valtaa nykyhallinnon kukistamiseen. Nykyinen hallinto kumotaan ja tilalle nousee länsimielisempi hallinto. Parlamentaarinen demokratia vahvistuu.
• Sisällissota: Sotaa ja nykyistä hallintoa kannattavat ja sitä vastustavat ajautuvat vastakkain. Armeija jakautuu kahtia ja syntyy sisällissota, mikä johtaa Venäjän jakautumiseen. Sisällissodan eri osapuolet pyrkivät solmimaan liittoja ulkomaiden kanssa.

Mieti myös näitä

Olemme edellä valinneet yksinkertaisuuden vuoksi vain kolme valtaan liittyvää keskeistä epävarmuutta. Niiden lisäksi on myös joukko muita mahdollisia muuttujia, joita kannattaa ottaa huomioon. Näitä ovat esimerkiksi:

• Hybridiuhkatoiminnan vastustaminen: Ukrainassa käydään hyvin perinteistä sotaa, mutta samaan aikaan on hybridiuhkatoimintaa monella rintamalla. Tämä voi olla esimerkiksi taloudellista, kulttuurista tai uskonnollista vaikuttamista, ulkoa tulevaa poliittista ohjausta, tai riippuvaisuuksien luomista keskeiseen infrastruktuuriin. Informaatiovaikuttaminen on yksi keskeinen osa tätä toimintaa, ja sitä tarkastelemme teknologian näkökulmasta omana muuttujanaan. Tulevaisuuden kannalta oleellinen kysymys on, miten hyvin osaamme tunnistaa ja ymmärtää tällaista toimintaa ja miten pystymme sitä vastustamaan.

• Tulevaisuuden Venäjä: Joskus sota päättyy ja joskus myös valta vaihtuu Venäjällä. Saksalainen Venäjä-asiantuntija Stefan Meister sekä venäläinen oppositiojohtaja ja aktivisti Aleksei Navalnyi korostivat molemmat syksyllä 2022, ettei länsi ole valmistautunut tulevaisuuden Venäjään: millaista Venäjää länsimaat toivovat, mitä sen eteen tehdään ja kenen kanssa?
• Demokratian ja kansalaisten osallisuuden kehitys Suomessa: Yksi keskeinen tekijä hybridiuhkatoiminnan vastustamisessa ja yhteiskunnan toimintakyvyn ylläpitämisessä on luottamus suomalaisten kesken ja suhteessa viranomaisiin ja instituutioihin. Tähän vaikuttavat merkittävästi kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ja halu vaikuttaa. Kapeneeko vaikuttamismahdollisuudet, kun muodostetaan nopean toiminnan ”nyrkkejä” asioita koordinoimaan? Vai otetaanko käyttöön uudenlaisia vaikuttamisen tapoja?
• Kehitykset muissa maissa: Mikään maa ei ole riippumaton muista. Miten Yhdysvaltojen sisäpolitiikka kehittyy ja miten se vaikuttaa vaikkapa Naton toimintaan? Maassa on välivaalit 2022 ja presidentinvaalit 2024. Millaisia pidemmän ajan vaikutuksia Suomen Nato-jäsenyydellä on ja millaista Natoa haluamme olla mukana rakentamassa? Entä mitä tapahtuu Kiinassa ja miten se vaikuttaa Kiinan rooliin geopoliittisena toimijana? Entä Keski-Aasian entiset neuvostovallat, jotka ovat pyrkineet Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen vähentämään riippuvuuttaan maasta. Tämä on avannut sekä Turkille että Kiinalle oven aktivoitumiseen alueella. Säilyykö EU:n uudelleen löydetty yhtenäisyys, vai nousevatko aiemmat jakolinjat jälleen esiin? Mitä globaalissa etelässä tapahtuu? Mitä tapahtuu katvealueilla, kun huomio on kiinnittynyt Ukrainaan ja Venäjään?

Lähteitä ja lisää luettavaa

BBC / James Landale 3.3.2022: Ukraine: How might the war end? Five scenarios

Atlantic Council 1.3.2022: Four ways the war in Ukraine might end

Democracy reporting international 11.3.2022: The Russian war on Ukraine and its impact on global democracy work – Five scenarios

Inayatullah & Milojevic 1.3.2022: Simple four alternative futures

Economist Intelligence Unit 23.3.2022: Ten ways the war in Ukraine will change the world

Christopher S. Chivvis 8.3.2022: I’ve studied the possible trajectories of the Russia-Ukraine war. None are good

Politico / Bryan Bender 24.3.2022: How the Ukraine war could go nuclear

Hu Wei 12.3.2022: Possible Outcomes of the Russo-Ukrainian War and China’s Choice

Politiikasta / Jyrki Käkönen 10.3.2022: Ukraina muuttuvan maailmanjärjestyksen uhrina

Politiikasta / Henri Vogt 14.3.2022: Ukrainasta, liberalismista, realismista ja konstruktivismista

RSF 5.3.2022: War in Ukraine: Putin delivers the final blow to Russia’s independent media

Kamil Galeev 6.3.2022: Let’s discuss what’s happening in Russia (twiittiketju)

STT / Helsingin Sanomat /Niilo Simojoki 13.9.2022: Romahdus Venäjällä on mahdollinen, mutta se tulee aina yllätyksenä, arvioi britti­tutkija

Verkkouutiset / Juuso Laitinen 12.6.2022: Professori: Turkki ja Kiina aktivoitumassa Keski-Aasiassa

HS / Rami Nieminen 13.10.2022: Tutkija: Norjan energia­toimitusten sabotointi olisi Venäjälle suuri riski

Washington Post / Alexei Navalny 30.9.2022: This is what a post-Putin Russia should look like

HS / Hanna Mahlamäki 1.10.2022: ”Meidän pitäisi jo varautua vallan­vaihtoon” – Länsi ei pääse Venäjästä, vaikka Putin kaatuu

Yle / Mika Mäkeläinen 9.10.2022: Asiantuntija: ”En halua pelotella enkä liioitella, mutta ydinaseen käyttö on mahdollista” – Venäjä voisi valita näistä neljästä vaihtoehdosta

HS / Sara Silvennoinen 8.10.2022: Tämä Venäjän ydinaseistuksesta tiedetään

Sitra / Mikko Dufva 28.6.2022: Unohtuiko tulevaisuus Nato-keskustelusta

Ihmiset

Ukrainassa käytävällä sodalla on pitkäaikaisia vaikutuksia paitsi ihmisiin sodan keskellä, myös muualla Euroopassa ja Suomessa. Ukraina puolustaa sodassa eurooppalaisia arvoja ja länsimaista demokratiaa, minkä vuoksi heidän nähdään taistelevan myös länsimaiden puolesta. Myös Suomen tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa, millaisille arvoille yhteiskuntaa rakennetaan ja mitä ollaan valmiita puolustamaan. Olemme valinneet yhdeksi muuttujaksi muutokset ihmisten arvoissa. Millaiset arvot ja ihanteet saattavat voimistua kriisin seurauksena?

Toisena muuttujana pohdimme suhtautumista pakolaisiin. Valtava määrä ihmisiä on joutunut pakenemaan Ukrainasta muihin maihin, myös Suomeen. Sodan alkuvaiheessa ihmisten suhtautuminen pakolaisiin on ollut hyvin myötämielistä ja avuliasta. Mitä tapahtuu, jos tilanne pitkittyy ja voi kestää jopa vuosia, ja Suomeen tulevien ihmisten määrät kasvavat merkittävästi monien eri syiden seurauksena? Kolmantena muuttujaksi olemme ottaneet koronapandemian, jolla voi olla laajoja vaikutuksia ihmisiin lähes kaikilla elämänaloilla. Vaikka koronan huomioarvo alkaa Suomessa heiketä, osittain varmasti myös jäädessä Venäjän hyökkäyssodan varjoon, vaikuttaa se edelleen laajasti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin myös Suomessa.

Arvojen muutos

Tulevaisuutta rakennetaan aina joidenkin arvojen pohjalta. Arvot heijastuvat niin ihmisten arjen teoissa ja valinnoissa kuin myös politiikan suunnassa ja toimissa. Ukrainassa käytävä sota on nostanut uudella tapaa keskusteluun arvot, joita ollaan valmiita puolustamaan. Arvot muuttuvat tyypillisesti hitaasti, mutta kriisissä niitä punnitaan toisenlaisista näkökulmista ja siksi voi saada aikaan yllättävämpiä muutoksia erityisesti asioiden tärkeysjärjestyksessä. Tästä näkökulmasta onkin huomionarvoista, että Ylen tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista sanoi oman maailmankuvansa muuttuneen viimeisten kahden vuoden aikana pandemian ja sodan vuoksi. Mutta mitä tapahtuu suomalaisten arvoille pidemmällä aikajänteelle? Mitä tapahtuu keskinäiselle luottamukselle ja demokratialle, jos suomalaisten arvomaailmat ja ihanteet ovat yhä enemmän törmäyskurssilla?

