Suomi elää luottamuksen laina-ajalla – mikä neuvoksi?

Yhteiskunnallinen luottamus toimii samalla tavalla kuin yhteiskunnan fyysinen infrastruktuuri. Esimerkiksi moottoritie on hidas rakentaa, eikä se itsessään tee mitään. Silti se mahdollistaa resurssien ja osaamisen liikuttamisen siten, että syntyy taloudellista ja henkistä pääomaa. 

Myös yhteiskunnallinen luottamus syntyy hitaasti ja vaatii jatkuvaa huoltoa. Kun se on kunnossa, kannattelee se koko yhteiskuntaa ja mahdollistaa uusiutumisen. Samalla se vahvistaa yhteiskunnallista turvallisuutta, joka rakentuu nykyään monimuotoisemmalla tavalla kuin aiemmin. 

Valtioneuvoston Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa vuodelta 2025 korostetaan, kuinka yksilöiden tulee kantaa vastuuta toimintakyvystään ja varautumisestaan. Yksilön henkinen kriisinkestävyys nähdään välineenä valtion ja yhteiskuntamallin puolustamiseksi.

Useat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että valtion ja yksilön välisen suhteen sijaan yhteiskunnan henkinen kriisinkestävyys tulisi nojata vahvasti myös yksilöiden ja heidän muodostamiensa yhteisöjen välisiin suhteisiin. 

Nuo suhteet muodostavat yhteiskunnan, joka osaltaan kannattelee valtiota. Yhteisöjen välinen luottamus ei tarkoita välttämättä samanmielisyyttä, vaan kykyä keskustella eri näkemyksistä. 

Keskeistä onkin sosiaalisen koheesion vahvistaminen, joka yksinkertaisesti tarkoittaa yhteiskunnan kykyä varmistaa jäsentensä hyvinvointi minimoimalla eriarvoisuutta ja edistämällä luottamusta. 

Jos näin syntynyt perusresilienssi on riittävän vahva, myös akuutti kriisinkestävyys eli toimintakyky ja nopeat toimet kriisissä ovat mahdollisia. Perusresilienssillä tarkoitetaan yhteiskunnan kykyä selviytyä ja toimia muuttuvissa oloissa.  

Tarvitsemme yhteiskunnallisen turvallisuuden tulevaisuuspäivityksen

Lähivuosikymmenien uudet uhkakuvat tunnistetaan Suomessa kyllä hyvin, mutta varautuminen monen yhtäaikaisen murroksen luomiin mahdollisiin kriiseihin ei ole kokonaisuutena riittävän vahvaa.

Turvallisuusviranomaiset ovat huolestuneita kasvavasta määrästä suomalaisia, jotka kokevat katkeruutta yhteiskuntaa kohtaan. Tämä osoittaa, että elämme ”luottamuksen laina-ajalla”. 

Yhteiskunnallisen turvallisuuden tulevaisuusfoorumin myötä syntyi pinkka suosituksia, jotka tiivistävät, miten Suomi voi vahvistaa luottamukseen perustuvaa yhteiskunnallista turvallisuutta vuoteen 2035 mennessä. Kokosimme suositukset Turvallisuusajattelun tulevaisuuspäivitys -julkaisuksi.

Suositukset ovat syntyneet Sitran, Helsingin yliopiston ja sisäministeriön luotsaaman Yhteiskunnallisen turvallisuuden tulevaisuusfoorumin työstä. Ne perustuvat yli 50 asiantuntijan, päättäjän ja vaikuttajan yhteiseen analyysiin, skenaariotyöhön ja työpajojen tuloksiin.

Suositukset on tarkoitettu poliittisille päättäjille, viranomaisille, valtiohallinnolle, kunnille, järjestöille, yrityksille ja yhteisöille.

Toivomme, että turvallisuuskeskustelussa kaikuisi vahvemmin myös yhteiskunnallinen puoli. Lopulta Suomen turvallisuus kun on myös yhteisöjen ja luottamuksen varassa.

Jouni Mölsä on johtava asiantuntija sekä strategisen viestinnän konsultti.

Riku Siivonen on viestintäasiantuntija ja vapaa toimittaja.


Kirjoittajat ovat Yhteiskunnallisen turvallisuuden tulevaisuusfoorumin osallistujia, ja toimittaneet suositukset luottamusyhteiskunnan vahvistamiseksi.

Tutustu, ketkä kaikki ovat ajattelun ja suositusten takana:
Yhteiskunnallisen turvallisuuden tulevaisuusfoorumin osallistujat