Arvokysymykset kytkeytyvät niin valtaan, ihmisiin, talouteen, teknologiaan kuin ympäristöön. Arvokeskusteluun vaikuttaminen, erityisesti kansan yhtenäisyyden hajottamiseksi ja luottamuksen rapauttamiseksi, voi siksi olla myös hybridiuhkatoiminnan pyrkimyksenä.

• Liberalismi ja ihmisoikeudet korostuvat: Eurooppalaiset arvot, kuten demokratia, oikeusvaltio, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tulevat Venäjän hyökkäyksen jälkeen yhä laajemmin väestön kesken tunnustetuiksi ja niitä ollaan valmiita puolustamaan käytännössä. Uudenlaiset toimijat puhuvat liberaalin demokratian puolesta, ja toisaalta ns. harmaita alueita on harvemmassa. Ihmiset niin kansalaisina kuin kuluttajina peräänkuuluttavat eurooppalaisia arvoja. Muutos näkyy yritysvastuullisuuden näkyvänä laajentumisena sosiaalisen vastuullisuuden alueille, sekä demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamisessa.
• Rasistinen kansallismielisyys lisääntyy: Ukrainan sota nosti isänmaallisuuden tunnetta ja maanpuolustustahtoa, jotka jatkavat edelleen vahvistumistaan. Kehitys ruokkii kuitenkin myös suhteellisen pienen, mutta äänekkään joukon radikalisoitumista kansallismielisyyteen sekä sen rasistisia piirteitä. Miten tarinat suomalaisuudesta ja kansalaisuudesta uudistuvat, jos entistä isomman joukon ihanteet nojaavat yhtenäiskulttuurin ihannointiin ja eri mieltä olevien tai eri taustoista tulevien demonisointiin? Mille arvoille ja ihanteille turvallisuutta tulevaisuudessa rakennetaan?
• Perinteisiin perhearvoihin nojaava konservatismi: Kriisitietoisuuden ja ulkomaailman uhkien lisääntyessä ihmiset hakevat yhä enemmän turvaa itselleen tutuista, lähellä olevista asioista. Konservatismi ammentaa perinteistä, nostalgiasta ja uskonnollisuudesta. Vanhat ja uudet herätysliikkeet saavat lisää kannattajia. Perinteiset perhearvot korostuvat, mikä taas näkyy esimerkiksi sukupuoli- ja heteronormatiivisuuden lisääntymisenä.
• Arvomaailmat polarisoituvat voimakkaasti: Heikentynyt turvallisuus- ja taloustilanne luo maaperää ”vahvoille” johtajille, populismille ja yksinkertaistaville viesteille. Maailmalla voimistunut jännite autoritaaristen ja demokraattisten järjestelmien välillä heijastuu myös suomalaiseen keskusteluun. Identiteettipuhe voimistuu ja vahvistaa edelleen Sitran megatrendiraportissakin kuvattua heimoutumisen ja heimouttamisen trendiä. Jakolinjat kärjistyvät voimakkaasti erilaisia arvomaailmoja edustavien ihmisten kesken. Tätä ruokkii osaltaan sosiaalisen median repivä keskustelukulttuuri ja lähinnä Venäjältä Suomeen kohdistava hybridiuhkatoiminta.

Suhtautuminen pakolaisiin

Ukrainasta on paennut sotaa lähes seitsemän miljoonaa ihmistä ensimmäisen puolen vuoden Venäjän hyökkäyksestä, mikä on suurin pakolaisvirta Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Suomeen Ukrainasta arvioidaan tulevan vuoden aikana 40 000–80 000 pakolaista. Muuttoliikettä on jonkin verran myös Venäjältä. Suomalaisten auttamishalu on ollut korkea. Millaiseksi pakolaisten määrä kehittyy, kun tilanne Ukrainassa pitkittyy? Pakolaisten määrään ja globaaleihin muuttoliikkeisiin vaikuttavat Ukrainan lisäksi myös muut sodat ja kriisit, tulevaisuudessa yhä enemmän esimerkiksi ilmastokriisi. Ukrainan sodan välilliset vaikutukset, kuten ruokakriisi, voivat kiihdyttää muuttoliikkeitä esimerkiksi Afrikassa ja Lähi-Idässä. Miten Suomessa suhtaudutaan pakolaisiin, maahanmuuttajiin ja turvapaikanhakijoihin tulevina vuosina? Millainen on Suomen poliittinen ilmapiiri ja kyky ottaa vastaan Suomesta turvaa hakevia?

• Kaikki ovat tervetulleita: Suomeen saapuu suuri määrä pakolaisia Ukrainasta ja Venäjältä sekä myös muista maista pääasiassa Euroopan ulkopuolelta. Sotapakolaisten myötä asenteet ja käytännöt muuttuvat avoimemmiksi muillekin kriisipakolaisille. Suomeen kohdistuvat muuttoliikkeet nähdään helpottavana ratkaisuna Suomen väestökehitykselle ja kasvaneeseen työvoiman tarpeeseen.
• Valikoivaa vastaanottoa: Ukrainan sotaa pakenevat toivotetaan tervetulleeksi, mutta muualta tulevat pakolaiset kohtaavat entistä tiukempia rajoituksia. Pakolaiset eri maista kohtaavat eriarvoista kohtelua. Keskustelu siitä, kuka on tervetullut Suomeen ja millaisin kriteerein, käy kuumana.
• Pakolaisten määrä jää vähäiseksi: Pakolaisten määrä Ukrainasta jää odotettua pienemmäksi eikä Suomeen tule lähivuosina merkittävästi pakolaisia ja turvapaikanhakijoita myöskään muualta. Suhtautuminen pakolaisiin ei nouse merkittävästi julkiseen ja poliittiseen keskusteluun, eikä kytkeydy laajempaan keskusteluun väestörakenteeseen, huoltosuhteeseen ja työvoimapulaan liittyvistä haasteista.

Pandemia

Viime vuosina on nähty, miten koronapandemialla on pahimmillaan laajoja vaikutuksia eri yhteiskunnan alueille, erityisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, kaikkeen ihmisten ja yhteisöjen väliseen kanssakäymiseen sekä talouteen. Nyt pandemia tuo epävarmaan maailmaan vielä yhden epävarmuustekijän lisää: pandemian eteneminen voi vahvistaa tai muuttaa Ukrainan sodan vaikutuksia. Pandemia voi pidemmällä aikavälillä kehittyä useaan eri suuntaan, jos virus pääsee jatkamaan leviämistään. Koronaviruksen variantit ovat villejä kortteja, jotka voivat yllättää. Mikäli ihmisen ja luonnon välisen suhteessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia, on uuden pandemian riski olemassa myös tulevaisuudessa.

• Koronapandemia on kukistettu: Laaja rokotekattavuus saavutetaan kansallisesti ja globaalisti, minkä seurauksena koronapandemia onnistutaan tukahduttamaan. Viruksen vaikutukset ovat enää lieviä ja sitä voi verrata korkeintaan kausi-influenssaan.
• Korona kausittaisena aaltona: Koronapandemiaa ei onnistuta kokonaan kukistamaan ja sitä esiintyy säännöllisinä aaltoina, joihin vastataan rokotetehosteilla, paikallisilla kokoontumisrajoituksilla ja suojautumisella. Totumme suunnittelemaan ja rajoittamaan toimintaa tarpeen mukaan ja elämään koronan värittämässä epävarmuudessa.
• Kehittyvät variantit tai uusi pandemia: Koronaviruksella säilyy otolliset olosuhteet luoda uusia muunnoksia, mikä tarkoittaa aika ajoin myös ärhäköitä virusmuunnoksia. Ne vaativat jatkuvaluonteisesti rajoituksia ja suosituksia niin maskinkäytöstä, rokotusten tehostamisesta kuin kokoontumista, vähintään paikallisella tasolla. Uuden viruksen aiheuttama pandemia on edelleen villi kortti.

Mieti myös näitä

• Henkinen huoltovarmuus: Ukrainan sota alkoi tilanteessa, jossa Suomi alkoi vähitellen toipua koronasta ja yhteiskunta avautua. Sodan henkinen trauma vaikuttaa suoraan siitä kärsiviin ihmisiin, mutta sota Euroopassa vaikuttaa tavalla tai toisella meistä jokaiseen. Uudenlainen someajan sota tuo kauheudet reaaliajassa lähelle. Millaisia vaikutuksia tällä kaikella on ihmisten jaksamiseen ja hyvinvointiin? Mikä on ihmisten kriisinkestävyys ja miten vahvistaa ns. henkistä huoltovarmuutta? Erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla tiedetään tutkimuksista, että psyykkinen oireilu lisääntyi korona-aikana.
• Mikä on ihmisten kyky toimia uudenlaisten kyberuhkien maailmassa? Ukrainan sota on nostanut esiin sen, miten tavalliset ihmiset muodostavat eräänlaisen tietovirtojen kudelman. Kun kyberhyökkäyksiä tehdään tietoverkoissa, tavallisten ihmisten verkossa olevia laitteita – vaikkapa kodinkoneita – on mahdollista käyttää osana kyberhyökkäyksiä.

• Miten protektionismi näkyy yhteiskunnan arvoissa? Geopolitiikassa on näkyvissä rautaesiripun vahvistuminen, mutta kuinka pitkälle ollaan valmiita edistämään yhteistä eurooppalaista linjaa ja missä määrin vaalitaan kansallisia etuja yhteisen hyvän kustannuksella?
• Militarismi: Sodan myötä media on ollut täynnä sotapuhetta ja -kuvastoa. Vahvistuuko militarismi Suomessa eli onko sotilaallisilla arvoilla, asenteilla ja käytännöillä on yhteiskunnassa yhä enemmän merkitystä ja valtaa? Ja minkälaisia vaikutuksia sillä on demokratiaan?

Lähteitä ja lisää luettavaa:

UNCHR 29.3.2022: Ukraine Refugee Situation

Al Jazeera / Kareem Chehayeb 8.3.2022: Lebanese fearful as fuel and wheat shortage deepens

MDPI / Societies, Volume 12, Issue 2 (April 2022) / Valeria Bello & Nate Breznau 16.3.2022: Prejudice and Cuts to Public Health and Education: A Migration Crisis or a Crisis of the European Welfare State and Its Socio-Political Values?

Mint 6.2.2022: What are potential future scenarios of Covid-19 spread? WHO answers

European Commission / Horizon – The EU Research and Innovation Magazine / Jonathan Smith 16.12.2021: Q&A: Future pandemics are inevitable, but we can reduce the risk

World Economic Forum: The Global Risks Report 2022, 17th Edition

WHO 5.9.2022: Imagining the future of pandemics and epidemics: a 2022 perspective (who.int)

HS / Eveliina Mäntylä 2.9.2022: Sodan ilonpilaajat

Ympäristö

Vaikka huomio on ymmärrettävästi keskittynyt Ukrainan sotaan, ei ekologinen kestävyyskriisi ole kadonnut minnekään. Ilmastokriisi ja luontokato vaikuttavat merkittävästi jo siihen, millainen maailma on kymmenen vuoden päästä. Ukrainan sota saattaa pahentaa olemassa olevia kriisejä entisestään, mutta se voi myös vauhdittaa siirtymää kohti ympäristön kannalta kestävämpää maailmaa. Tarkastelemme tässä erityisesti kolmea keskeistä muuttujaa, joihin tämänhetkinen kriisi saattaa vaikuttaa: energiamurros, ruokaturva ja talouden rooli.

Energiamurros

Energiamurros eli siirtyminen pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä on ollut käynnissä jo pitkään ilmastokriisin takia. Nyt lisäargumenttina on tarve purkaa nopeasti riippuvuus Venäjän myymästä maakaasusta, öljystä ja hiilestä. Vauhdittuuko siirtymä puhtaisiin energianlähteisiin ja fiksumpaan energiankäyttöön? Opimmeko käyttämään vähemmän energiaa? Vai etsitäänkö fossiilisille polttoaineille uudet tarjoajat? Romahduttaako energiakriisi Euroopan solidaarisuuden, ja kaikki keskittyvät saavuttamaan energiaomavaraisuuden?

• Nopea siirtymä pois fossiilisista: Investoinnit energiatehokkuuteen sekä puhtaaseen energiaan, erityisesti tuulivoimaan, aurinkopaneeleihin ja lämpöpumppuihin monikertaistuvat. Sähköautojen osuus kasvaa ja yhä useammat luopuvat autosta kokonaan. Energiansäästö ja kulutusjousto tulevat pakon edessä tutuiksi ja motivoiviksi. Euroopan sisäisiä sähkönsiirtoyhteyksiä vahvistetaan ja yhteistyö energiamurroksen vauhdittamisessa tiivistyy. Viidentoista vuoden päästä Eurooppa on energian suhteen hiilineutraali. 
• Fossiilisten käyttö jatkuu: Venäjän öljy- ja kaasuhanojen sulkeutuessa pyritään korvaamaan niitä muiden maiden tuotannolla. Investoidaan uuteen polttoaineinfrastruktuuriin ja sitoudutaan pitkiin toimitussopimuksiin, jotta saataisiin lyhyen tähtäimen hintoja laskettua. Energiamurros ja irrottautuminen fossiilisista polttoaineista hidastuu. 
• Energiakriisi: Energian hinta nousee nopeasti ja hallitsemattomasti, jolloin tavallisten ihmisten kyky maksaa sähkö- ja lämmityskulunsa romahtaa ja inflaatio kiihtyy. Sähköä vievät maat alkavat rajoittaa vientiä suojatakseen omia kansalaisiaan sähkön hinnan nousulta, mutta syventävät muiden ahdinkoa. Polttoaineiden kysyntä ja hinnat kasvavat entisestään. Osassa Eurooppaa joudutaan kylmimpinä hetkinä kierrättämään sähkökatkoja, kun kysyntä ylittää tarjonnan. Nousevan tyytymättömyyden edessä kunnianhimoisista ilmastotavoitteista aletaan lipsua ja keskitytään tekemään lyhyen aikavälin näkökulmasta energian hintaa alentavia ja omavaraisuutta kohentavia päätöksiä. Suomessa puun ja turpeen energiakäyttö lisääntyy merkittävästi, päästöt kasvavat ja Suomen metsien hiilinielu romahtaa. 

Ruokaturva

Ukraina ja Venäjä ovat maailman suurimpia vehnän ja maatalouden raaka-aineiden viejiä ja siten sota on aiheuttanut ruokamarkkinoille suuria häiriötä ja nostanut ruuan hintaa eri puolilla maailmaa. Riittääkö vilja, kun sota jatkuu – minne ja millä hinnalla, entä lannoitteet? Muuttuuko ruoantuotanto ja ruokailutottumukset? Jo korona teki näkyväksi Suomen maatalouden riippuvuuden ulkomaalaisista kausityöntekijöistä, näkyykö kriisi työvoimapulana?

• Ruokaa on, mutta yksipuolisemmin: lannoitteiden ja viljan saatavuudessa on väliaikaisia ongelmia Euroopassa ja muualla, mutta ne saadaan hoidettua. Globaali maatalous selviää sodan aiheuttamista häiriöistä, ja laajempi nälänhätä vältetään. Joistain elintarvikkeista on pulaa ja ruokavalio on paikoin yksipuolisempaa.
• Nälänhätää eri paikoissa: lannoitetuotannon ja Ukrainan ja Venäjän ruoantuotannon häiriöt sekä Kiinan historiallinen kuivuus johtavat pitkäaikaiseen ja merkittävään ruokapulaan erityisesti niissä maissa, jotka ovat olleet riippuvaisia tuonnista. Vaikutukset näkyvät kuitenkin ympäri maailmaa vielä kymmenenkin vuoden päästä. Polarisaatio kasvaa eri maiden välillä, mutta myös maiden sisällä. Osalla on ruokaa riittävästi, osalla taas ei. Suomessa ruokaa riittää kaikille, joskin se kallistuu merkittävästi.
• Maatalous uudistuu: Lannoitteiden saatavuusongelmat ja huoli ruokaturvasta muuttavat maataloutta. Kasvipainotteisuus ja ruokatottumusten muutokset, luomutuotanto, kiertotalous ja uudet tavat tuottaa ruokaa yleistyvät.

Talouden rooli

Talouden suhdetta ympäristöön mietittiin jo kuumeisesti uudelleen ennen koronakriisiä. Pandemian aikaan mobilisoitiin elvytysrahaa, joista osa – joskin aika pieni osa – meni vihreään siirtymään. Geopoliittisen tilanteen muuttuminen ja talouspakotteet haastavat myös osaltaan taloutta uudistumaan. Miten Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa talousajatteluun ympäristön kannalta? Korostuuko omavaraisuus ja sen myötä ekosysteemipalvelut ja ympäristön tilan vaaliminen? Voisiko talous olla uudistavana voimana, joka vauhdittaa edellä mainittuja energiamurrosta ja ruoantuotannon uudistumista? Näyttäytyykö kiertotalous hyvänä siirtona myös turvallisuuspolitiikan kannalta, kun se vähentää riippuvaisuutta raaka-ainetuonnista?

• Ekologisesti kestämätön talous: Kriisi vie huomion talouden uudistamiselta ja osittain sillä jopa perustellaan sitä, että nyt ei ole aika tehdä muutoksia. Talous lisää ainakin osan hyvinvointia, mutta se tapahtuu ympäristön kustannuksella nakertaen seuraavien sukupolvien mahdollisuuksia.
• Vahinkojen vähentäminen: Taloutta uudistetaan tavoittelemalla vihreää kasvua ja keskittyen taloudellisen toiminnan haitallisten ympäristövaikutusten eli jalanjäljen vähentämiseen. Kasvua haetaan ympäristön tila reunaehtona.
• Kädenjäljen kasvattaminen: Vahinkojen vähentämisen lisäksi panostetaan myös kädenjäljen kasvattamiseen: miten taloudellinen toiminta voi korjata jo tehtyä vahinkoa? Investoinnit ohjaavat taloutta resilientimmäksi eli iskunkestävämmäksi ja uudistumiskykyiseksi tulevien kriisien varalle. Talouden kehitystä myös mitataan uudenlaisilla mittareilla.

Mieti myös näitä

• Luonnon monimuotoisuus: Nopea siirtyminen pois Venäjän tuomista fossiilisista polttoaineista voi lisätä turpeen ja puun polttoa Suomessa ja muualla. Tällä olisi vaikutuksia niin hiilinieluihin kuin erityisesti luonnon monimuotoisuuteen, varsinkin pidempään ja laajana jatkuessaan.
• Äärisääolojen vaikutukset: Ilmastokriisi lisää äärisääolojen, kuten kovien pakkasten, hellejaksojen, myrskyjen ja tulvien todennäköisyyttä. Näillä voi olla merkittäviä vaikutuksia muihin muuttujiin.

Lähteitä ja lisää luettavaa

BIOS-tutkimusyksikkö 4.3.2022: Ukrainan sota, energiamurros ja ilmastonmuutos

The Washington Post / Jeff Stein, Tyler Pager & Anna Phillips 8.3.2022: U.S. to ban oil imports from Russia as White House explores drastic plans to buffer economy from energy shock

Energiauutiset / Petri Sallinen 8.3.2022: Venäläinen energia korvattavissa

Ulkopolitiikka / Matti Koskinen 9.12.2021: Öljyn jälkeen alkaa kamppailu metalleista – uusiutuvan energian rakennusaineita metsästetään nyt ympäri maailmaa

Sitra / Oras Tynkkynen, Tuuli Hietaniemi, Outi Haanperä & Hanna Hakko (E3G) 22.3.2022: Energiakriisin kynnyksellä – mitä voimme oppia menneestä?

Al Jazeera / Kareem Chehayeb 8.3.2022: Lebanese fearful as fuel and wheat shortage deepens

BBC / Emma Simpson 7.3.2022: Ukraine war ’catastrophic for global food’

Reuters / Nigel Hunt 9.3.2022: Food crisis grows as spiralling prices spark export bans

Yle / Elli-Alina Hiilamo 10.3.2022: Sota synnyttää ruokamarkkinoille tyhjiön, jota on vaikea täyttää – edessä on tutkijan mukaan shokki, joka jakaa maailman voittajiin ja häviäjiin

Yle / Elli-Alina Hiilamo 10.3.2022: Suomalaiset saattavat pian joutua muuttamaan ruokatottumuksiaan – syynä on sota ja Suomen riippuvuus venäläisistä lannoitteista

Sitra / Eeva Hellström & Mervi Porevuo 19.10.2020: Talous tulevaisuuden palveluksessa

Helsingin Sanomat / Matilda Jokinen 24.8.2022: Kiina kärsii historiallisesta kuivuudesta, jolla voi olla maailman­­laajuiset seuraukset

Teknologia

Teknologian sulautuminen kaikkeen on megatrendi, joka vain kiihtyi korona-aikana ja johon myös Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on paljon vaikutuksia. Teknologia vaikuttaa arkeemme, toimintatapoihimme, yhteiskunnan rakenteisiin, mutta se on myös osa geopolitiikkaa. Teknologiajätit ovat olleet toimijoina mukana tässä sodassa, sosiaalisen median kautta vaikutetaan mielipiteisiin ja erilaisten palveluiden sulkemisella pidetään ihmisiä erossa tiedosta ja toisistaan. Pohdimme Ukrainan sodan vaikutuksia kolmen muuttujan kautta, joihin liittyy epävarmuuksia ja useita vaihtoehtoisia kehityskulkuja: digitaalinen infrastruktuuri, informaatiovaikuttaminen sekä datatalous.

Digitaalinen infrastruktuuri

Sen lisäksi, että sodassa isketään perinteiseen infrastruktuuriin, myös digitaalinen infrastruktuuri on vaarassa. Ukrainassa teknikot ovat taistelleet pitääkseen nettikaapelit ja datakeskukset toiminnassa, Elon Musk lähetti Starlink-satelliitin Ukrainan ylle ylle (tosin lokakuussa 2022 satelliitin jatkorahoituksesta oli epätietoisuutta), Anonymous yritti häiritä Venäjää hyökkäämällä sivustoille. Venäjän kyberiskut niin Ukrainassa kuin vaikka Suomessa Nato-hakemuksen myötä ovat kuitenkin olleet odotettua vaisumpia (vaikkakin keväällä Fingrid kertoi jatkuvista kyberhyökkäyksistä Suomen sähköjärjestelmään, elokuussa eduskunnan verkkosivuille tehtiin palvelunestohyökkäys ja Viro kertoi torjuneensa suurimman kyberhyökkäyksen sitten vuoden 2007). Digitaalinen infra on liitoksissa energiajärjestelmän muutoksiin ja altis myös Euroopassa esimerkiksi mahdollisesti lisääntyville sähkökatkoille tai erilaisille kyberhyökkäyksille. Resilienssin kannalta myös datakeskusten sijainti ja digiosaaminen ovat entistä merkityksellisempiä.

Sodalla on suuria vaikutuksia myös tiedon liikkumiseen ja digiverkoissa liikkuvaan kaupankäyntiin. Venäjä suljettiin jo SWIFT-rahansiirtojärjestelmästä ja Venäjä on valmistellut irtautumista kokonaan maailmanlaajuisesta internetistä. Keskeisiä kysymyksiä tulevaisuutta ajatellen on, mitä käy digitaaliselle infralle ja internetille: pysyykö globaali internet pystyssä, jakautuuko se paikallisiin lohkoihin vai muuttuuko internet epävapaaksi?

• Globaali internet pysyy pystyssä: hyökkäyksistä ja sensuurista huolimatta tietoverkot pysyvät toiminnassa globaalisti. Venäjä ei irrottaudu maailmanlaajuisesta internetistä.
• Internet pirstaloituu: Internet jakautuu erillisiin, paikallisiin osiin ja politisoituu. Portinvartijoiden valta kasvaa: Venäjä kontrolloi omaa tietoverkkoaan, Kiina ja esimerkiksi Saudi-Arabia omaansa, Eurooppa ja USA omaansa. Länsi ei pääse enää käsiksi Venäjällä olevaan dataan eikä toisinpäin.
• Internet horjuu: Digitaalisen infran ja internetin epävakaus lisääntyy kyberhyökkäysten ja fyysisen infran sabotoinnin myötä. Myös sähkökatkot sekä komponenttipula lisäävät haavoittuvuutta. Netin käyttö hankaloituu.

Informaatiovaikuttaminen

Elämme ensimmäistä niin sanottua suuren informaatiosodan aikaa, jonka voi katsoa alkaneen vähintään vuodesta 2014. Nyt Venäjän hyökkäyksen alettua Ukraina on ollut ainakin länsimedian tietojen perusteella informaatiosodassa vahvempi kuin Venäjä.

Informaatiosota on sotaa mielikuvista, tarinoista, kehystyksistä. Se voi olla myös valetietoa tai käyttäjädatan perusteella kohdennettua tiedonvälitystä, jolla pyritään hämmentämään, luomaan vastakkainasetteluita, murentamaan luottamusta ja edistämään omia tavoitteita. Informaatiosodan vaikutuksena voi syntyä erilaisia ryhmittymiä ja todellisuuksia, joissa käsitys maailmasta ja totuudesta hämärtyy ja eriytyy. Teknologiajätit ovat olleet informaatiosodassa toimijoina rajoittamalla esimerkiksi Venäjän propagandasisältöjä, mainoksia ja valtion tilien toimintaa alustoillaan.

Informaatiovaikuttamista on monentasoista ja sitä tapahtuu monesta suunnasta. Se on yksi hybridiuhkatoiminnan muoto ja vahvasti kytköksissä demokratiaan, luottamukseen ja osallisuuteen: mitä vahvempi luottamus yhteiskuntaan ja sen toimijoihin sekä mitä parempi media- ja digitaalisen informaation lukutaito ihmisillä on, sen vaikeampi vaikuttamisen on saada jalansijaa. Mielenkiintoista on, minkälaista informaatiovaikuttamista Suomeen kohdistuu seuraavina vuosina niin Venäjän kuin vaikka Kiinan tahoilta – ja kuinka hyvin vaikuttaminen uppoaa.

• Informaatiovaikuttaminen ei tehoa: väestön media- ja digitaalisen informaation lukutaito tekee Venäjän, Kiinan ja muiden maiden informaatiovaikuttamisen tehottomaksi.
• Tehokasta vaikuttamista: Venäjän ja Kiinan informaatiovaikuttaminen lietsoo polarisaatiota, epäluottamusta ja epävakautta. Yhä useampi uskoo valetietoihin ja uskottavan oloiset kuva- ja videomuokkaukset leviävät tehokkaasti.
• Hämmennys lisääntyy: Yhä useampi toimija levittää valetietoa ja pyrkii vaikuttamaan ihmisten näkemyksiin. Vaikuttamispyrkimykset sekoittuvat toisiinsa ja hämmennys lisääntyy. Mikään toimija ei kuitenkaan pysty pitkäjänteisesti edistämään omaa viestiään, vaan todellisuudet pirstaloituvat ja karnevalisoituvat sekamelskaksi, joka ei hyödytä oikein ketään.

Datatalous

Euroopassa on tehty viime vuodet hartiavoimin töitä reilun datatalouden eteen. Erityisesti lainsäädännön keinoin pyritään varmistamaan, että kilpailu toimii ja data liikkuu digitaalisilla sisämarkkinoilla. Ennen kaikkea uuden sääntelyn on tarkoitus kohentaa pienempien toimijoiden mahdollisuuksia dataliiketoimintaan. Samaan aikaan halutaan vahvistaa eurooppalaista arvopohjaa ja yksilön oikeuksia digitaalisessa maailmassa.

Toimivien sisämarkkinoiden tärkeys on korostunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sodan myötä keskustellaan niin energiariippumattomuudesta, mutta myös digitaalisesta ja teknologisesta riippumattomuudesta. Data ja osaaminen nousevat osaksi huoltovarmuutta.

Olemme alkaneet vasta herätä datan keräämisen laajuuteen, erilaisiin tietoturvariskeihin ja digitaalisen vallan keskittymiseen harvojen käsiin. Huolta on herättänyt eurooppalaisten tietojen valuminen niin venäläisille, kiinalaisille kuin yhdysvaltalaisille teknologiajäteille. Sitran Digivalta-selvityksen mukaan datatalouden läpinäkymättömyys ja digitaalisen vallan keskittyminen harvojen käsiin uhkaa eurooppalaisen talouden ja demokratian tulevaisuutta. Samalla ne tekevät meidät alttiiksi huomaamattomalle informaatiovaikuttamiselle, uhkaavat yksityisyyttämme ja nakertavat samalla myös kyberturvallisuutemme.

Meneillään oleva kriisi saattaa vauhdittaa reilumpaa datataloutta, mutta toisaalta se voi myös viedä huomiota ja resursseja muualle ja moni positiivinen kehityskulku saattaa hidastua tai tyrehtyä kokonaan. Tulevaisuutta ajatellen keskeinen kysymys on, pystytäänkö nyt kriisin keskellä jatkamaan reilun, globaalin datatalouden edistämistä, vai ottavatko joko valtiot tai datajätit ohjakset yhä tiukemmin.

• Datajättien maailma: teknologiajätit kasvattavat entisestään valtaansa yhteiskunnallisina ja geopoliittisina toimijoina. Datan omistajuus säilyy teknologiayrityksillä.
• Valtioiden tiukka kontrolli: teknologia- ja dataomavaraisuus voimistuvat. Syntyy pienempiä alustoja, joilla vuorovaikutus paikallisempaa. Ne valtiot tai alueet menestyvät, joilla on digiosaamista. Datatalous on osa kauppapolitiikkaa.
• Reilu globaali, hajautettu datatalous: EU:n datastrategia poikii muutoksia reilumpaa datataloutta kohti maailmanlaajuisesti. Datan hallinta on hajautettu, ja dataliiketoiminnan yritysekosysteemi on monipuolisempi ja pyörii yhä enemmän pienempien toimijoiden ympärillä.

Mieti myös näitä

• Teknologiset haavoittuvuudet: tietoverkkojen kaatumisen tai epäluotettavuuden lisäksi voi pohtia myös millaisia vaikutuksia esimerkiksi sähköverkon kaatumisella tai säännöllisillä häiriöillä olisi suomalaiseen yhteiskuntaan? Tai onko jotain muita teknologisia riippuvaisuuksia, jotka muodostavat merkittävän haavoittuvuuden?
• Sota ja turvallisuusteknologian kehitys: puolustusmäärärahojen nousu globaalisti vauhdittaa teknologista kehitystä. Millaisia uusia uhkia tämä muodostaa ja toisaalta, millaisia vaikutuksia tällä voi olla muille toimialoille? Miten armeijan tarpeisiin kehitetty teknologia yleistyy osaksi yhteiskuntaa? Kuinka suuriksi pelureiksi sotateollisuuden yritykset nousevat?

Lähteitä ja lisää luettavaa

Forbers / Thomas Brewster 15.3.2022: Bombs And Hackers Are Battering Ukraine’s Internet Providers. ‘Hidden Heroes’ Risk Their Lives To Keep Their Country

Helsingin Sanomat / Elina Väntönen 22.3.2022: Biden varoitti, että Venäjä on alkanut valmistautua sodan seuraavaan vaiheeseen – Tätä se voisi tarkoittaa

Yle / Janne Toivonen 11.3.2022 (päivitetty 28.3.2022): Aikooko Venäjä todella irtautua koko internetistä, ja mitä se tarkoittaisi – viisi kysymystä ja vastausta

Helsingin Sanomat / Susanna Laari 8.3.2022: Netflix lopettaa toimintansa Venäjällä

Yle / Satu Helin 8.3.2022: Analyysi: Somesodassa alkoi uusi aika – Facebookin ja Twitterin blokkaaminen kertoo, että Venäjä siirtyy yhä selvemmin sotatilaan

Byline Times / Carole Cadwalladr Via Twitter 28.2.2022: The First Great Information War

Seinäjoen Sanomat / Johanna Koskiahde 16.3.2022: Meistä jokainen on osallisena käynnissä olevassa informaatiosodassa

Sitra / Sitran selvityksiä 178 / Tammikuu 2021 / Hannu-Pekka Ikäheimo & Jukka Vahti: Mediavälitteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen – Murros ja tulevaisuus

EURACTIV / Luca Bertuzzi 28.2.2022 (päivitetty 2.3.2022): China, Russia prepare new push for state-controlled internet

Ulkopolitiikka / Kaarina Vainio 9.3.2022: Pinnan alla kytee uusi uhkakuvasto – kuinka pitkälle yhteiskunnallista elämää turvallistetaan?

Sitra / Kristo Lehtonen & Laura Halenius 23.2.2022: EU määrittää pelisääntöjä datataloudelle – näin uusi sääntely vaikuttaa sinuun ja meihin kaikkiin

Yle / Hannele Muilu 16.3.2022 (päivitetty 23.3.2022): Venäjän lähetystö pyytää Suomen venäläisiä ilmoittamaan syrjinnästä ja vihasta – tutkija osasi odottaa reaktiota  

Helsingin Sanomat / Laura Halminen 11.11.2018: Helsingissä toimintansa aloittanut venäläinen taksipalvelu voi saada kuvasi ja tietojasi SIM-kortistasi

Iltalehti / Aleksanteri Pikkarainen 10.3.2022: Yango-kuskit peittävät logoja autoistaan

Reuters / Andrius Sytas 18.8.2022: Estonia says it repelled major cyber attack after removing Soviet monuments

Yle / Meeri Niinistö 12.8.2022: Venäjä yllätti: Maan kyky tehdä kyberhyökkäyksiä vaikuttaa olevan huono – ”Venäjän paukut on käytetty”, arvioi asiantuntija

Tekniikka & Talous / Tuomas Kangasniemi 17.5.2022: Venäjältä tehty kyberhyökkäyksiä Suomen sähköjärjestelmään

IS Digitoday / Tuomas Linnake 23.8.2022: TikTokin härski tiedon­keruu ei ole ainoa tapaus – näin estät sovelluksia urkkimasta verkon käyttöäsi

CNN / Alex Marquardt 14.10.2022: Exclusive: Musk’s SpaceX says it can no longer pay for critical satellite services in Ukraine, asks Pentagon to pick up the tab

Talous

Aluksi maailmanlaajuinen koronapandemia ja sitten sota Euroopassa. Talous on ollut kovilla. Jo ennen koronaa keskusteltiin talousjärjestelmän uudistamistarpeesta, mutta viimeaikaiset kriisit ovat tuoneet siihen uutta sävyä. Korona toi esiin maailman keskinäisriippuvaisuuden, tuotantoketjujen haavoittuvuuden, työntekijöiden riittävyyden, kulutustottumusten muutokset. Sota taas sulki yhden suuren pelurin maailmantaloudesta, sekoitti ruoantuotannon ja energiamarkkinat, muutti monen yrityksen suunnitelmia ja iski kuluttajien kukkaroon.

Venäjän aloittamalla sodalla Ukrainassa on eittämättä suuria vaikutuksia niin maailman, Euroopan, Venäjän kuin Suomen talouteen – mutta kukaan ei oikein pysty vielä sanomaan, millaisia ne ovat pidemmällä aikavälillä, koska vaikutukset riippuvat muun muassa sodan kestosta ja laajuudesta sekä siitä, miten ja milloin energiariippumattomuus Venäjästä ratkaistaan. Kuljemmeko 5–10 vuoden päästä kohti avointa ja kytkeytynyttä vai sulkeutunutta taloutta? Kuinka pitkään pakotteet jatkuvat ja mitä vaikutuksia niillä on? Millaisia vaikutuksia rajojen ja tietoverkkojen sulkemisella on työvoiman ja osaamisen riittävyydelle? Riittääkö Suomessa työntekijöitä? Kuinka omavaraisiksi valtiot tai liittoumat tulevat? Synnyttävätkö materiaali- ja energiapulat uusia innovaatioita vai kurjistumista? Miten korvaamme Venäjän energian Euroopassa – fossiilisella vai vihreällä energialla ja kuinka kauan? Mihin suuntaan ylipäätään talousjärjestelmä kulkee?

Tulevaisuustaulukossa talousvaikutuksia tarkastellaan kolmen muuttujan kautta, joihin liittyy epävarmuuksia: talouden globalisaatiokehitys, Euroopan talouden suhdannekehitys sekä pakotteet.

Talouden globalisaatio

Globalisaatio eli (niin talouden, kulttuurin, informaation, politiikan, hallinnon kuin ympäristön) maailmanlaajuinen lähentyminen ja keskinäinen riippuvuus tuli haastetuksi jo koronapandemian aikana. Ukrainan sota on nostanut taas uudella tavalla maailmantalouden kytkeytyneisyyden haavoittuneisuuksineen esille: jatkossa pitää ajatella uudella tavoin kauppasuhteita ja -politiikkaa, tuotantoketjuja, omavaraisuutta, raaka-aineiden ja energian sekä työvoiman saatavuutta. Iso kysymys kuuluu, kuljemmeko pidemmällä aikavälillä kohti sulkeutuneempaa vai avoimempaa taloutta – ja koko maailmaa.

• Deglobalisaatio: Pandemian ja kiristyneen geopoliittisen tilanteen myötä globalisaation suunta kääntyy yhä vahvemmin deglobalisaatioon eli maailmankauppa ottaa takapakkia. Paikallinen tuotanto ja omavaraiset alueet (esimerkiksi Euroopan tasolla) korostuvat. Toimittajariskit ja huoltovarmuus nousevat keskiöön.
• Notkahdus ja resilienssi: Globalisaatio kokee kolauksen, mutta pysyy voimissaan. Globaalit tuotantoketjut muovautuvat joustaviksi ja tuotantoon rakennetaan päällekkäisyyttä kuitenkaan menemättä täysin paikalliseen tuotantoon ja protektionismiin. Tehokkuusajattelun sijaan korostetaan resilienssiä resilienssiä  eli kykyä toimia muuttuvissa olosuhteissa, kohdata kriisejä ja palautua niistä.
• Protektionismin aika: Valtiot asettavat tiukempia rajoja viennille ja tuonnille poliittisista syistä, mm. pakotteiden ja ympäristölainsäädännön takia. Myös työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan. Valtiot pyrkivät välttämään teknologista riippuvuutta ulkomaisista yrityksistä ja suosivat omia kansallisia yrityksiään. Tuotannon keskeisiä osia kotiutetaan. Protektionismi vahvistuu.

Euroopan talouden kehitys

Euroopan talous ehti jo kulkea parempaan suuntaan koronashokin jälkeen, kunnes talouteen tuli Venäjän hyökkäyksen myötä uusi epävarmuustekijä. Kasvun arvellaan lähivuosina vähintään hidastuvan ja inflaation vain nousevan. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi heinäkuussa näkymien synkistyneen keväästä ja taantuman olevan jo lähellä euroalueella ja Yhdysvalloissa, jos Venäjä lopettaa maakaasun myynnin Eurooppaan ja inflaatio kiihtyy ennakoitua enemmän – myös Kiinan talouskasvun ennustetaan hidastuvan. Venäjän talouden uskottiin vielä keväällä romahtavan pakotteiden myötä ja vaikka talous on supistunut, lasku on ollut ennustettua pienempää.

Sodan ja yhä jatkuvan koronan lisäksi epävarmuutta talouteen eri puolilla maailmaa tuo poikkeuksellinen kuumuus ja kuivuus. Kiinassa vesikriisin pelätään heijastuvan kansainvälisiin elintarvike-, energia- ja materiaalimarkkinoihin. Epävarmuutta siis on monesta suunnasta ja epävarmassa tilanteessa investoinnit ja työllistämispäätökset saattavat lykkääntyä. Euroalueella on ollut tiiviit kauppasuhteet Venäjään ja se kärsiikin tilanteesta enemmän kuin moni muu talousalue – ja toki vaikutusta on etenkin paljon Venäjän kanssa kauppaa tehneisiin maihin. Uutta suuntaa voi löytyä transatlanttisesta yhteisöstä.

Euroopan talouden tulevaisuus sisältää siis paljon epävarmuuksia ja on riippuvainen monista muista tässäkin julkaisussa esitellyistä muuttujista. Tulevaisuuslinssien lävitse katsottuna mielenkiintoista on pohtia kehitystä investointien näkökulmasta, koska niillä on pitkäaikaisia vaikutuksia ja niiden kohdistuminen muokkaa tulevaisuutta joko kestävämpään tai vähemmän kestävään suuntaa. Työn ja hyvinvoinnin näkökulmasta myös investoinnit digitalisaatioon ja datatalouteen ovat tärkeitä. Puhutaankin digivihreän siirtymän investointitarpeesta. Mutta miten käy: onnistuuko Eurooppa ja Suomi houkuttelemaan sodasta riippumatta investointeja ja luomaan kasvua, tunnistetaanko investointitarpeet, mutta rahaa ei löydy ja valtiot tulevat hätiin vai syntyykö Euroopan laajuinen taantuma, jossa luottamus ja investoinnit eivät kuki. Vai tapahtuuko jotakin ihan muuta?

• Kasvua ja investointeja: Euroopan talouskasvu hidastuu sodan seurauksena vain väliaikaisesti. Luottamus talouteen ei notkahda sekään pitkäksi aikaa. Investointihalukkuus Suomeen ja koko Eurooppaan säilyy. Tavoite energiariippumattomuuteen Venäjästä kasvattaa investointeja kestävään, uusiutuvaan energiaan. Kyberturvallisuuden ja digi-infran parantaminen lisäävät digi-investointeja. Energian ja raaka-aineiden hintojennousu kiihdyttää aluksi inflaatiota, mutta alkusokin jälkeen hintojennousu ja inflaatio hidastuvat.
• Kasvu valtion tukemana: Epävarmuus heikentää luottamusta ja lykkää tai estää kokonaan investointeja. Valtio joutuu tulemaan apuun. Energian ja raaka-aineiden hintojennousu jatkuu ja kiihdyttää inflaatiota entisestään.
• Taantuma: Luottamus talouteen romahtaa, eikä Eurooppa onnistu houkuttelemaan investointeja. Syntyy Euroopan laajuinen taantuma ja pitkittyessään jopa lama. Työttömyys kasvaa. Samalla inflaatio pysyy korkealla eli syntyy stagflaatioksi kutsuttu ilmiö.

Pakotteet

Euroopan unioni ja Yhdysvallat ottivat alkuvuonna 2022 käyttöön laajoja pakotteita Venäjää vastaan. Toimet tulivat vuonna 2014 ja sen jälkeen hyväksyttyjen pakotteiden päälle ja koostuvat muun muassa vientirajoituksista, venäläispankkien irrottamisesta SWIFT-maksujärjestelmästä, finanssisektorin rajoituksista, henkilöihin ja yrityksiin kohdistuvista varojen jäädyttämisistä. Pidemmällä aikavälillä pakotteet ja niiden vaikutukset ovat riippuvaisia siitä, miten ja milloin sota päättyy ja mitä tapahtuu sen jälkeen. Tai löytääkö Venäjä kumppaneita, joiden avulla kasvattaa talouttaan? Kuinka vahvaksi kumppaniksi Kiina muodostuu ja kiertääkö esimerkiksi Intia lopulta pakotteita öljyn ostamisen turvaamiseksi?

• Nykyiset pakotteet: Nykyiset varojen jäädytykset, SWIFT-järjestelmän ulkopuolelle sulkeminen ja muut pakotteet säilyvät.
• Venäjän eristäminen: Venäjä pyritään eristämään maailmantaloudesta täydellisesti.
• Pakotteiden purku: Pakotteita puretaan hiljalleen niiden toimimattomuuden tai muiden syiden takia.
• Kiina ja muut Venäjän tukena: Kiina ja muutama muu maa, kuten Intia tukevat Venäjää yhä voimakkaammin. Lännen pakotteet eivät pure.

Mieti myös näitä

• Globaali logistiikka: Sota, lentokieltoalueet, pakotteet ja tuotannon muutokset vaikuttavat logistiikkaan ja maailmankauppaan. Pohjoisen meritien avautuminen ilmaston lämpenemisen myötä sekoittaa tilannetta entisestään. Millaiset ovat globaalit tuotantoketjut ja logistiikka tulevaisuudessa?
• Suomen houkuttelevuus: Kuinka geopoliittinen epävarmuus vaikuttaa Suomen houkuttelevuuteen investointien, osaavan työvoiman tai vaikkapa matkailijoiden silmissä? Osaammeko markkinoida kansallisia vahvuuksiamme, kuten vakautta, tietoturvaa ja digitalisaatiota?
• Työvoima ja osaaminen: Työllisyys on jatkanut kasvamistaan Suomessa koronan alkuhetkien pudotuksen jälkeen. Mutta miten Ukrainan sota vaikuttaa ulkomaisen työvoiman saatavuuteen, osaajien houkutteluun, Venäjän-kauppaa tehneisiin suomalaisyrityksiin? Tai minkälaiselle uudelle osaamiselle syntyy tarvetta?

Lähteitä ja lisää luettavaa:

Euro & talous / Juha Kilponen 18.3.2022: Venäjän aloittama sota heikentää kasvunäkymiä ehkä vain väliaikaisesti Euroopassa ja Suomessa

Helsingin Sanomat / Juha-Pekka Raeste 2.2.2022: Onko kurjistunut talous uhittelun takana?

Elinkeinoelämän keskusliitto 4.3.2022: Venäjä-pakotteet: QA-vastaukset yritysten kysymyksiin (päivitetty 7.3.)

Atlantic Council / Julia Friedlander, Maia Nikoladze, Charles Lichfield, Ananya Kumar and Castellum.AI 7.3.2022: Global Sanctions Dashboard: Special Russia Edition Global Sanctions

Euro & talous / Heli Simola 21.3.2022: Venäjän talous heikkenee nopeasti

Ulkopolitiikka / Matti Koskinen 22.5.2020: Globalisaatio peruutusvaihteellaUlkopolitiikka / Matti Koskinen 22.5.2020: Globalisaatio peruutusvaihteella

Interesting Engineering / Loukia Papadopoulos 12.3.2022: Russia’s invasion of Ukraine could lead to a global chip shortage

Bruegel / Jean Pisani-Ferry 8.3.2022: The economic policy consequences of the war

The National / Deena Kamel & Massoud A Derhally 6.3.2022: Russia-Ukraine conflict to have ’severe impact’ on global economy, IMF says

Etla / Markku Lehmus: Suhdannekatsaukset, Suhdanne Kevät 2022, Tiivistelmä

Yle / Elli-Alina Hiilamo 19.3.2022: Analyysi: Maailman katseet kääntyvät nyt Intiaan – saako Venäjä ratkaisevaa apua vanhalta kumppaniltaan?

Helsingin Sanomat / Mari Manninen 3.3.2022: Pelastaako Kiina Venäjän pakotteiden ahdistaman talouden? ”Hölynpölyä”, sanoo maiden välistä kauppaa analysoinut suomalaistutkija

Euroopan keskuspankki / Tutkimus ja julkaisut / Talousnäkymiä koskevat asiantuntija-arviot 2.3.2022

Euro ja talous 11.3.2022: Sota Ukrainassa heikentää Suomen talouskasvua ja nopeuttaa inflaatiota

Tilastokeskus 22.3.2022: Työllisyys kasvoi edelleen helmikuussa

Maaseudun Tulevaisuus / Mielipiteet / Kristo Lehtonen & Mari Pantsar 30.3.2022: Talous tarvitsee kriisin jälkeisen suunnitelman

Helsingin Sanomat / Petri Sajari 26.7.2022: Kansainvälinen valuuttarahasto varoittaa: maailmantaloutta uhkaa uusi taantuma

Helsingin Sanomat / Matilda Jokinen 24.8.2022: Kiina kärsii historiallisesta kuivuudesta, jolla voi olla maailman­­laajuiset seuraukset

Bloomberg News 12.8.2022: Putin’s War Sends Russian Economy Back to 2018 in Single Quarter

Miten rakennat skenaarioita tulevaisuustaulukon avulla?

Tässä julkaisussa on esitetty aluksi Sitran ennakointitoiminnon kokoama tulevaisuustaulukko ja sen jälkeen avattu taulukon muuttujia ja niiden saamia arvoja. Tulevaisuustaulukosta seuraava askel on tehdä skenaarioita.

Skenaario on kuvaus jostakin tietystä tulevaisuudesta ja siitä, miten juuri tuohon tulevaisuuteen päästiin. Toisin sanoen skenaario on tarina, joka alkaa nykyhetkestä ja päättyy tiettyyn pisteeseen tulevaisuudessa. Sillä, että kerrotaanko tarina nykyhetkestä vai tulevaisuudesta käsin, ei ole väliä. Tärkeää skenaarioissa on syy- ja seuraussuhteiden nimeäminen: minkälainen vaikutus eri tulevaisuuden tapahtumilla on, ja miksi? Juuri tästä syystä skenaariot voivat auttaa meitä paremmin ymmärtämään toimijuutta ja toiminnan paikkoja: ne kertovat, miksi tekemisillämme ja tekemättä jättämisillä on merkitystä eri tulevaisuuksien kannalta.

Tulevaisuustaulukko ei itsesään missään vaiheessa muutu taianomaisesti skenaarioksi, mutta se on yksi näppärä työkalu skenaarioiden rakentamiseksi. Tässä siis muutama perusasia sekä vaihe vaiheelta ohjeet skenaarioiden luomiseksi tulevaisuustaulukkoa käyttäen.

Huomioi nämä ennen kuin aloitat

• Ajattele, että tulevaisuustaulukko on ikään kuin tulevaisuuskuvia tuottava kone, jossa on erilaisia säätimiä (muuttujia). Säätimien ollessa eri asennoissa (muuttujien eri vaihtoehdot) saadaan aikaan erilaisia tulevaisuuden kuvia.
• Kun aletaan tehdä skenaariota, on tavoitteena, että jokaisen muuttujan kohdalla saadaan valittua yksi vaihtoehto. Kun näin tehdään, saadaan aikaiseksi yhdenlainen kokonaiskäsitys jostakin mahdollisesta tulevaisuudesta.
• Hyvä skenaario haastaa ajattelua ja avartaa mielikuvitusta. Usein suositellaan tehtäväksi joko positiivisia, negatiivisia, tai nk. “business-as-usual”-skenaarioita. Me emme kuitenkaan välttämättä suosittele juuri näitä sapluunoita – ne voivat turhaan rajata ajattelua. Mielenkiintoisimpia skenaarioita ovat usein ne, joista ei oikein tiedä ovatko ne positiivisia vai negatiivisia tulevaisuuksia. Business-as-usual-skenaariot puolestaan voivat antaa harhaisen kuvitelman, että tulevaisuudessa mikään ei muuttuisi.
• Tulevaisuustaulukkoja on erilaisia. Tämä meidän tekemämme on työkalu seuraavan 5–10 vuoden pohtimiseksi Suomen näkökulmasta, ja erityisesti Ukrainan sodan seurausten valossa.
• Tulevaisuustaulukon kanssa voit työskennellä haluamallasi tavalla. Voit esimerkiksi tulostaa tämän julkaisun alussa olleen valmiiksi täytetyn taulukon tai voit luoda itsellesi tyhjän taulukkopohjan.

Tee näin

1. Jostakin pitää aloittaa, ja tulevaisuustaulukossa voi aloittaa työskentelyn joistakin näistä eri vaihtoehdoista:

• Valitse tulevaisuustaulukosta omasta mielestäsi tärkeimmät 1–2 muuttujaa. Valitse kustakin muuttujasta yksi tulevaisuuden vaihtoehto. Nämä valitut vaihtoehdot antavat skenaariolle suunnan ja määrittelevät vastauksia muiden muuttujien osalta.
• TAI valitse jokin kiinnostava, joskaan ei välttämättä kokonaisuuden kannalta tärkein muuttujan tulevaisuuden vaihtoehto ensin, ja muut sen jälkeen.
• TAI mieti ensin omassa päässäsi jotakin tietynlaista tulevaisuutta. Voit pohtia vaikka mielestäsi ilmeistä tai toisaalta jollakin tapaa yllättävää tulevaisuutta. Valitse sitten tulevaisuustaulukosta muuttujien vaihtoehdot kuvittelemaasi tulevaisuutta mukaillen. Missä asennoissa muuttujien vaihtoehdot olisivat kuvittelemassasi tulevaisuudessa?
• TAI valitse sattumanvaraisesti kaikki muuttujat ja niiden tulevaisuuden vaihtoehdot. Heitä vaikka noppaa tai kolikkoa, saat aikaan taatusti kiinnostavia ja ajattelua haastavia yhdistelmiä muuttujien vaihtoehdoista.

2. Vaikeinta on alkuun pääseminen, sitten helpottaa. Kun olet valinnut kourallisen muuttujien vaihtoehtoja, alkaa mielessäsi kenties muodostua jokin tuntuma työstämäsi tulevaisuuden suhteen. Seuraa rohkeasti tuota tuntumaa ja jatka vaihtoehtojen valitsemista mielesi mukaan. Jälkikäteen on kuitenkin hyvä pohtia, että miksi juuri tuo tulevaisuus tuntui mahdolliselta? Mitkä oletukset vaikuttivat tulevaisuuden ”valintaasi”?

3. Lopulta sinulla on tulevaisuustaulukko, jossa on yksi tulevaisuuden vaihtoehto valittuna jokaisen muuttujan kohdalla. Tulevaisuustaulukko valintoineen muodostaa ikään kuin rautalankamallin, johon skenaariosi pohjautuu. Nyt on hyvä hetki pysähtyä ja pohtia tuota tulevaisuutta kokonaisuutena. Minkälainen tunnelma tulevaisuudessa on? Minkälaisia tunteita se juuri sinussa herättää? Mitä kaikkea muuta kyseiseen tulevaisuuteen voisi liittyä? Mitä se tarkoittaa arjessa: minkälaista kirjallisuutta, urheilua, taidetta, järjestötoimintaa tai vaikka käsitöitä tässä tulevaisuudessa on? Skenaarion tekemisessä tärkeää on luoda maailma, joka on looginen ja samaistuttava. Ilman arjen kosketuspisteitä skenaarion maailmaan voi olla vaikea heittäytyä.

4. Itse skenaarion kirjoittamiseen on monia tapoja, voit käyttää jotakin alla olevista tai yhdistellä niitä mielesi mukaan. Muista nimetä skenaariosi, se on tärkeä osa luovaa prosessia!

a. Kirjoita jokainen valitsemasi muuttujan vaihtoehto auki. Saat jo pitkälti valmiin skenaarion, jos kirjoitat kustakin muuttujan valitusta vaihtoehdosta pari virkettä, jotka vastaavat kysymyksiin: miltä asiat näyttävät tämän muuttujan arvon valossa ja miten siihen on päädytty?

b. TAI tee aikajana, johon sijoitat erilaisia tapahtumia. Tapahtumien on tarkoitus tuottaa valitsemiesi vaihtoehtojen mukaisia seurauksia ja kehityskulkuja. Lisävaikeutta saat, kun lisäät joukkoon tapahtumia, jotka vievät tulevaisuutta vastakkaiseen suuntaan valitsemiisi muuttujien arvoihin nähden.

c. TAI tee päivä elämässä: voit valita haluamasi kertojan äänen ja kirjoittaa kuvauksen tulevaisuuden maailmasta heidän kertomanaan. Tämänkaltaiset kuvaukset eivät ole sataprosenttisesti skenaarioita (skenaariossa pitää olla mukana vielä se, miten tuohon tulevaisuuteen päädyttiin), mutta ne voivat olla todella hyödyllisiä osana skenaariotyötä ja tulevaisuuskuvien rikastamista.

d. TAI tee tulevaisuuden historia: voit kirjoittaa skenaarion tekstinä tulevaisuuden historiankirjassa. Tällä tavalla saat kirjoitettua kronologisen kuvauksen valitsemasi ajanjakson kehityksestä, haluamasi tekijöitä painottaen.

e. TAI jos et halua kirjoittaa skenaariota koko Suomen näkökulmasta, voit valita jonkin työsi tai kiinnostuksen kohteesi kannalta kiinnostavan tahon ja kirjoittaa skenaarion sen näkövinkkelistä. Voi olla, että olet kiinnostunut vaikkapa valtionhallinnon, järjestöjen, jonkin yrityksen, toimialan tai esimerkiksi jonkin alueen näkökulmasta.

5. Onneksi olkoon, nyt sinulla on yksi skenaario kirjoitettuna! Kun aloitat uudestaan tyhjällä tulevaisuustaulukolla ja toistat vaiheet 1–4, saat aikaan haluamasi määrän skenaarioita. Tyypillisissä skenaarioraporteissa on kahdesta neljään skenaariota (suurempi lukumäärä käy työlääksi niin laatijoille kuin lukijoille), mutta voit aivan yhtä hyvin tehdä vaikka kymmenen miniskenaariota, jos haluat. Tärkeintä on pohtia, mitä skenaarioiden tekemisellä haluat saavuttaa, ja mihin skenaariotöitä käytetään niiden laatimisen jälkeen.

Lisää tulevaisuustaulukosta ja skenaarioiden rakentamisesta sen pohjalta:

• Skenaarioiden rakentaminen tulevaisuustaulukkomenetelmällä, oppikirjassa Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä
• Futures table – A powerful scenario planning tool

Skenaarioista johtopäätöksiin

Tulevaisuustaulukon epävarmuustekijöiden, kehityskulkujen ja sen pohjalta tehtyjen skenaarioiden tarkoituksena on lisätä ymmärrystä ja keskustelua erilaisista tulevaisuuksista. Olennaista on siksi pohtia, millaisia johtopäätöksiä niistä voi tehdä suhteessa tämän hetken toimintaan ja valintoihin. Johtopäätöksissä voi huomion kiinnittää joko tiettyihin muuttujiin ja niiden kehityskulkuihin, tai ottaa tarkasteluun yhden tai useampia skenaarioita.

Pohdi ja keskustele muiden kanssa, millaisia vaikutuksia skenaarioilla on suomalaiseen yhteiskuntaan: mitä ne tarkoittaisivat ihmisten, yhteisöjen ja organisaatioiden tai rakenteiden ja politiikan näkökulmasta? Mikä muuttujien kehityskuluissa ja skenaarioissa on toivottaa ja mikä ei-toivottavaa – ja kenen näkökulmasta? Miten nykyhetken toimet vievät kohti ”tulevaisuusloikkaa”, jossa haastetaan vanhat ajattelumallit ja hypätään suoraan toisenlaiseen, parempaan tulevaisuuteen?

Muuttujia ja skenaarioita voi tarkastella suhteessa laajempiin kehityskulkuihin, megatrendeihin, ja pohtia, millaisia jännitteitä tai uusia kysymyksiä ne mahdollisesti nostavat suhteessa ekologiseen jälleenrakentamiseen, teknologiaan kehitykseen, väestön ikääntymiseen ja moninaistumiseen, verkostomaisen vallan voimistumiseen ja talouden uuden suunnan etsimiseen? Esimerkiksi, mitä muuttuja tai skenaario tarkoittaa ilmastotoimenpiteiden kannalta tai miten se vaikuttaa mahdollisuuksiin vastata luontokatoon?

Tässä vielä koottuna kysymyksiä oman reflektion tai yhteisen keskustelun tueksi:

• Miten eri epävarmuudet ovat kytkeytyneet, mitkä asiat riippuvat toisistaan?
• Miten eri näkökulmat vaikuttavat siihen, mikä muuttujien vaihtoehdoista tai luoduista skenaarioista on toivottava tai ei-toivottava?
• Mitä uutta tuli esiin?
• Mitä kannattaa tehdä joka tapauksessa nyt, millaisia asioita voi vahvistaa jo nyt, jotta tulevaisuus olisi parempi?

Tässä julkaisussa esiin nostettujen epävarmuustekijöiden ja vaihtoehtoisten kehityskulkujen perusteella voi sanoa ainakin sen, että tulevaisuus on varmasti jatkossakin yllättävällä tavalla yllättävä. Epävarmuudesta ei pääse eroon, mutta toivottavasti tämä julkaisu tuo hieman selkeyttä hähmäiseen ja kaoottiseltakin tuntuvaan maailmaan. Nykyhetkestä ja tulevaisuudesta voi saada lisäksi tiukemman otteen tulevaisuusajattelun avulla (lisää työkaluja löytyy Tulevaisuuden tekijän työkalupakista): kun kehittää omaa tulevaisuusajatteluaan, on myös paremmat valmiudet toimia yllätysten maailmassa.

Muiden tekemiä skenaarioita ja tulevaisuusanalyyseja

BBC / James Landale 3.3.2022: Ukraine: How might the war end? Five scenarios How might the war end?

LinkedIn / Sohail Inayatullah

Bryan Alexander 25.2.2022: Simulations and scenarios for the Ukrainian crisis

LinkedIn / Tiitta Vaulos

Futures Platform / NEW: Global Impacts of the Ukraine Crisis radar available on Futures Platform

Yle / Päivi Happonen & Jesse Mäntysalo 11.3.2022: Miten Ukrainan sota voi päättyä? Tässä viisi vaihtoehtoa

Democracy Reporting International / Michael Meyer-Resende 11.3.2022: The Russian war on Ukraine and its impact on global democracy work – Five scenarios

Shaping Tomorrow / Mike Jackson, Results Plus, with the help of the Shaping Tomorrow´s robot Athena 13.3.2022 (päivitetty 14.3.2022): Ukraina/Russia Crisis: Sunflower-led Global Paradigm Change!

Bruegel / Jean Pisani-Ferry 8.3.2022: The economic policy consequences of the war

Economist Intelligence: Ten ways the war in Ukraine will change the world

Foreign Affairs / Timothy Snyder September October 2022: Ukraine Holds the Future – The War Between Democracy and Nihilism

Futures Platform / Max Stucki 25.8.2022: Four scenarios on how the war in Ukraine may play out

Journal of futures studies / Petro Sukhorolskyi 7.6.2022: Russian Aggression against Ukraine: Past, Present, and Futures

Futuribles / Marie Ségur 12.7.2022: What Scenarios for the War in Ukraine? The Progression of the Conflict and Geopolitical Trajectories to 2025

Timothy Snyder 5.10.2022: How does the Russo-Ukrainian War end?

Foresight Centre 29.6.2022: The Long-term Impact on Estonia of the War between Russia and Ukraine

Muokkauksia julkaisuun

*Tekstiä muokattu 12.4.2022: Lisätty lähteitä Teknologia-lukuun sekä muokattu Yangoon liittyvää virkettä.

*Tekstiä on muokattu 18.10.2022: Sanoitusta päivitetty kauttaaltaan, kun sota on edennyt. ”Ukrainan sota” korvattu ”Venäjän hyökkäyssodalla”. Joitakin vaihtoehtoisia kehityskulkuja on tarkennettu, mutta tulevaisuustaulukko on pysynyt samana. Uusia, ajankohtaisia lähteitä on myös lisätty.